Ilmeisesti kukaan ei ollut juoppo, vai oliko?


20. marraskuuta 2014 kello 18.46
 Facebook

Millä te saatte kolesterolin pysymään alhaalla, jos ette ole juoppoja?

Arvoni oli normaali ennen allogeenista siirtoa, mutta lääkitys on nostanut luvun pöyristyttävän korkeaksi. Sain tänään statiinit eli alamäki alkaa, mutta voisin sponsoroida muutosta mättämällä enemmän vihanneksia, hedelmiä, kuitua ja liikkumalla enemmän näillä kortisonin aiheuttamilla keitetty makaroni -jaloilla.

Hyvästit teille, läheiset ystäväni juustot… Niisk.

*

Erinomaisen lohisalaatin kuvasin lounasaikaan Sea Horse -ravintolassa Helsingissä.

Toipumismuistoja myeloomasta

15. marraskuuta 2013 kello 19.51 

Kaksi puhdasta luuydinnäytettä, joten lääkitystäni vähennettiin. Saan kortisonia enää 4 mg päivässä, joten pöhösikanaama katoaa vähitellen.

Neljä nikamaa murtui selästäni 7/2012 ja selkäni on nyt kipeä pahimman murtuman kohdalta. Soitin torstaina sairaalaan ja kysyin selän lääkityksestä.

Hoitaja kertoi, että labratulosten perusteella sairastan jälleen maksan hyljintäreaktiota. Edellinen hyljintä maaliskuussa. Vyöruusu- ja selkäkipuihin syömäni Para-Tabs särkylääkkeet pois käytöstä maksarasituksen vuoksi. Tilalle palasi Oxynorm, huumejohdannainen kipulääke. Adursal-maksansuojalääkkeet (7 kpl/päivä) käyttöön.

Pahimmassa tapauksessa saan takaisin suuren kortisoniannoksen 32 mg (16+16). Lääkärin mukaan reagoin kortisoniin poikkeuksellisen voimakkaasti. Kuntoni heikkenee, en pysty nousemaan ylämäkiä tai portaita ja pöhötyn ikävästi. Tappelen vielä kortisonia vastaan, mutta taisteluni taitaa olla turhaa. 

*

Edellinen oli kuusi vuotta sitten tekemäni Facebook-merkintä, jota täydensi hapannaama.

Kulttuuriherrat

Työpäivä voi olla haasteellinen, kun asiakkaiden mielestä juuri minä teen päätökset kaikista yrityksen asioista. Yllätys, yllätys: en tee. Joku toinen tekee, mutta olen poikkeuksellisen ystävällisten työkaverien kanssa auttamassa asiakkaita.

Valtaosa soittajista on tyytyväisiä siitä, että kuuntelemme heitä ja pidän ilahduttavana, kun pystymme olemaan avuksi asiakkaille.

Joskus joku saattaa vihata kaikkea ja kaikkia, joten tietenkin myös meitä. Sätittävänä ja syytettävänä on toisinaan vaikeaa olla, mutta mukavista, sympaattisista ja hauskoista työkavereista on apua hankalien tilanteiden jälkeen.

Jos vastaisitte yhtä nopeasti puhelimeen kuin lähetätte kirjeitä, niin tilanne olisi parempi, hehehheh.” Niinpä. Kun edellinen puhelu päättyi, niin seuraava soi.

Onneksi empatiastani on apua monille asiakkaille.

Olisinpa aikoinaan ollut tunnollisempi ja kunnollisempi ja päässyt opiskelemaan oikeustieteitä tai vielä mieluummin viestintää. Pitkien syöpähoitojen jälkeen tilanne olisi toivottavasti ollut toisenlainen.

Kotiinlähtö

Työpäivän jälkeen leimasin itseni ulos ja palasin hetkeksi paikalleni juttelemaan työkaverien kanssa päivästä ja selasin samalla työpaikan Helsingin Sanomat -lehteä. Digilehti on jälleen tauolla, mikä on piinallista. Työkaveri totesi lakonisesti, että vain rikkaat tilaavat sanomalehtiä ja jouduin jakamaan hänen käsityksensä.

Habitat mainosti kyseisessä sanomalehdessä ja mainitsin, että rikastuessani (äärettömän, äärettömän todennäköistä) ostaisin kotiini huonekalut juuri heiltä. Työkaveri ilmoitti valitsevansa Vepsäläisen ja kolmas totesi, että 1000 euroa ylimääräistä rahaa helpottaisi hänen elämäänsä. Sattuuko kenelläkään olemaan lahjakortteja tai käteissäkkejä jaossa?

