Kuume nousi korkeimmillaan yöllä 37,7 asteeseen eli toistaiseksi olen välttynyt 38-asteen aiheuttamalta päivystyskäynniltä. Jesh! Mittaaminen tuntuu naurettavalta, mutta nykyisellä infektioriskillä ei ole vaihtoehtoa. Keuhkokuumetta en todellakaan halua.
Eilen illalla sain laskettua kuumetta käymällä suihkussa ja pesemällä hiukset, mutta ratkaisu ei oikein sovi koko päiväksi.
Pysyin viikonlopun suosiolla kotona ja kuumetta on enää vain 37,3 astetta eli pari astetta nykyistä kortisoninormaalilämpöäni korkeampi.
Lipstikkakeittoa, mummonkurkkuja ja kissajahtia
Kokkasin tänään lipstikkakeittoa ja tein mummonkurkkuja, jotka laitoin jääkaappiin ja tiskasin eli en maannut ihan koko päivää laiskana ja tautisena.
Jahtasin mustaa kissaa, joka jälleen kerran hääti oranssin kissan kiipeilytelineen korista. Hiili tietää, etten hyväksy Nökön terrorisointia, joten kissa juoksee minua karkuun. Hupaisaa. En tietenkään tee koskaan kissalle mitään. Kissa selvästi tietää, että sen käytös on sopimatonta. Jahdin päätteeksi Hiili piileskelee hetken sängyn alle – ja palaa myöhemmin terrorisoimaan toista, kiltimpää kissaa…
Olen muutaman kerran nähnyt Kissakuiskaaja-sarjan joltain kanavalta ja eiköhän kiusaamisen saisi loppumaan jollain tavalla. Jos joku tietää, miten, niin otan mielelläni vinkkejä vastaan.
Seinämaalaus eli muraali
Kuvasin viime viikolla Hämeentie 128 -osoitteessa Helsingissä olevan taitavan seinämaalauksen, jonka on suunnitellut Jukka Hakanen. Työ valmistui keväällä 2015 ennen Arabian katufestivaalia. Taitavaa työtä!
Työn ääriviivat:
http://www.metro.fi/uutiset/a1387811470764
HS 16.5.2015 Anna-Sofia Nieminen
Taiteilija Jukka Hakasen 20 metriä korkea ja kymmenen metriä leveä maalaus koristaa kerrostalon päätyä Helsingin Arabiassa. Teos on Hakasen tähänastisen uran suurin.
Sata litraa maalia, kahdensadan neliömetrin teos. Taiteilija Jukka Hakanen luo nosturin nokassa seinämaalausta kahdeksankerroksisen kerrostalon päätyyn Helsingin Arabiassa.
Ohikulkijoita pysähtyy katsomaan korkeuksiin.
Hanke on helsinkiläisittäin erityinen, koska maalauksesta on tarkoitus tulla pysyvä.
Hämeentien vartta koristava työ on Hakaselle ensimmäinen iso kadulle näkyvä muraali. Isoja ulkoseinämaalauksia on viime aikoina alettu kutsua muraaleiksi.
Uusia pysyviä seinämaalauksia on tulossa myös Vantaan Myyrmäkeen, jossa chileläiset taiteilijat aloittelevat paraikaa aseman ulkoseinän maalausta. Yhden Saton omistaman vuokratalon seinään on myös saatu maalauslupa.
Esimerkiksi Pori on jo vuosia suosinut katukuvan värittämistä maalauksilla.
PERIAATTEESSA seinämaalauksen teettäminen on Helsingissä verraten mutkatonta: kiinteistön omistaja hakee vapaamuotoisesti luvan rakennusvalvontavirastolta, joka kysyy näkyvimmissä hankkeissa lausunnon kaupunkikuvaneuvottelukunnalta.
”Kun lausunto on saatu, niin sitten vain maalaamaan”, sanoo rakennusvalvonnan virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen.
Aivan niin mutkattomasti seinän kokoisen teoksen maalaaminen ei kuitenkaan käy. Töölöläinen taloyhtiö maalautti viitisen vuotta sitten julkisivuremontin yhteydessä paljon pienemmän teoksen, värikkään ornamentin räystäänsä alle.
”Kyllä siinä väännettiin kättä muutama kuukausi”, kertoo talon puuhamies Tapani Kajaste.
Hänen mukaansa ainakin kaupunginmuseo suhtautui maalaukseen kielteisesti, mutta lopulta lupa tuli ”pitkin hampain”.
”Talon alkuperäisissä piirustuksissa räystään alla oli ornamentti, mutta sitä ei koskaan toteutettu”, Kajaste kertoo.
Julkisivun remontoinut urakoitsija ei veloittanut työn tekemisestä erikseen.
Helsinki laskuttaa maalausluvasta muutamia satoja euroja.
ARABIASSA suurta seinämaalausta on pohjustettu kolmen vuoden ajan. Ensin asukasyhdistys sai mukaan talon omistajan, sitten alkoi naapureiden ja viranomaisten pehmittely.
”Suurin urakka oli mielikuvamaaston luominen katutaiteelle”, muotoilee asukasaktiivi Janne Kareinen.
