Keskiviikkona satoi Helsingissä lunta, joten maailma oli torstaina valoisa, luminen ja aamupäivällä aurinkoinen eli oli ihan pakko lähteä kävelemään.
Kävelin Gardeniaan katsomaan kaunista pihaa ja toivon, että joku keksii sopivan käytön suurelle kasvihuoneelle, joka lopetti vuosi sitten. Helsingin kaupunki omistaa paikasta 91 prosenttia ja yliopisto loput, mutta Gardenian (2001 -2015) toiminta ei ollut taloudellisesti kannattavaa, joten kaupunginhallitus lopetti toiminnan.
Sääli, koska monet koululuokat tutustuivat luontoon Gardenian kautta ja lähellä on Viikin arboretum, jossa kannattaa käydä kävelyllä etenkin keväisin. Onnekkaana päivänä saattaa kuulla satakielen laulavan.
Modigliani Ateneumissa
Kävimme Ateneumissa ihailemassa Modiglianin taidetta kolmannessa kerroksessa.
Näyttely avattiin hiljattain, joten näyttely oli ruuhkainen jopa puolen päivän aikoihin mm. eläkeläisryhmien vuoksi. Näin tyylikkään nuoren naisen, joka oli hyvin pitkä, hoikka ja hänellä oli 15-senttiset korot avokkaissaan. Mikäli en synny seuraavassa elämässä tummaihoiseksi 178 – 180 -senttiseksi huippumalliksi, niin valitsen kyseisen kauniin naisen ulkonäön. Hänellä oli jakkupuku ja vaaleat polkkahiukset. Miten joku VOI kävellä niin kauniilla, mutta järkyttävän korkeilla kengillä? Teko on ihailtava, mutta hämmästyttävä.
Amedeo Modigliani
Voiko miehestä tulla mitään muuta kuin taidemaalari, jos hänen nimensä on viehättävän runollinen Amedeo Modigliani?
Taidemaalari Léopold Survage kuvasi ystävänsä työskentelyä:
”Hän ei koskaan puhdistanut palettiaan, joten siitä tuli valtavan paksu ja painava. Kun työ oli valmis, hän usein lauloi, kaihoisan surumielisiä hepreankielisiä resitatiiveja. Illalla hän lähti ulos jonkun ystävän kanssa keskustelemaan musiikista, maalaustaiteesta ja kirjallisuudesta, verkkaisen kuljeskelun tahdissa.”
Taiteilijalla oli aina kirja mukanaan eli minun käsitykseni ihannemiehestä.
Italialainen taiteilija syntyi kulttuurimyönteiseen juutalaisperheeseen 1884 ja hänellä oli nuoresta lähtien vaikeita sairauksia, mm. lavantauti (suolistoinfektio) ja tuberkuloosi. Myöhemmin hän sairasti myös tulirokon. Hän sai kotiopetusta ja hänen äitinsä huomasi hänen taiteellisen lahjakkuutensa. Äiti vei sairastelevan pojan toipumaan Roomaan, Napoliin ja Capriin kirjastoihin, museoihin ja katedraaleihin.
Modigliani muutti Pariisiin ja tutustui moniin kuuluisiin taiteilijoihin, mm. Pablo Picassoon. Hänen taidettaan inspiroivat mm. Paul Cézanne, Paul Gauguin, Théophile Alexandre Steinlen ja Henri de Toulouse-Lautrec.
Modigliani teki myös veistoksia, mutta kivipöly ei sopinut hänen sairaille keuhkoilleen.
Tuottelias taiteilija teki noin 420 maalausta ja useita piirustuksia asuessaan Pariisissa vuoden 1906 jälkeen. Maalausten värimaailma on mielestäni viehättävä ja pidän pitkänomaisista kasvoista ja mantelimaisista silmistä teoksissa.
Taiteilija tiesi heikon terveytensä vuoksi kuolevansa nuorena, joten hän eli boheemielämää, jossa mukana olivat myös alkoholi ja huumeet (hasis). Huumemaailma on minulle vieras, joten lunttasin Wikipediasta, että hasis on kiinteä kannabistuote, jota kasvatetaan mm. Marokossa, Libanonissa, Intiassa ja Nepalissa ja poltetaan vesipiipussa, tavallisessa piipussa tai rouhittuna savukkeeseen.