Vuosiomavastuu eli lääkekatto

Kuvittelin, että olen ostanut tänä vuonna riittävästi lääkkeitä, joten loppuvuosi on helpompi. Pyysin täysin turhaan kotiin postitettavaa laskelmaa ostetuista lääkkeistä lähiapteekin farmaseutilta, koska ostettavaa on vielä jäljellä tooooodella monta pakkausta ja purkkia.

Olen ostanut valtavasti lääkkeitä, koska keväällä sairastuin mm. mononukleoosiin, mutta eipä niistä ostoksista ole ollut mitään hyötyä. Vain normaalit (normaalit?) syöpähoitojen aiheuttamat lääkkeet lasketaan eikä niitä ole riittävästi.

Hyvä olla terveempi, mutta kallista olla terveempi. Edellisessä oli hämärää logiikkaa.

Haluan ostaa edullisesti edes silmätippoja… Viimeksi tapaamani silmälääkäri kirjotti silmätippareseptiini, että ”potilas joutuu lääkitsemään silmiään useammin kuin kerran tunnissa”. Totta. Noin 10-15 minuutin välein.

Silmälääkäri määräsi silmätippoja, joita en vielä ole kokeillut. Hyprosan-pullo on säilöntäaineeton eli hyvältä vaikuttava vaihtoehto. Ideaalitilanteessa pullo maksaa niin paljon, että saan lääkekaton välittömästi täyteen. Hahaa!

Herrat

Viikonlopusta tyytyväisenä lähdin eilen kotimatkalle ja lähelläni istui kolmen herran seurue, joka puhui kulttuurista. Konserteista, näyttelyistä, klassisesta musiikista, soittimista, esiintymispaikoista ja matkustamisesta mm. Berliiniin. Mukavaa vahingossa-kuultavaa kotimatkan aikana!

Kukaan heistä ei nauranut, laulanut, kiukutellut, kiljunut, tirskunut, tingannut matkan pituutta, pudottanut kenkiään, kikattanut, hoilannut, kitissyt tai rähissyt yhteiskunnalle. Sellaisiakin henkilöitä istuu satunnaisesti busseissa, mutta pitäähän haalarikansaa ymmärtää.

Totta kai yliopisto-, korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijat tarvitsevat virkistystä bussimatkojen aikana, tehokkaiden opintojensa lomassa.

Opiskeluyksiöt

Pidän mielenkiintoisena – ja järkevänä – sitä, että yhteiskunta rakentaa ja kustantaa monille heistä opiskeluyksiöt ja vain harvan tarvitsee elää soluissa.

Opiskeluaikana kavahdin ajatustakin siitä, että olisi joutunut asumaan sottapyttyjen ja viinasieppojen kanssa ketään tietenkään leimaamatta.

Kuulin melko luotettavista lähteistä, että soluissa asui myös kunnon ihmisiä.

Autoja HOAS-talon edessä, mutta MIKSI

Odotin aamulla bussia ja huomasin, että viereisen HOAS-talon eteen oli parkkeerattu seitsemän Lassila & Tikanojan autoa. Seitsemän, miksi juuri seitsemän? Äärettömän kiinnostava mysteeri ratkaistavaksi!

”Opiskelijaelämä on joskus pelkkää tonnikalaa ja nuudelia. Mutta ainakin sinulla on oma talonmies.” L & T

Edellinen mainos autojen kyljessä on mielestäni erittäin hyvä idea.

Sisaren perhe vieraili vuosia sitten luonani ja kävelimme kyseisen rakennuksen ohitse. Taaperoikäinen poika oli niin tohkeissaan rakennettavasta talosta, että kävelymatkamme hyytyi melkein heti. Onneksi sain heidät houkuteltua katsomaan läheistä puroa.

Tökerö teko minulta, kun pikkupoika näki RAKSAN.

*

Otin kuvan metsiköstä pari viikkoa sitten, kun puissa oli enemmän lehtiä. Metsiköstä tuli mieleen Australian Uluru-hiekkakivimuodostelma, joka on rauhoitettu aboriginaaleille. Enää eivät turistit kiipeile toisten pyhälle alueelle, vaikka paikkaa voi edelleen käydä ihailemassa. Loistava päätös!

Nammii!

Ostin Lakritsi- & Salmiakkifestivaalien ennakkolipun yhdellätoista eurolla ja menin paikalle lauantaiaamuna kymmenen jälkeen, jolloin jono ulottui Wanhasta Satamasta kulman taakse. Eteneminen sujui vauhdikkaasti.

