52/2016 teksti oli jäänyt julkaisematta.
Tapasin tiistaina 27.12. hematologin ja hän jatkoi sairauslomaani syyskuun 2017 loppuun. Henkilökunta oli flunssaista, joten tapasin myeloomapuolen lääkärin enkä siirtopuolen lääkäriä.
Kerroin hematologille silmäongelmista, flunssista, pahoinvoinnista, kunnon heikkenemisestä sairauksien jälkeen, väsymisestä ja nivelongelmista.
Hän tutki minut kuuntelemalla keuhkot, mittaamalla verenpaineen, sykkeen ja painon ja katsoi suuhuni, joka on tällä hetkellä kunnossa. Ihollani ei onneksi ole (koskaan ollut) käänteishyljintää, joten puseroiden riisuminen riitti.
Trombosyytit ovat koholla ja senkka oli korkea (107) edellisessä mittauksessa, joten minulle tehdään uusi luuydinpunktio, lisää veri- ja virtsakokeita (mm. 24 tunnin virtsankeräys, yäk) ja vatsani ultrataan mahdollisesti suurentuneen pernan vuoksi. Rauta-arvoissa on jotain hämärää. Kiva, lisää testejä…
Hyvällä tuurilla saan itseni kuntoon seuraavan yhdeksän kuukauden aikana. Yleensä yhdeksän kuukautta viittaa johonkin kiinnostavampaan toimintaan, mutta ei tietenkään aina.
Kuvassa on lähelläni oleva, vesimäärän perusteella riisipelto. Odottelen jo kevättä (?) ja reipasta sadonkorjuuta.
banaaninkuorella 