Kävimme vuosia sitten Christiania-vapaakaupunkialueella Kööpenhaminassa tuoksui muiden mukaan poltettu marijuana. Ilmeisesti tuoksu oli mielestäni hyvä, koska en haistanut yhtään mitään, vaikka minulla on aina ollut harmillisen tarkasti haistava supernokka. Olikohan minulla nuha? En tunne huumeveikkoja tai -veikottaria, joten en ole perehtynyt myöhemmin asiaan. Minun nuoruudessani koulujen kulmilla ei tietääkseni myyty huumeita eli ainakin siinä mielessä vanhat hyvät ajat.
Taideopiskelija Jeanne Hébuterne tapasi Modiglianin 19-vuotiaana loppuvuodesta 1916 ja parista tuli erottamaton.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Amedeo_Modigliani#/media/File:HebuterneModigliani.jpg
Pariskunta sai vuonna 1918 (-1984) tyttären, joka nimitettiin äitinsä mukaan Jeanneksi. Tytär sai vasta aikuisena tietää, keitä hänen vanhempansa olivat, koska sukulaiset kasvattivat hänet Italiassa.Tytär opiskeli taidehistoriaa ja kirjoitti teoksen taiteilijaisästään.
Pariskunta pakeni sotaa ja espanjantautia eli poikkeuksellisen tappavaa influenssaa Nizzaan, jossa taiteilijan värimaailma muuttui vaaleammaksi.
Taiteilijan Nu couché -maalaus (Punainen alaston) on myyty myöhemmin New Yorkissa Christien huutokaupassa 170,45 miljoonalla dollarilla (158,2 miljoonalla eurolla) kiinalaiselle miljardöörille Liu Yiqianille, joka aloitti taksinkuljettajana, mutta siirtyi myöhemmin rehellisen sijoittamisen pariin.
Hän maksoi työn American Express -kortillaan, mitä pidän hupaisana. Olikohan kortti luottorajaton vai oliko siinä kunnon luottoraja, esimerkiksi 160 miljoonaa euroa?
http://www.nytimes.com/2015/11/11/arts/international/liu-yiqian-modigliani-nu-couche.html
Modigliani menehtyi tuberkuloosin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen sairaalassa 35-vuotiaana. Hänen puolisonsa heittäytyi vanhempiensa luokse päästyään surun vuoksi viidennen kerroksen ikkunasta alas 21-vuotiaana. Hän oli kahdeksannella kuukaudella raskaana. Sen täytyi olla rakkautta (oman käsitykseni mukaan surullista sekopäisyyttä), mutta vauvaparka – ja naisparka.
Vaimo haudattiin suvun päätöksestä eri paikkaan kuin Modigliani, mutta hänet siirrettiin muistaakseni kymmenen vuotta myöhemmin Modiglianin hautaan.
http://www.ateneum.fi/nayttelyt-nyt/amedeo-modigliani-nayttelyn-teemat/
Ystäväni arvosti maalausta Germaine Survage ja korvakoru. Nainen sinisessä mekossa oli mielestäni näyttelyn kiinnostavimpia töitä:
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1477454904417
Eiffel-tilassa järjestetään taidepajoja ja voi opiskella italiaa
Yhden oppitunnin (26 euroa) kurssi sopii italian alkeet hallitseville. Tunnin kestävällä oppitunnilla luodaan katsaus sanastoon ja taidetekstin ymmärtämiseen, kerrataan ääntämistä sekä harjoitellaan suullista mielipiteen ilmaisua.
http://www.ateneum.fi/paja/eiffel-tila/
Elin päivästä päivään -elokuva la 26.11.2016 klo 14
Elokuva Elin päivästä päivään (Les Amants de Montparnasse), Ateneum-sali. Englanninkielinen tekstitys. Pääsy museolipun hinnalla.
(Nukuin kotona pitkät nokkaunet eli tekstin julkaisuajankohta on jälleen epämääräinen.)
Guggenheim
Kannatan Guggenheimin taidemuseota Helsingissä, koska etenkin varakkaiden aasialaisten turistien määrä lisääntyy koko ajan ja Helsingin maine taidekaupunkina on mielestäni tärkeää Suomelle jo taloudelliselta kannalta.
Trattoria Sogno
Tarjolla on italialaista ruokaa, kuukauden kala (bonus!) ja mielestäni yllättävän edulliset ravintolahinnat.
Ravintola on kokeilematta, mutta listallani eli paikkoja, joissa haluaisin käydä.