Nelosen tai viitosen raitiovaunuilla (oikeassa maailmassa ratikka, mutta miksi ne eivät ole aurinkoisen keltaisia, kuten Lissabonissa?) pääsee kätevästi Kappiaankadun pysäkille, josta on lyhyt kävelyatka perille. Edeltävä Tove Janssonin puisto on hyvä maamerkki, jos tulee paikalle kaukaisilta alueita, esimerkiksi Juupajoelta tai muilta mailta vierahilta.

Esittelin sähköpostilippuni kännykästä ja sain festarirannekkeen.

Nammi

Löysin kätevästi islantilaisia salmiakkeja esittelevän pisteen, jossa maistatettiin ja myytiin Nammin tuotteita. Kympillä sai purkillisen mm. suklaalla päällystettyjä Freyja Sterkar Djúpur -salmiakkeja (ooh!), salmiakkitoffeita tai sekoituksen edellisistä. Nammia!

Yrityksen yltiösuolaista salmiakkia maistoin pari vuotta sitten eikä kyseessä ollut minun lajini.

Namitupa

Lähellä oli Ilmajoella toimivan Namituvan koju, josta sai ostaa mm. erinomaisia passion-, sitruuna-, cola-, mango- ja tervasalmiakkeja, joista viimeinen oli uutuus. Kolme 120 gramman pussia sai kympillä.

Kuulin myyjältä, että Nammi esittelee ulkomailla Namituvan tuotteita.

EU:n mukaan ammoniumkloridia saa Suomessa syytää salmiakkeihin siinä missä ulkomaillakin, joten suomalaisia valmistajia ei enää rajoiteta. Loistavaa!

Namituvan kojussa mies venytti (sitruunaisia?) salmiakkipötköjä pöydällä ja jonottajat olisivat saaneet maistiaisia. Jatkoin kiertelyä.

Lakukakku

Lakukakut näyttivät hyviltä ja tyylikkäiltä. Äänestyskilpailuun osallistuneen voittajan pitää olla paikalla klo 17, joten jätin aamupäivällä äänestämättä.

Kakku, jossa söpöt hiiret sekoittivat lakritsikattilaa oli sympaattinen, vieressä oli erittäin hienostunut lakritsikakku ja pidin kakusta, jota koristivat (mantelimassasta muovaillut?) vihreät päärynät.

Lakupuku

Upea, Pandan lakusta koottu puku oli esillä. Tekemiseen meni 100 tuntia ja noin kuusi kiloa lakua Maaria Salmiselta.

Kiitos taiteesta!

Lakua & salmiakkia

Näin lakritsinmakuisia ksylitolipastilleja, lakritsikoruja, Haganolin apteekin salmiakkia salmiakkeina ja juomana, jota maistoin. Juoma ei ollut minun makuuni, mutta apteekin salmiakista pidän.

Lakupusuja myytiin kahdella eurolla islantilaisten salmiakkien lähellä olleessa kojussa.

Fazer

Fazerin päädystä sai ostaa kolme salmiakkisuklaalevyä viidellä eurolla (niitä salmiakkirouheisia – ei löllösisuksisia) ja monia muita tuotteita (mm. niitä löllösisuksisia) normaalia edullisemmin.

Halva ja Haupt Lakrits

Halvan myyntikojulla kävi kuhina, samoin ruotsalaisia purkkiin pakattuja salmiakkeja edustavalla kojulla. Valkosuklaakuorrutuksen vuoksi jälkimmäinen ei ole minun kojuni, vaikka Muumi-tuotteet olivat sympaattisia.

Pieni Suklaatehdas Porvoo

Pieni Suklaatehdas Porvoo myi erittäin hyviä tuotteitaan. Eurolla sai ostaa lakritsitryffelin, joka oli hyvin onnistunut. Vieressä myytiin kuuden kappaleen pusseja ja saatavilla oli erilaisia suklaalevyjä.

Viehättävä valmistaja, joka valmistaa International Chocolate Awardsin mukaan Euroopan kolmanneksi parasta suklaata. Tuotteita saa ostettua verkkokaupasta, jos ei suuntaa Porvooseen ostoksille.

Salmix

Saksalainen, vuodesta 1949 toiminut, Salmix oli minulle uusi tuttavuus, joka myi apteekin salmiakkipastilleja ja salmiakkia sisältävää suklaata. Bongasin salmiakkipatukan, jossa on tummaa suklaata. Jesh! Tumma suklaa hyvä – maitosuklaa mahdollisesti hyvä.

http://www.salmix.de

Kyllä TE tiedätte, mitä mieltä olen valkoisesta suklaasta

Edellinen kuului Tiedättehän, kuka minä olen -ketjuun. Kjeh.