”Sen mielikuvan poistaminen, että katutaide jotenkin slummiuttaa tai huonontaa asuinaluetta.”
Asukkaita on ilahdutettu katutaidefestivaalilla, ja viranomaisia on valmennettu ministeriöitä myöten. Kiinteistöyhtiön kanssa sovittiin teoksen elinkaari seuraavaan julkisivuremonttiin asti, jotta taideteoksen restaurointi ei rasittaisi kiinteistöä jatkossa.
Maalit ja nosturi ovat sponsoroitu ja taiteilija työskenteli palkatta. Maanantaina alkanut maalausurakka päättyy teoksen vihkimiseen lauantaina Arabian katufestivaaleilla.
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun teen pelkästään seinämaalilla. Yleensä jossain vaiheessa on tullut spray mukaan”, Hakanen kertoo.
ARABIAN maalaus on kaupungin vuokrataloyhtiön seinässä, ja Vantaan Myyrmäessä taidetta suunnitellaan Saton vuokrataloon. Ei mikään sattuma, arvioi Myyrmäen hankkeen puuhamies Petteri Niskanen.
”Institutionaalisten omistajien kanssa on helpompi saada päätös aikaiseksi”, hän sanoo.
Niskasen mukaan Vantaalla asiat etenevät Helsinkiä juoheammin: rakennusvalvonta ilmoitti, ettei taiteelle tarvita toimenpidelupaa, kunhan suunnitelma ei riko kaavan määräyksiä.
”Monijäsenisessä elimessä ruotiminen voi tuottaa minkä tahansa lopputuloksen, sillä taide jakaa mielipiteitä”, hän sanoo.
Hämeentien muraalissa on punaisia, sinisiä ja oransseja taloja. Etualaa hallitsee kutosen ratikka. Maalauksessa ei näy ketään.
”Ihmiset ovat siellä taloissa sisällä”, Jukka Hakanen sanoo.
HELSINGIN rakennusvalvontapäällikön mukaan neuvottelukunnan tehtävä ei ole arvioida taidetta vaan esimerkiksi värejä, suojelumääräyksien toteutumista ja liikenneturvallisuutta.
”Jos joku haluaisi maalata rohkean teoksen, jossa autoilijan katse viipyy liian pitkään, siinä voi olla liikenneturvallisuusaspekti”, Jääskeläinen sanoo.
Hänen arvionsa mukaan Töölön ornamenttikin saattaisi nyt syntyä pienemmällä väännöllä.
”Yleinen ilmapiiri on muuttunut sallivammaksi.”
Pidin Helsingin Sanomien jutun luettuani kauhistuttavana tietoa siitä, että taitava taiteilija Jukka Hakanen teki valtavan työn ilmaiseksi. Mielestäni hänen olisi kuulunut saada tekemästään työstä kunnollinen korvaus.
http://www.valomerkki.fi/aiheet/kaupunki/jukka-hakanen-maalaa-muraalia-kerrostalon-paatyyn
Hakanen opiskeli Aalto-yliopistossa muotoilijaksi, ja opiskeluvuosien aikana nuo kulmat tulivat tutuiksi.
Paineilmainstallaatio Kolmen sepän patsaalla 5.-9.9.2016
”Sepät ikään kuin kelluvat ilmassa.”
Minun on pakko mennä paikalle, vaikka yskivä pää kainalossa.
Joku tartutti minut yskimällä bussissa, joten vahinko kiertämään! Oikeasti käytän hengityssuojainta, jos menen paikalle, koska tartuttaminen on kurjaa.
http://www.helsinkidesignweek.com/weekly/berliinilaisryhma-rakentaa-jattimaisen-kuplan/?lang=fi
OpenHouseHelsinki pe – su 9. – 11.9.2016
Moniin arvontoihin voi osallistua vielä tänään su 4.9., joten kannattaa tutkia, mitä on tarjolla.
http://www.openhousehelsinki.fi/
Mielenkiintoinen New York -luento in English jo ke 7.9. klo 17, Laituri, Narinkka 2
- matala keltainen rakennus Kampissa Narinkkatorin vieressä, jos paikka on epäselvä muillekin kuin minulle
Lecture / Mary Kimball: New York Waterfront and Open Space
Aika Ke 7.9. klo 17
Osoite Laituri, Narinkka 2, 00100 Helsinki
Alkamispaikka Luentotila
Esittelijä Mary Kimball, senior planner at the New York City Department of City Planning
Esteettömyys Kohde on esteetön.
Lisäohjeita The lecture is in English.
New York on avannut kaupunkilaisille pääsyn rannoille, jotka ovat olleet suljettuja vuosikymmeniä. New Yorkin rantojen ja avointen tilojen suunnittelussa keskeisenä vaikuttajan toiminut kaupunkisuunnittelija Mary Kimball esittelee viimeisimpiä kehityshankkeita New Yorkissa, luentokielenä on englanti.
Kaikille avoin yleisöluento on osa merellisiä alueita suunnittelevien kaupunkien yhteistyötä. Toteuttajina ovat Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin Mobius-ohjelma.
Kissojen possunsydänruokinta on nyt ohi, joten toivotan teille kaikille oikein mukavaa illanjatkoa.
banaaninkuorella 