24 tunnin virtsankeräys
Sunnuntaiaamusta maanantaiaamuun oli vuorossa vähemmän miellyttävä vaihtoehto eli minun piti tutkimusta varten kerätä virtsaa kolmen litran kanistereihin, jotka jouduin säilyttämään viileässä eli jääkaapissa. Yäk…
Minua ei onneksi ryöstetty matkalla. Saaliin olisi voinut tietenkin viedä, mutta keräily ei kuulu suosikkeihini, joten olisin joutunut uudelleen ns. töihin.
Vein kanisterit pieneen laboratorioon, jonne olin varannut ajan verikokeita varten. Perillä selvisi, että kyse oli paastoverikokeesta. En ollut huomannut tietoa paastosta saamassani kirjeessä (tai paastotieto oli mahdollisesti puuttunut kirjeestä), joten useat verikokeet siirtyivät hoitajan todennäköiseksi huojennukseksi seuraavaan päivään.
Paastoverikoe
Tiistaina jonotin suuremmassa laboratoriossa 20 minuuttia paastoverikokeisiin ja tein ennätyksen: minulta otettiin 31 eri näytettä. Osa oli lämpimiä näytteitä ja osa oli kylmiä näytteitä eli hoitaja pakkasi tuotteita mm. lämpöpakkaukseen. Kaksi hoitajaa otti näytteitä ja minua piikitettiin kyynärvarteen kolme kertaa.
Ensimmäinen eli nuorempi hoitaja oli pöyristynyt näytteiden määrästä ja haasteellisuudesta. Yleensä verikokeita otetaan 1 -5 kappaletta kerralla.
Työhön meni hoitajilta yhteensä tunti. Pahoitteluni teille, jotka olitte jonossa.
Luuydinpunktio
Keskiviikkona kävin luuydinpunktiossa Meilahdessa päiväsairaalassa. Sama lääkäri oli tehnyt edellisen punktion vuonna 2014, mutta en enää muistanut häntä. Hän otti näytteen suoliluustani eli lonkkaluun takana olevasta luusta, joten katsekontakti jäi tälläkin kertaa sattuneesta syystä vähälle toimenpiteen aikana.
Menin kyljelleni makaamaan hoitopöydälle, laskin housuja alemmaksi lantiolta ja nostin puseroitani ylemmäksi. Lääkäri etsi sopivaa luunkohtaa eli rutisteli ja tunnusteli ahterini yläosaa. Ei mitenkään miellyttävä toimenpide. Hoitaja puhdisti alueen ja laittoi tarran kehystämään hoidettavaa aluetta. Luulisin. Lääkäri laittoi minuun kaksi puudutuspiikkiä ja odotimme niiden vaikutuksen alkamista.
Puhuimme myeloomasta ja ilmoitin vakaan käsitykseni siitä, että Tšernobyl on vaikuttanut myeloomaan Suomessa siitä huolimatta, että lääkärit ovat toista mieltä. Lääkäri totesi, että hän oli rippikoulun isosena ydinvoimalaonnettomuuspäivänä eli 26.4.1986. Minä vilpittömästi luulin hänen ulkonäkönsä perusteella, että hän on 30-vuotias. Harmi, etten huomannut mainita hänelle asiasta. Tutkimustulokset eivät tue Tšernobyl-väitettäni, mutta SILTI.
Luuydinpunktiossa tunsin neulan liikkeen, mutta toimenpide ei sattunut. Imaisut luuytimestä tuntuivat hetkellisesti enkä erityisemmin voi kehua kohtaa, jossa luusta napattiin näyte. Tapahtuma oli epämiellyttävä, mutta kestettävä. Näytteenotto sujui hyvin.
Totesin näytteenoton jälkeen, että osa potilaista kuulemma itkee tai kiljuu tutkimuksessa. Sain kuulla, että jotkut kiroilevat ja joku miespuolinen potilas hihitti hermostuneena toimenpiteen ajan. Minä pidin silmiä kiinni ja irvistelin muutamassa kohdassa, mutta jätin kiroilun, itkemisen, kiljumisen ja jopa hihittelyn muille.
Ehdottomasti paras näytteenottaja oli Peijaksessa työskentelevä mukava hematologi Inkeri Saarinen (toivon, että muistan hänen nimensä oikein), joka otti ensimmäisen näytteeni erittäin taitavasti. Mainitsin hänestä hoitohenkilökunnalle eli lääkärille, hoitajalle ja laboratoriotyöntekijälle, joka tutki näytteitä ja kuivasi osan näytteistä hiustenkuivaajalla. Kerroin, että näin Stockmannilla Dysonin hiustenkuivaajan 399 euron hintaan ja hinta huvitti minua. Sairaalan valinta vaikutti edullisemmalta, mutta tulos on varmasti samanlainen.
Peijaksen hematologi oli heille tuttu ja he arvasivat heti, että tarkoitin kyseistä lääkäriä.