En huomannut Saksaa edustaneilla valkoista suklaata. Jos joku vielä miettii asiaa, niin valkoinen suklaa ei ole suklaata.

Valkoista ”suklaata” saa tietenkin halutessaan syödä.

Pink Lemon -konditoria

Lohjalaisella Pink Lemon -konditorialla oli myynnissä houkuttelevan näköisiä kuppikakkuja. Jos olisin kuppikakkuisti, niin olisin tehnyt kaupat heti, mutta välittömästi.

http://www.pinklemon.fi

Brunberg, tietenkin messuilla oli myös Brunberg

Valmistaja, joka osaa vuodesta toiseen tehdä erinomaisia tuotteita, mm. Alkuja.

Ne kaikki muut

Useita muita hyviä tai erinomaisen hyviä näytteilleasettajia, joten messuille kannattaa mennä.

Ei rankkasaide oikeasti haittaa yhtään mitään.

Rolling Ice

Jäätelöbaari jäi kokematta, mutta vaikuttaa todella hyvältä vaihtoehdolta.

https://www.rollingice.fi/en/gallery-en

Messukulttuuri

En käy Messukeskuksen messuilla ihmistungoksen ja tartuntatautien vuoksi, vaikka ulkopuolelle on tehty hauskalta vaikuttava liukumäki, mutta olen muutaman kerran käynyt Wanhan Sataman Naisten Messuilla ja Lakritsi- & Salmiakkimessuilla.

Joskus on tilaisuuksia, joihin on ihan pakko mennä.

Voiko asiaa seuravaa paremmin ilmaista:

Olet syrämmellisesti tervetullut Namituvan osastolle tutustumaan karamellien valmistukseen, maistelemaan Namituvan suosikkisalmiakkeja ja tekemähän muruhankintoja!

Pitäisin vielä enemmän sanasta salamiakki.

Kolmannet roskapihdit

Saldovapaapäivänä hain kolmannet roskapihdit Sörnäistenkatu 1 -osoitteesta. Eihän minun pitänyt, mutta kuitenkin sorruin. Mieluummin pihdit roskia poimiessa kuin käsien tai hansikkaiden sotkeminen.

Roskienkeräämisen hiipuessa huomasin liikkuvani vähemmän, mikä on aina yhtä huono idea.

Eilen keräsin asuinalueelta roskia 40 minuuttia ja sain roskapussin täyteen. Onneksi olin jo käynyt kävelyllä, koska roskasaalistus on hidasta etenemistä.

Aurinkoista!

Lauantaina oli erittäin kaunis, aurinkoinen ja lämmin päivä, juuri sopiva mm. Ateneumia ja keskustakäyntiä varten. Tein nopean päätöksen enkä soittanut ystäville tai tutuille ja ehdottanut käyntiä taidemuseossa, vaan lähdin matkaan.

Kellomäki ja Vanhankaupunginlahti

Katselin bussista syksyistä luontoa ja muistin, että sadepäiviä on tulossa, joten jäin matkan varrella pois ja kävelin kotiinpäin nauttien luonnosta ja auringosta.

Nousin Kellomäelle ja kävin Helsingin ensimmäisen kirkon luona Kustaa Vaasan puistossa ja nousin kiviportaat muistomerkin luo. Kustaa Vaasa päätti perustaa Helsingin vuonna 1550 ja Porvoon, Ulvilan, Rauman ja Tammisaaren porvarit pakotettiin rakentamaan Helsinkiä. Raumalaiset protestoivat, joten he pääsivät myöhemmin palaamaan Raumalle. Kätevää!

Koskelantien toisella puolella oli hospitaali, jossa hoidettiin varattomia ja pidettiin majataloa, mainitaan artova.fi-sivulla.

Keskiajalla munkit viljelivät lääkeyrttejä ja valmistivat niistä lääkkeitä, ja monet lääkeyrtit levisivät myös kansan käyttöön. Naantalin luostarin lääkekirjan mukaan ruttoon käytettiin ruttojuurta, yskään ja keuhkosairauksiin nokkosta. Yleislääke vatsan ja munuaisten hoitoon oli koiruoho. Pursuöljyä käytettiin särkylääkkeenä ja haavojen parantamiseen. Mirhalla vahvistettiin vatsaa ja puhdistettiin rintaa pahoista nesteistä, jotka vahingoittavat maksaa, keuhkoja ja sydäntä. Rintakipuun piti ottaa katajanmarjaöljyä kuivien viikunoiden kera. Suolinkaisiin auttoi ruusuöljyyn sekoitettu suitsuke.

