Yskin niin paljon bussimatkoilla, ettei kukaan uskaltautunut viereen. Toisaalta hyvä, koska en arvosta nojailijoita, mutta noloa täydessä bussissa.
Yskin aamupäivän aikana niin, että pelkäsin antavani ylen. Jos en puhunut tai liikkunut, niin yskin vähemmän.
Kävin uudelleen lääkärissä. Olin paikalla viisi minuuttia ennen vastaanottoa ja pääsin lääkäriä tapaamaan 35 minuuttia myöhemmin. Hänellä oli ollut kiireinen päivä ja pitkiä potilaskäyntejä. En saanut traumaa, koska lääkäri oli mukava.
Lämpöä oli 37,3 astetta enkä tiennyt tilanteesta. Normaalilämpöni on 36,2 astetta. Lääkärin mukaan vasta 37 noteerataan lämmöksi. Mitä, jos normaali ruumiinlämpö on 37 astetta? Onko silloin jatkuvasti lämpöä? Tätäkin melkein pohdin tänään.
Lääkärin mukaan keuhkoissani rohisee, joten kävin verikokeissa, joissa katsottiin samalla allergiatilanne. Siitepölyä on ilmassa grosseittain (ikitarkka määrite), joten lääkäri mietti allergiaa tai lievää astmaa. Sain yskänlääke- ja astmapiippureseptin. Olen surkea astmapiippujen käyttäjä ja sain aiempina vuosina keuhkoputkentulehdusten aikana vain pölyä kurkkuuni astmapiipuista. En ole varma kurkkupölyn parantavuudesta tai tehokkuudesta.
Mononukleoosi voi olla hankala, kun tauti iskee näin vanhan kimppuun. Olisi pitänyt Epstein-Barreilla nuorempana. Mononukleoosi on aika viheliäiseltä vaikuttava tauti elinsiirtopotilaille. Pernani on tietääkseni kunnossa.
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/16/duo13868
Sää oli kaunis, lämmin ja aurinkoinen, joten oli mukavaa odottaa kotimatkabussia.
Seuraava laboratoriokäynti on ensi maanantaina ja lääkärin tapaan tiistaina.
Elämä oli hauskempaa, kun olin terve.
banaaninkuorella 