Olen mennyt jo pari kertaa halpaan, kun olen lukenut savuttomasta työpaikasta. Loistopaikka, jossa saa tehdä töitä ihmisten kanssa, jotka eivät – sanotaan nyt vaikka – tuoksu tupakalta.
Molemmilla kerroilla erehdyin.
Ensimmäinen näistä kahdesta ”savuttomasta” paikasta oli työpaikka, jossa tupakkapaikka oli ulkona, toisessa kerroksessa olleen työhuoneen alapuolella. Tuulettaminen oli kauniissa, mutta tunkkaisessa vanhassa rakennuksessa mahdotonta, koska savu ja haju nousivat huoneeseen. Olen vieläkin pahoillani siitä, että ”äkkiä ikkuna kiinni” -kommenttini harmitti huoneessa istunutta mukavaa ketjupolttajaa.
Ei minulla ollut mitään häntä tai muita tupakoijia vastaan, mutta supertarkka nenäni kärsi ja kärsii tupakanhajusta. Paitsi syöpähoitojen aikana, kun flunssan vuoksi menetin useamman kerran hajuaistini monen kuukauden ajaksi. Elämäni oli nenäkkäästi helpompaa. Pahoittelen erittäin huonoa vitsiä, josta pidin.
Aamuisin töihin kiirehtiessäni väistelen tupakoijia tai siirryn ylätuulen (sanotaankohan oikeasti ylätuuli?) puolelle, jotta saan hengitettyä paremmalta tuoksuvaa ilmaa. Bussissa siirryn, jos lähellä on tupakalta hais-, tuoksuva henkilö. Tupakkahengitys on tukala, jos joku polttaa juuri ennen bussin nousemista.
Osa tupakoimattomista voi seurustella tupakoijien kanssa, mitä sekä ihailen että ihmettelen.
Uskon, että tupakointi oli aiemmin kätevää töissä, kun kerran tunnissa sai 10-15 minuutin tauon ja pääsi juttelemaan muiden tupakoijen kanssa.
Nykyisin ns. savuttomissa työpaikoissa tupakoijien pitää leimata itsensä tupakalle ja tauko vähentää työaikaa, jos henkilö ei polta kahvi- tai lounastauon aikana.
Tupakoijat tuntevat kätevästi koko talon tupakoijat jutteluhetkiensä perusteella eli mm. tieto varmasti kulkee hyvin puskaradiossa. Näppärää!
Töihintulo on usein tukalaa, koska todella monet polttavat ulko-ovien lähellä tai katoksissa, joten olen oppinut kävelemään noin 50 metriä hengittämättä.
Ihmettelen termiä savuton työpaikka, koska työntekijöistä moni tupakoi. Miten niin savuton?
Arvostamissani savuttomassa taloyhtiössä ei tupakoida kotona tai parvekkeella.
Toisilla on tapa hoitaa mm. stressiä tupakoinnin avulla, vaikka jokainen tietenkin tietää tupakoinnin aiheuttamista riskeistä. Supertarkka hajuaisti on minun piinallinen ongelmani.
Ainoa, mitä ihmettelen, ovat pienten lasten lähellä tupakoivat vanhemmat, koska lapsilla on oikeus hengittää raitista ilmaa. Ehkä osa lapsista pitää tupakalta tuoksuvista ihmisistä?
Pitäväthän monet myös myskihajuvesistä.
banaaninkuorella 