Mirha tai mirhami on öljystä, viinistä ja hyväntuoksuisista yrteistä keitetty paksu neste Wikipedian mukaan. Mirhalla on ollut kokeiden mukaan kipua lievittävä vaikutus.

Nousin mäen päälle, jossa oli Kustaa Vaasasta kertova ruotsinkielinen vaihtoehto, kaiverrettu obeliski, laskeuduin portaat ja päädyin polun jälkeen Hämeentielle, josta jatkoin Vanhankaupunginlahdelle ja koskenrantaan.

Kellomäki on mielenkiintoinen alue, jossa kannattaa kierrellä.

Rutto

Vuonna 1570 Helsingissä riehui rutto ja turhan moni 500 asukkasta sairastui.

Spitaali

Köyhien spitaalia hoidettiin artova.fi-sivun mukaan niin, että he voitelivat itsensä tervalla, olivat kolme päivää saunassa ja pesivät itsensä lipeällä.

Ajat ovat muuttuneet huomattavasti paremmiksi, kun kyseistä hoitoa vertaa esimerkiksi Meilahden sairaalaan. Siellä ei tietääkseni käytetty tervaa tai lipeää.

Vironniemelle

Helsinki siirrettiin Vantaanjoen suusta Vironniemelle vuonna 1639.

Sehän on sorsa, Vantaa

Myyrmäessä oli vieraillut upea mandariinisorsa. Harmi, että luin käynnistä liian myöhään. Oranssinvärinen lintu olisi ollut kiinnostavaa nähdä.

Työ

Olin saanut parhaan mahdollisen palautteen useilta asiakkailta, joten olen hyvin tytyväinen.

Toisinaan kaipaan aikaa lukion jälkeen, jolloin luulin osaavani ja tietäväni kaiken. Piirre taitaa olla aika/hyvin yleinen nuorissa ihmisissä. Mitä enemmän lukee ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän huomaa tietävänsä.

Myötätunnon uskon lisääntyneen omien sairausvuosieni aikana, joten useimpien asiakkaiden ymmärtäminen on helppoa. Räyhääjistä en pidä vieläkään, mutta tuskinpa he itsekään arvostavat tapaansa toimia – tai mistä sitä tietää?

Kolmas eläinlääkärikäynti

Vein hoippuvan kissani kolmannelle eläinlääkärikäynnille.

Olin kotona kuvannut ontuvaa kissaa, joka varoi vasenta etutassuaan. Varasin ajan tutulle eläinlääkärille, joka on hoitanut kissaa aiemmin.

Kissa jälleen koppaan, taksimatka ja eläinlääkärin tutkittavaksi. Lääkäriasemaa pelkäävä kissa sai pysyä kopassa ja eläinlääkäri katsoi sen paranevia silmiä taskulampun avulla. Sain tietää, että kaksi kolmannesta kissan painosta on etutassujen varassa ja siksi toista etutassua varonut kissa ontui.

Näytin eläinlääkärille kotona kuvaamani videon, jossa kissa joi ensin olohuoneessa ja ontui seuraavaksi makuuhuoneeseen.

Ikävältä näyttänyt ontuminen ei ollut vaarallista, mutta paranemiseen voi mennä parikin viikkoa, rauhoitti eläinlääkäri.

Saisin pitää minulle erittäin tärkeän kissan, jonka ostin yksitoista vuotta sitten Helsingin eläinsuojeluyhdistykseltä (Hesy). Sisaruksellani ja minulla oli lapsuudessa kissanpennut Hamu ja Mumu eli harmaa (hänen) ja musta (minun). Hankalan allergiani vuoksi kissanpennut ”muuttivat toiseen perheeseen”. Kuulin paljon myöhemmin, että kissat oli lopetettu ja tunsin syyllisyyttä allergiastani. Onneksi typerä keuhko-ongelmia aiheuttanut allergiani katosi myöhemmin.

Halvalla eli 50 eurolla myivät Hesyllä kahdeksan kuukauden ikäisen steriloidun poikakissan, joka lepäsi häkissään arviolta metrin mittaisena eli pitkin pituuttaan. Kuulin valintapäätökseni jälkeen, että Kirkkonummelta löytyneellä kissalla oli ollut vaikea sienitauti, jonka vuoksi kissalta oli ajettu karvat pois ja kissaa oli lääkitty pitkään. Jos en olisi jo ihastunut kissaan, niin tieto olisi voinut muutaa ostopäätökseni.

