Paha olo, joten valitse seuraavista vaihtoehdoista tapasi toimia:
- sänky, josta menevät sekä untuvatäkki että petivaatteet pesuun
- viikon kuluttua sama sänky, josta menee toinen untuvatäkki ja petivaatteet pesuun (onneksi kesällä pärjää yhdellä täkillä)
- sängyn vieressä oleva rahi, jonne voi yökätä kasan hieman sulanutta kuivamuonaa
- makuuhuoneen matto, jonka reunalle voi yrjötä
- olohuoneen matto, jonka keskellä voi voida huonosti
- lattia pari kertaa (tylsä ratkaisu, koska jonkun on helppo siivota)
- sohvan istuintyyny
Jos vastasit kaikkiin kohtiin kyllä, niin voitit tämän kilpailun.
Perjantaina jäin lyhyelle lomalle, koska olin menossa lähisukulaisen rippijuhliin. Kissoille oli tiedossa hyvä hoitopaikka. Olin ostanut liput pari kuukautta sitten, valinnut vaatteet ja päättänyt, että lähden aikaisin matkaan, tutustun museoon ja käyn lounaalla kiinnostavan suomalaiskokin ravintolassa Jyväskylässä.
Enpä käynyt.
Perjantaina kävin asioilla ja palatessani huomasin, että kissa oli yökännyt viiteen eri kohtaan kotona. Kissa on nuoresta lähtien ollut ajoittain huonovointinen, mutta antaa ylen yleensä kerran tai harvemmin kaksi kertaa.
Soitin useammalle eläinlääkäriasemalle, joissa ei ollut aikoja. Soitin eläinsairaalaan ja kuulin, että pääsemme päivystysjonoon, jossa oli ruuhkaa. Pitkä jono ja pahoinvoiva kissa vaikuttivat huonolta idealta, mutta oli parempi kuin vaihtoehto eli huonovointinen kissaparka.
Seuraavat kaksi tuntia yritin saada vastaan kamppaillutta kissaa kuljetuskoppaan. Jouduin pari kertaa kaatamaan sohvan, josta olin poistanut istuin- ja selkänojatyynyt, koska kissa oli sohvan alla. Nostin kissan kirjahyllyn nukkumahyllyltä ehkä seitsemän kertaa, kippasin nojatuolin useita kertoja, koska nojatuolin alla oli kiva piileskellä ja pidin kiinni makuuhuoneen liukuovea, jota käsittämättömän vahva kissa yritti kammeta auki. Kissa meni karkuun, läähätti hätääntyneenä (kamalaa!) enkä saanut sitä koppaan. Lopulta luovutin, kun edes kasvoillani virranneesta kylmästä hiestä ei ollut apua taistelussa.
Kissa ei satuta minua, mutta on hankalaa saada matkaan eläin, joka pistää kampoihin neljällä tassulla. Kissalla on ikävä historia eläinlääkäriasemalla, koska kissa puri lääkäriä ja raapi hoitajaa (tai ehkä toisinpäin) ja he saivat antibioottikuurit. Noloa ja kiusallista.
Soitin kissojen hoitajaksi lupautuneelle ja kerroin, että joudun jäämään kotiin.
Toivoin, että kissa voi jo paremmin ja pahoinvointi päättyy. Seuraavana yönä kissa antoi ylen sohvalle, koska olin poistanut matot lattioilta. Ilmeisesti oli mukavaa yökätä pehmeälle alustalle.
Sunnuntaina kissa voi huonosti, mutta sillä kertaa lattialle.
Kissa joi vettä ja söi jäädyttämiäni ja sulatettuja possunsydämiä ja broileria. Ruoka onneksi pysyi kissassa.
Lyhyt loma jatkui, joten maanantaiaamuna varasin eläinlääkärin varmistaakseni, mikä kissaa vaivaa. Jahtasin kissaa ”vain” puolitoista tuntia ja lopulta sain kissan koppaan.
Päätin, että menemme eläinlääkärille parilla bussilla, mutta pitkittyneen lähdön vuoksi tilasin taksin. ”Hei, (nimi), osoite ja mukana kissa kopassa”, joten olimme perillä 40 minuuttia etuajassa.