Toinen paikka on Storyville, jossa haluan käydä jossain vaiheessa kuuntelemassa musiikkia ja syömässä. Ravintola oli listallani jo siinä vaiheessa, kun olin heikossa anemiakunnossa ja mietin, että pääsisin ravintolaan, mutta en todennäköisesti ravintolasta pois portaiden vuoksi. Melko kiusallista.
Isänpäivänä Alppilan kirkon brunssi, Kotkankatu 2
Alppilan kirkossa on mahdollista nauttia isänpäiväbrunssi 13.11.2016.
Varaukset:
alppilankirkonbrunssi@gmail.com
Puh.050 363 9575
Ruokailuajat:
11 – 12:30
13 – 14:30
https://www.facebook.com/alppilankirkonbrunssi/?hc_ref=NEWSFEED
Pyhäinpäivänä lauantaina 5.11.2016 brunssia ei ole tarjolla.
En ole koskaan käynyt, mutta pidän ideaa kiinnostavana ja ruoka on kuulemma hyvää.
Amnestyn toiminta päättyi yllättäen ke 2.11.2016 Moskovassa
Työntekijöiden tullessa paikalle ovet eivät auenneet ja sähköt oli katkaistu ilman ennakkovaroitusta. Vuokrat oli tilan omistajana olevan kaupungin syytöksistä huolimatta maksettu, joten järjestön edustajat pääsevät – jossain vaiheessa – takaisin toimistoonsa.
Maan johdolla ei ollut tietoa toimitilan sulkemisesta.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1478151850507
Oculac-pula
Käyttämiäni Oculac-silmätippoja ei ole missään Yliopiston Apteekissa, vaikka niitä piti tulla jo reilu viikko sitten. Käyntien ja kyselyiden jälkeen varmistin vielä apteekin chatista.
Käytän Bepanthen-silmätippoja odottaessani, että silmätipat palaavat apteekkiin.
Minun pitäisi ravata kaikissa muissakin apteekeissa pipettienetsimisretkillä, mutta toistaiseksi olen odottanut tippojen päätymistä lähellä olevaan suosikkiapteekkiini, jossa on mukava henkilökunta.
Ilmaisperjantai
Kansallismuseo joka perjantai klo 16 – 18 (ei erikoisnäyttely Renesanssi Nyt)
Kiasma klo 10 – 20:30 eli koko päivän (kuukauden ensimmäinen perjantai)
Luonnontieteellinen museo klo 13 – 16
Häämessut
Halusin vuosia sitten mennä häämessuille, koska kukat ja kukkalaitteet kiinnostivat minua. Yritin huijata, tarkoitin pyytää paikalle useita ystäviä tai tuttuja, mutta kukaan ei suostunut lähtemään. Nuori eli 19-vuotias, poikkeuksellisen nätti työkaverimies kysyi, eikö Helsingissä ole mitään muuta paikkaa, jossa haluaisin käydä. Kerroin, ettei ole. Häämessut olivat ainoa vaihtoehto. Hän varmisti, eikö Euroopassakaan ole mitään mielenkiintoista nähtävää? Kerroin, ettei ole, koska kaikki suuntaavat Helsingin häämessuille! Jostain häkellyttävästä syystä hän ei uskonut minua.
Hoipertelin heikossa kunnossa häämessuille ystäväni kanssa pari vuotta sitten, kiersimme messut (melko) pikaisesti ja halusin pian ulos, kuten hänkin. Messut oli todellakin tarkoitettu vain häähuumassa sekoileville morsiamille ja ainoa toiveemme oli päästä pakenemaan messualueelta ilman hääkarkkeja, pitsisiä sukkanauhoja ja ihanasti kaiverrettuja samppanjalaseja. Kukkakimput olivat kauniita.
ILMAINEN ÄMPÄRI, ILMAINEN ÄMPÄRI pe 4.11.2016 klo 16
Tärkein tieto eli ilmainen vihreä ja oranssikahvainen HSL-ämpäri on jaossa matkakortin haltijoille mm. Kiasman edestä, Espoon Leppävaarasta ja Vantaan Dixistä.