Kissa, joka vietti pari ensimmäistä vuorokautta sohvan alla ja kävi salaa juomassa, syömässä ja hiekkalaatikolla. Kesyyntymisen edetessä sain silittää sängyllä pötköttänyttä kehräävää kissaa ja myöhemmin sain nostettua kissan lyhyeksi hetkeksi syliin. Sylikissaa en saanut, mutta sain sympaattisen kissan, joka tuli minua vastaan, kun palasin kotiin.

Eläinlääkäri määräsi kissalle kipulääkettä ja useamman pullon kirvelemättömiä silmätippoja. Hän lupasi huolehtia jatkossa kissastani. Lasku oli vain 55 euroa, mutta taksimatka kotiin (bussimatkoista ei tullut mitään) ja lääkkeet maksoivat. Hain kipulääkkeen ja uudet silmätipat.

Kissa söi eläinlääkärikäynnin jälkeen pakastimesta sulatettua possunsydäntä, jossa oli lääkettä, josta eläimet yleensä pitävät. Kerta jäi ainoaksi.

Tarjosin seuraavaksi kissalle possunsydäntä tai kanaa, joita se suostui syömään ja vedenjuonti jatkui. Kuivamuonaa en laittanut kuppiin, koska se saattoi ärsyttää kissan vatsaa.

Sain putsattua kissan silmiä silmävedellä, mutta reseptitippojen lisäämisestä ei tullut yhtään mitään.

Soitin eläinlääkäriasemalle, kuten lääkäri oli vastaanotolla pyytänyt ja mainitsin, ettei kipulääkkeen antaminen onnistu. Eläinlääkäri soitti takaisin ja kertoi, ettei kaikille eläimille valitettavasti pysty antamaan lääkettä.

Toivottavasti kissa tulee pian parempaan kuntoon.

Toinen eläinlääkärikäynti

Kissa voi jo hieman paremmin, mutta sille tuli kurja silmätulehdus eläinlääkärikäynnin jälkeen. Rauhoitetun kissan silmiin tiputetaan eläinlääkärin toimesta silmätippoja, jottei silmiin tulisi ongelmia.

Ikävä kyllä ongelmia tuli, kun kissan silmät muurautuivat umpeen ja kissaparan silmistä tursusi rähmämöykkyjä.

Soitin eläinlääkäriasemalle ja jälleen oli kissaraukalla edessä piinallinen käynti tutkittavana, ”koska silmiä ei ole tutkittu ja niissä voi olla ongelmia, joita hoitavat silmätipat haittaavat”.

Kissan saaminen kuljetuskoppaan oli haasteellista, taksimatkalla kissa naukui ja odotimme eläinlääkärille pääsyä.

Odotustilassa oli neljän kuukauden ikäinen lapinkoiranpentu ja saman ikäinen perhoskoira, joka pelkäsi ihmisiä ja eläimiä ja istui turvassa omistajansa sylissä. Söpöä ja ilahduttavan pentukarvaturkkista lapinkoiraa sai silittää.

Pääsimme vastaanotolle ja hiljattain valmistunut eläinlääkäri otti meidät vastaan. Pyysin, että saan pysyä huoneessa, koska läsnäoloni rauhoitti kissaa. Kerroin, että kissa hermostuu eläinlääkärissä ja pyysin, että he käyttävät tiikerihäkkiä. Kissa pudotettiin eläinlääkärin ja hoitajan toimesta tiikerihäkkiin ja sille pistettiin rauhoittava pistos. Kerroin, että vatsavaivat oli tutkittu edellisellä kerralla. Kissa makasi tutkimuspöydällä tiikerihäkissä ja rauhoituksen jälkeen kissa nostettin pois. Huomasin siinä vaiheessa, että kissan vasen tassu oli jäänyt tiikerihäkin pohjassa olevan raudan alle. Rautaa nostamalla saimme tassun pois.

Eläinlääkäri tutki silmät, joissa ei ollut vaurioita, määräsi kissalle kortisonitippoja ja pyysi minua hakemaan apteekista silmävettä kissan silmiin. Lasku oli 106 euroa. Palasimme kotiin taksilla ja rauhoituksesta toipuva kissa pääsi lepäämään. Lähdin käymään apteekissa ja ostin sekä reseptitippoja että silmävettä.

Sain tiputettua – törkeästi kirveleviä t. aiempi käyttäjä – kortisonitippoja vain kerran kissan silmään. Kivuliaan tipan jälkeen kissa juoksi pakoon. Jatkoin hoitoa putsaamalla kissan silmiä silmävedellä.

Kissa ontui erittäin pahasti hoidon jälkeen ja näytti vanhukselta, joten laitoin sille makuupaikkoja lattialle.