Ei haitannut, koska odotustilassa oli sympaattisia koiria. Tapasimme mm. isotassuisen Urhon perheineen. Urhon nuorempi ”veli” kannatti ninja-aatetta ja toisella ns. veljellä oli Ryhmä Hau -lippis, josta keskustelin hänen kanssaan ja kuulin eläinten nimet. Ryhmä Hau -puisto olisi pojan mielestä kiva! Varmistin, onko puisto olemassa, mutta äidin mukaan ei ole. Oivallinen puistoidea jollekin yrittäjälle?
Perhe oli äidin mukaan lähdössä Legolandiin, joten nuorin veljes innostui tilanteesta ja tinkasi lähdetäänkö TÄNÄÄN? Ei, vaan myöhemmin. Äidin ja hänen fiksujen lastensa kanssa oli hauska jutella. Sain luvan silittää ja taputella Urhoa, joka piti seurasta.
Romaniasta pelastettu kulkukoira oli kiltti ja hyvin sympaattinen. Omistajat olivat ostaneet koiran järjestöltä, joka tuo Suomeen koiria. Hyvä teko, jota toisaalta pidän riskinä seurattuani vuosikausia eläinsuojelujärjestöistä hankittuja suomalaisia kissoja. Turvallisella ja pysyvällä kodilla on suuri merkitys pennuille, koska pelkääminen, epäröinti ja pakeneminen voivat vaikuttaa hylättyyn eläimeen.
Kissa pääsi lääkärin tutkittavaksi, joten muistutin kissan kiukkuisuudesta, josta oli jo kissan tiedoissa merkintä. Kissa pudotettiin tiikerihäkkiin lääkärin ja hoitajan avulla, joilla oli kummallakin pitkät, vaaleanruskeat ja kyynärpäihin ulottuneet leveät mokkahansikkaat käsiä suojaamassa ja kissa rauhoitettiin pistoksella. Tiikerihäkki nostettiin pöydälle, peitettiin huovalla ja silitin huovan alla maannutta kissaa häkin sivusta.
Eläinlääkäri punnitsi rauhoitetun kissa ja paino oli ennallaan. Kissan silmiä suojaamaan pudotettiin silmätippoja, eläinlääkäri tunnusteli kissan mahaa ja vakuutti, että pahoinvoinnin syynä oli helle.
Hän ehdotti kissaruttorokotetta, joka pitää laittaa kissoille kolmen vuoden välein, joten annoin luvan rokotukseen. Hän otti kissalta verikokeen muualla tutkittavaksi ja pisti kissaan kaksi muuta rokotetta estämään pahoinvointia. Saisin myöhemmin tietää verikokeen tuloksen, niin lasku olisi edullisempi.
Kiitin ja maksoin eläinlääkäriasemalle noin 200 euroa.
Tein virheen ja päätin, että kävelemme kissan kanssa kotiin. Kuljetuskoppa oli rattaissa, jotka olen ostanut kissankuljetusta varten ja vedin kissan niissä kotiin. Asfaloitu tie oli hyvä ja tasainen ratkaisu, mutta kuuma sää harmitti kissan puolesta lyhyen matkan aikana, samoi tärisevä hiekkatie. Kissaparka ei arvostanut matkaa ollenkaan.
Onneksi pääsimme kotiin, avasin kopan oven ja kissa juoksi sängyn alle turvaan. Kissan kyynärvarteen laitettu harso, jota punainen ja ruttuinen kangas peitti oli kiskottu pois tassun päältä matkan aikana.
Myöhemmin kissa joi vettä, söi possunsydäntä ja vaikutti paremmalta, joten olin hyvin tyytyväinen.
Lääkäri soitti kaksi päivää myöhemmin, mutta huomasin puhelun vasta soiton jälkeen. Hän oli jättänyt viestin, ettei verikokeessa ei ollut mitään ihmeellistä. Hyvä! Terve, vaikka rauhoituksen jälkeen koko illan ajan hoippunut kissa. Olin laittanut kissalle makuupaikkoja lattialle, jotta se ei hyppäisi tokkuraisena mihinkään korkeammalle.
Kallis reissu minulle pitkien syöpähoitovuosien jälkeen, mutta kissa voi onneksi paremmin. Pahoinvoivaa kissaa ei voinut viedä hoitoon, joten jouduin jäämään kotiin.
Kissa voi paremmin, mutta en päässyt rippijuhliin, mikä harmitti.
banaaninkuorella 