Helsingin Biopankki
Saan tiedot tutkimuksistani ensi viikon loppupuolella ja näytetietoni säilytetään luvallani Helsingin Biopankissa.
http://www.hus.fi/hus-tietoa/Helsingin_Biopankki/naytteenantajalle/Sivut/default.aspx
Credit – ei vaan debit
Paluumatkalla kävin apteekissa ja yritin maksaa korttini credit-puolella. Järjestelmä muutti veloituksen debit-puolelle kolme kertaa. En ollut varma tilini katteesta, joten lupasin hakea käteistä kotoa.
Tutkin kotona pankin sivuja miettien, että olen tehnyt korttiin jonkin muutoksen nettisivuilla, mutta en keksinyt mitään syytä tapahtumaan.
Otin chatin kautta yhteyttä pankkiin ja varmistin, mikä muutoksen aiheutti. Olin yrittänyt maksaa maanantaina samalla kortilla ja silloinkin credit muuttui debitiksi. Sorruin käyttämään luottoa, koska minulta on mennyt satoja euroja silmätippoihin viime kuukausina.
Virkailija tutki tietojani ja päätyi siihen tulokseen, että kortin siru on vahingoittunut. Hän tilasi minulle uuden kortin.
Sain häneltä hyvin ystävällistä palvelua. Olen ilahtunut siitä, että asia selvisi.
Pankki rokotti minulta viime joulukuussa 12 euroa, koska veloitus oli mennyt saman virheen vuoksi debit-puolelta. En lääkehuuruissani huomannut maksaessani keskustan apteekissa, että pääte muutti creditin debitiksi ja hyväksyin veloituksen. Virkailija lähetti tiedon siruvirheestä konttoriin ja virhe korjattiin melkein heti. Uskoin aiemmin, että olin mokannut, joten en ottanut yhteyttä pankkiin. Kannatti ottaa, koska nololta vaikuttanut veloitus ystävällisesti palautettiin minulle.
Kelan lääkekorvaukset
Yli 19-vuotiailla potilailla on edelleen ilo ja luullakseni kunnia maksaa lääkkeistään itse ensimmäiset 50 euroa. Kela korvaa reseptilääkkeistä joko 40, 60 tai 100 prosenttia.
Sadan prosentin mukaan korvattavat lääkkeet maksavat potilaille 4,50 euroa. Mielestäni mystinen ”100” prosenttia.
Lääkekatto on tänä vuonna 605,13 euroa eli loppuvuonna lääkkeet maksavat 2,50 euroa/lääke.
Paitsi ns. Oculac-silmätippatilanteessa, jolloin ”saa” ostaa hyllystä kalliita reseptittömiä tippoja reseptitippojen sijaan, koska reseptitipat ovat olleet kuukausien ajan lopussa. Kela ei korvaa, koska kyseisiä tippoja ei kuulu lain ynnä asetusten mukaan korvata. Tippoja ei saa vieläkään.
Edelfeltin patsas on kadonnut
Väitin Porvoo-kirjoituksessani, että Edelfeltin patsasta voi ihailla Ateneumin puistossa. Niinhän sitä voisi luulla. Eipä ollut patsas enää paikoillaan.
Oletan, että patsasta restauroidaan. En usko, että patsaalle on käynyt kuin Finlandia-talon kuparikaiteille, jotka lähtivät vuonna 2012 alaan perehtyneiden varkaiden matkaan.
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002546997.html
Kiinalainen uusivuosi pe 27.1. klo 15:30
Kukon vuotta juhlitaan Helsingissä perjantaina klo 15:30.
Aiemmin juhlia vietettiin Lasipalatsin aukiolla, mutta Amos Andersonin museon rakennustöiden ja Lasipalatsin remontin vuoksi paikka on siirtynyt jossain vaiheessa Keskuskadulle.
15:30 Kulkue Narinkkatorilta Keskuskadulle
16:00 Riemukas viuhkatanssi Muumilaakson lauluja Kiinasta Leijonatanssi
16:45 Bambu-kastanjettitanssi Kungfun juurilla -näytös Song Yue & Feng Daishan: Huan Qin Taipinggu-tanssi
17:30 Kiinan värit -tanssi Taiji-näytös Leijonatanssi Lohikäärmetanssi
18:00 Vuosi vaihtuu! Uudenvuoden puheet Taipinggu-tanssi
18:30 Muumilaakson lauluja Kiinasta Shaolinin soturit -näytös
18:45 Riemukas viuhkatanssi Lohikäärmetanssi Liu Yining: Wo ai ni, saibei de xue
19:15 Kiinan värit -tanssi Leijonatanssi Wushun eläintyylit -näytös Bambu-kastanjettitanssi
19:45 Lohikäärmetanssi Taipinggu-tanssi
20:20 Suuri kukon vuoden ilotulitus Töölönlahdella
(Stadissa.fi)
Me härät emme usko horoskooppeihin emmekä me käärmeet usko kiinalaisiin horoskooppeihin. Juhlat ovat joka tapauksessa hauskoja!
Kuva on Kiasman näyttelystä, mutta iloiset värit toivat mieleeni kiinalaisen uudenvuoden.
banaaninkuorella 