Toiselle kissalle turhan usein ilkeillyt potilas yritti rökittää aiemmin kiusaamaansa kissaa, mutta eipä onnistunut ilkeily sillä kerralla, koska toinen kissa makasi liian korkealla eli sängyn päällä. Minua nauratti, vaikka kissan vaikealta näyttävä ontuminen hirvitti. Kissa onneksi joi ja söi, mutta liikkuminen näytti erittäin piinalliselta.

Vaikea ontuminen jatkui seuraavana päivänä ja kissa varoi astumasta lattialle vasemmalla tassulla, joka oli jäänyt tiikerihäkin pohjaraudan alle.

Kissa nousi rahin kautta sängylle, hyppäsi alas ja älähti, kun kipeä tassu osui lattiaan.

Olin huolestunut kissasta ja soitin eläinlääkäriasemalle.

Hoidon tehnyt eläinlääkäri soitti minulle hetken kuluttua kotoaan ja minua harmitti, että jouduin vaivaamaan häntä. Hän ehdotti uutta käyntiä eläinlääkäriasemalla, jotta ontuva kissa saa apua.

Varasin kolmannen ajan.

Kaularankaortoosi

Niskasärky jatkui kolmen akupunktiokerran jälkeen, joten pyysin reseptin lihaksia rentouttavaan lääkkeeseen Sirdaludiin.

Jouduin käyttämään lääkettä ennen syöpädagnoosiani selkäkivun vuoksi. Ikävä kyllä lääke väsytti minua, joten nukuin pommiin siirryttyäni toiselle osastolle ja heräsin esimiehen soittoon. En enää uskaltanut käyttää relaksanttia, vaan yritin taltuttaa kovan kivun lääkkeillä. Huono ja toimimaton päätös, mutta lintsariksi pitkään epäiltynä tilanne oli erittäin kiusallinen. En tiedä, kuuliko silloinen esimies koskaan, että minulla oli pitkälle edennyt verisyöpä, joka aiheutti hyvin monenlaisia oireita.

Niskakipuun Sirdalud ei tuntunut auttavan enkä voinut tautihistoriani vuoksi käyttää särkyyn tepsiviä lääkkeitä. Olen niin pystyyn myrkytetty lääkkeillä, ettei relaksantti enää väsyttänyt. Hyvä tilanne, jos esimerkiksi tyrannosaurukset hyökkäävät, koska olen pahanmakuinen ateria.

Kävin röntgenissä, jossa kuulemma näkyi pitkäaikaisen toimistotyöntekijän eteenpäin kallistuva niska, välilevymuutoksia ja monilla tähän ikään kuuluvaa nivelrikkoa. Niskan kallistuminen oli pahin ja muut kohdat onneksi lievempiä, lähes harrastuksia. Nuorempana lauloin kuorossa, mutta ikä vaikuttanee harrastuksiin. Suosittelen Et itkeä saa Argentiina -kappaletta, etenkin kertosäettä.

Lääkäri soitti niskatutkimusten jälkeen ja sairauslomapäiväni aikana, kertoi tilanteesta ja ehdotti lääkkeiden lisäksi niskatukea, jonka saisin ostettua lääkärikeskuksesta 30 eurolla.

Olen ostanut liudoittain erilaisia lääkkeitä ja silmätippoja, jotka eivät ole sopineet minulle, joten etsin netistä halvempaa ortoosia. Mielessäni näin täysin turhan niskatuen lepäilemässä eteisen kaapissa.

Kannattaa opiskella proviisoriksi ja hankkia apteekki esimerkiksi huitsin pöpeliköstä tai keskeltä ei mitään, niin pian on käytössä kaunis huvila, liudoittain matkoja eksoottisiin kohteisiin (ooh, Malediivit!) ja upea kelohonkamökki Lapissa. Erittäin hyvä bisnes, jota suosittelen, vaikka en pidä kelohongasta.

Mikäli Alkot, apteekit ja mättöruokapaikat yhdistettäisiin toimimaan samassa yrityksessä, niin meillä olisi vielä enemmän miljonäärejä.

Löysin Pohjois-Haagan Respectalta halvimman kaularankaortoosin ja lähdin sovituskierrokselle voidessani iltapäivällä hieman paremmin. Eihän se mitään, jos taas särkee, mutta huimaus ja väsyminen piinasivat aamupäivällä.

En varannut aikaa, mutta olin yksin liikkeessä ja sain loistavaa palvelua. Mietin halvinta vaihtoehtoaa ja sain sovittaa valkoista, hyvin kevyttä ja rouhetäytteistä kauluria, joka oli liian korkea eikä tukenut niskaani.

