Ei mikään Hemingway-torstai eli ei toivoa

Torstaiaamuna vatsani oli herätessä niin kipeä oikealta puolelta, että hengittäminen sattui. Odotin muutaman tunnin ja toivoin, että kipu poistuu. Ei poistunut, joten soitin Hyksin terveysneuvontaan (09) 87 10023 (päivystys 24 h/vrk). Selitin sairaanhoitajalle allogeenisen kantasolusiirron ja kysyin, pitääkö minun lähteä päivystykseen. Minulla ei ollut kuumetta enkä antanut ylen, joten hoitaja ehdotti, että odotan seuraavaan aamuun ja soitan klo 8 saadakseni ajan päivystävälle lääkärille.

Minun oli pakko ottaa kipulääke.

Odotin, että lääke vaikuttaa ja päätin tyhjentää ja sulattaa pakastimen. Vein esihistoriallisia tuotteita biojätteisiin, sulatin jäät ja pesin jääkaapin ja pakastimen.

Mahaani koski, mutta ainakin minulla olisi siisti jääkaappipakastin, jos heittäisin lusikan nurkkaan.

Päättelin googlaamalla, että maksani rähinöi. Minun pitää lopettaa nettidiagnoosien tekeminen, vaikka olen aina toisinaan oikeassa. Toisaalta olen äärettömän ylpeä, jos tautibingoan oikein.

Minua ei enää huimannut lääkityksen vuoksi, joten raahasin keittiöön metallitikkaat, joille nousin. Yritin irrottaa kylmälaitteen pistokkeen (töpseli on parempi sana!) yläkaapista, jotta voisin siirtää kaapin. Vasen käteni ei toiminut kunnolla jäätyneen (?) olkapään vuoksi, joten en ylettänyt pistokkeeseen.

Harkitsin itkemistä, koska tilanne oli raivostuttava: maha oli todella kipeä ja vasen käsi oireili. Tulin siihen tulokseen, että itkeminen ei irrota pistoketta, joten päätin mieluummin pyytää apua.

En kääntänyt tikkaita ja yrittänyt irrottaa pistoketta oikealla kädellä, koska en uskaltanut tukea itseäni kipeän vasemman käden avulla.

Nostin ruoat takaisin jääkaappiin ja pakastimeen ja olin tyytyväinen siitä, että sain urakan tehtyä. Otin toisen kipulääkkeen. Pahin kipu helpotti vasta illalla.

Siivouspartio naispuolisten myeloomapotilaiden luo

Luin joskus, että Yhdysvalloissa on naisryhmiä, jotka kiertävät siivoamassa naispuolisten myeloomapotilaiden luona. Mietin, kuinka kätevää olisi ollut esimerkiksi selkänikamien murruttua, pahimmassa anemiassa tai heikoimmassa kortisonivaiheessa, jos joku olisi käynyt kotona siivoamassa. Suomessa ei ole vastaavia ryhmiä, joten onneksi sain palkattua apua useamman kerran. Ystäviä ja sukulaisia pyysin harvoin apuun, koska jokaisella on oma elämänsä ja paljon tekemistä.

Miespuolinen myeloomapotilas oli tiedustellut kyseisen ryhmän edustajilta, miksi vain naisten luona siivotaan, koska on myös yksin asuvia miespuolisia potilaita. Toivon, että kyseinen mies sai apua miesten kokoomilta siivousryhmältä, joka kulki auttamassa sairastuneita miehiä.

Uskon vakaasti, että sellaisia ryhmiä oli tai on olemassa.

Miksei aina voi olla perjantaiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii?

Hoitokissa Jesperin emäntä oli vielä lomalla ja tuli auttamaan minua seuraavana päivänä. Mahani oli edelleen kipeä, mutta ei mielestäni enää päivystyskunnossa, joten otin kipulääkkeen.

Sain vieraaltani kissanhoitokiitoksena tuliaisiksi Pariisista kauniit teepakkaukset, suklaata ja hauskan ankkalelun kissoille (kuvassa).