Minulla on hirmuinen hinku mennä ryysikseen tappelemaan yksi/6000 ämpäri itselleni, koska pidän ämpärin kauniista väristä. Mummi saalisti itselleen kauan sitten ilmaisen ämpärin ja vielä ilmaisia perunoita (äärettömän hyvä diili) Keravan Anttilasta. Hän selvisi koettelemuksesta hyvissä voimissa ja eli täysjärkisenä 99-vuotiaaksi. Pyrin samaan, mutta epäilen tulosta.
Kerroin puhelimessa 94-vuotiaalle isäpuolelleni robottibussista, joka ajoi ensin Hernesaaressa Helsingissä, seuraavaksi Otaniemessä Espoossa ja tällä hetkellä (ilmeisesti) Hervannassa Tampereella, mikäli lumisade ei ole estänyt ajamista. Mielestäni on mukavaa, että DI:ksi opiskellutta miestä kiinnostaa robottibussi. En pidä siitä, että iäkkäille ihmisille puhutaan kuin ääliöille, koska ei heidän järkensä mihinkään katoa, vaikka muisti joiltain henkilöiltä saattaa kadota ainakin osittain. Haitanneeko se ketään, jos ei tiedä, onko aamu vai ilta ja mitä päivää tai vuotta eletään?
Matkakortittomat saavat itselleen ilmaiseksi kortin kahdeksi viikoksi tilaamalla kortin HSL:n verkkosivuilta. Mielestäni olisi mukavaa, jos HSL arpoisi satunnaisesti ilmaisviikkoja tai -kuukauden (miksei kuukausia) myös meille kortin hankkineille.
Omatuntoklubi la 5.11.2016 klo 20:30
Omatuntoklubi on kerran kuukaudessa Kansallisteatterin Lavaklubilla pidettävä monitaiteellinen hyväntekeväisyysklubi. Pääsymaksuista kertyvä tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä aina kunkin klubi-illan hyväntekeväisyyskohteelle.
Pääsymaksu 1 – 100 euroa, omantunnon mukaan. Huom! Varaudu käteisellä!
http://omatuntoklubi.blogspot.fi/p/what.html
En ole käynyt ja olen todennäköisesti paikalla olevien vanhempien – tai mahdollisesti isovanhempien – ikäluokkaa, mutta pidän ideaa kiinnostavana.
Paikan tuotossa ei mielestäni ole hurraamista: ”Kiitos kaikille lokakuun Omatuntoklubilla käyneille: Nuorten Kriisipiste sai toimintansa tueksi 243,68 euroa ja yhden pennyn.”
Sylvi-lehden Katson sinua pop up -näyttely ma 7.11. – la 12.11., Galleria Luova, Suvilahdenkatu 10 A, 5. krs
Vaihtoehtoinen naistenlehti, jonka Takarytke vai ruumispumppu – juttu huvitti minua:
http://sylvi.fi/2016/08/takarytke-vai-ruumispumppu/
Joulumarkkinat
Korjaamon Designmarkkinat 12.–13.11., Töölönkatu 51 a-b
Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat, 26.11.–18.12., Vanha Suurtori 3 (Tuomiokirkon läheisyydessä), Turku
Senaatintorin Tuomaan markkinat 3.–22.12., Senaatintori
Kaapelin Joulu, 9.–11.12. ja 16.–18.12., Merikaapelihalli, Tallberginkatu 1
Vanhan Joulutori 17.–23.12., Vanha ylioppilastalo, Mannerheimintie 3
(City-lehti. Täydensin rakennukset ja osoitteet.)
Yksivärinen villasukka -pyyntö
Markkinoille villasukkia tekevien tärkeä velvollisuus on mielestäni tehdä myös naisille yksivärisiä villasukkia. Sukat voisivat olla kuten miesten sukat, mutta (yleensä) pienemmässä versiossa. En halua raitavarrellisia, kirjavia, pitsisiä, tennistossuilta näyttäviä tai muuten kuviollisia sukkia.
Haluan hyisiä varpaitani lämmittämään pinkit (sopivat lämpimään hupulliseen aamutakkiin), oliivin- tai tummanvihreät (vihreä on kaunis väri) tai lämpimän joulunpunaiset villasukat (sopivat mm. jouluun!), joissa on pitkä ja nilkkoja lämmittävä varsi. Koko 38, kiitos. Tämä tiedoksenne lausuttakoon.
t. Kylmät varpaat eli mahdollisesti ruumispumppujumpan paikka?
Talking dog
Muutenkin äärettömän korkeaa tasoa nostamaan Ultimate Dog Tease:
banaaninkuorella 