Jesperin emäntä sai pistokkeen irrotettua, mutta kaksikerrosrakkine ei hievahtanut paikaltaan, vaikka meillä oli sentään kolme kättä kiskomassa kaappia eli hänen kätensä ja minun parempi eli oikea käteni. Hän ehdotti, että pyydän naapurista apua. Soitin mukavan päätynaapurin ovikelloa, mutta heillä ei ollut ketään kotona. Soitin seuraavaksi uudehkojen naapurien ovikelloa ja nuori mies tuli ystävällisesti siirtämään laitteen. Ojensin hänelle pussin salmiakkia kiittäessäni häntä avusta.

Imuroin laitteen takaa, tyhjensin vesisäiliön ja pesin lattian. Saimme tönäistyä laitteen paikoilleen ja nostimme jälleen ruoat jääkaappiin ja pakastimeen.

Kokosimme vielä yhdessä kissojen kiipeilytelineen, joka tuli minulle kappaleina Zooplussalta useampi viikko sitten eikä koonnut itseään useista kehotuksistani huolimatta. Kaunein (tai ehkä ehkä niin hirveä kuin muut) kiipeilyteline, jonka olen löytänyt, koska korit on tehty banaaninlehvistä.

Huonekalujen säästämiseksi suosittelen kiipeilytelinettä, vaikka kissat tekevät raapimistolpista selvää melko nopeasti. Teknisesti lahjakkaampi vieraani laittoi osia paikoilleen ja minä autoin häntä.

Kävimme iltapäivällä suosimassamme kasvisravintola Silvopleessä syömässä ja olin tyytyväinen etenkin iduista ja versoista, joita oli tarjolla.

Kiitos vielä avusta, tuliaisista ja kakkupalasta, E!

Angry Birds -elokuva

Ystäväni oli menossa lapsenlapsensa kanssa elokuviin ja varmistin häneltä, onko hän jo nähnyt elokuvan, jossa on kanoja tai ankkoja. Onneksi hän tunnisti epämääräisen kuvaukseni ja totesi, että ensi viikolla on vuorossa Angry Birds. Ilahduttavaa, että elokuva on menestynyt hyvin.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/mita-angry-birds–elokuvan-menestys-tarkoittaa/Sj7U8JRd

Hrrr, kortisonia

Olen tyytyväinen siitä, että pahin kortisonipalelu on ohitse, koska saan enää vain vähän kortisonia. Nivelkivut jatkuvat, joten jotain ”iloa” kortisonista tai tarkemmin sanottuna kortisonin vähentämisestä on edelleen.

Istuin pari kesää sitten bussissa hyvin lämpimänä päivänä ja monilla matkustajilla oli shortseja ja hihattomia paitoja. Sain suuria kortisoniannoksia ja hytisin koko ajan. Minulla oli lämpimät vaatteet, takki päällä ja nahkahanskat käsissä. Bussin ilmastointi hyytyi ja olin erittäin tyytyväinen siitä, että bussissa oli kerrankin miellyttävän lämmintä. Parikymppinen pariskunta totesi kuljettajalle, että heidän täytyy jäädä pois tukahduttavan kuumasta bussista. Useampi matkustaja jäi samalla pois, koska heitä pyörrytti kuumuus. Istuin bussissa ja olin ilahtunut, koska en palellut, kuten muulloin Suomen ”helteissä”.

En aluksi ymmärtänyt, että minulla oli kortisonin vuoksi alhainen ruumiinlämpö. Ostin uuden kuumemittarin ja ihmettelin mielestäni virheellistä lukemaa. Kävin Yliopistonkadun apteekissa kertomassa, että mittari on rikki, koska lämpötilani on astetta normaalilämpöä alhaisempi eli vain 35,2 astetta. Vasta Meilahdessa huomasin, että olin koko ajan ns. pakkaslukemissa. Lämpö piti mitata eristyshuoneessa joka päivä.

Ryan O’Shaughnessyn BGT–kappale No name, jota kuuntelin YouTubelta ollessani sairaalassa allogeenisen kantasolusiirron vuoksi:

https://www.youtube.com/watch?v=6KdviedF9iM

 

 

 

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.