Liikkeessä työskennellyt (fysioterapeutti?) aloitti suosittelemalla sinistä kauluria, mutta halusin mustan. Musta maksoi yli 40 euroa, joten halusin mieluummin halvemman sinisen. Sininen ja oikean korkuinen kauluri sopi minulle kuin nenä päähän, joten maksoin alle 20 euroa ja lähdin kotimatkalle.

https://kuvasto.respecta.fi/p/13534-kaularankaortoosi-neckok/

Menin seuraavana päivänä töihin ja otin kaulurin mukaani.

Lisäsin kaulurin ja selitin kaikille kysyjille, että olen ollut snagarilla (käännös: nakkikioski) tappelussa ja voitin, mutta yllättäen kukaan ei uskonut minua. Näytän liian kiltiltä.

Käytän niskatukea työpäivän aikana, mutta otan sen pois kahvi- ja lounastauoilla. Ortoosista on ollut todella paljon apua, koska joudun ottamaan harvoin gramman Para-Tabseja. Vahvemmat lääkkeet eivät onnistu, koska annan ne ylen. Onneksi lievemmistä kipulääkkeistä on hyötyä.

Kotona en käytä niskatukea, vaan yritän kiinnittää huomiota niskan asentoon. Pitäisi vahvistaa mm. yläkroppaa kuntosalilla.

Puhuin työpäivän aikana puhelun, jonka jälkeen olin niin surullinen, että päätäni särki niskatuesta huolimatta, joten oli pakko ottaa kipulääkkeitä. Keskustelin poikkeuksellisen älykkään ja erittäin kiinnostavan ihmisen kanssa, jolle oli tapahtunut vuosia sitten ikävä tapahtuma, joka näkyi edelleen hänen elämässään. Hän puhui elämästään rauhallisella ja tyynellä tavalla, mutta mainitsi hankalista tilanteistaan. Olisin hyvin mielelläni käynyt juttelemassa hänen läheistensä kanssa, jotka eivät ymmärtäneet auttaa mitättömän pienessä, mutta soittajalle hyvin tärkeässä asiassa. Terveet ihmiset eivät välttämättä käsitä sairastuneiden tilannetta, vaan porskuttavat iloisina omissa maailmoissaan.

Elätän edelleen toivoa siitä, että jonain päivänä minut valitaan yritykseen tai yhdistykseen, jossa suunnitellaan ja välitetään räätälöityä apua ja tukea sairastuneille tai vammautuneille ihmisille eikä kukaan joutuisi pärjäämään yksin.

On jonoa pidellyt

Kävin tällä viikolla Silmäklinikan Sarveiskalvo- ja etuosakirurgian yksikössä, jossa lääkäri myöhästyi vain puolitoista tuntia.

Silmäklinikka on jo vuosia ollut paikka, jossa saa vietettyä arvioni mukaan puoli turhauttavaa päivää. Tunnen suurta myötätuntoa henkilökuntaa kohtaan, joka joutuu selittämään usein iäkkäille ja kivuista kärsiville asiakkaille pitkät jonot. Onneksi olin terveenä paikalla.

Aikani oli yhdeksältä aamulla, joten menin paikalle varttia ennen ja ilmoittauduin ala-aulassa.  Minut ohjattiin viidenteen kerrokseen, jonne menin poikkeuksellisesti hissillä. Hissin ovi oli niin raskas, että oven työntäminen auki oikeassa kerroksessa tuntui tavoitteelta.

Osasto oli remontoitu. Odotustilassa oli paljon ihmisiä, joten tartuntoja pelkäävänä odotin vastaanotolle pääsyäni syrjemmällä. Siirryin yhdeksän aikoihin odotustilaan.

Puoli kymmeneltä hoitaja haki minut pienempään odotustilaan odottamaan vastaanotolle pääsyä. Keskustelin reumaa ja Sjögrenin syndroomaa sairastaneen eläkeläisrouvan kanssa mm. autoimmuunisairauksista ja silmäongelmista. En yleensä ole sairaalajuttelija, mutta tietenkin vastaan, jos minulle puhutaan.

Hoitajat ja lääkärit vaelsivat pienen tilan kautta huoneisiin ja me istuimme ihmettelemässä, koska pääsemme vastaanotolle. Ihmettelyaikaa oli minulle varattu puolitoista tuntia ja mm. nivelkivuista kärsineelle rouvalle ”vain” tunti.

Pääsin vastaanotolle, jossa vanhempi mieslääkäri pyysi anteeksi myöhästymistä ja kertoi, ettei hän tiennyt, missä hänen olisi pitänyt olla. Muistelin haikeana vanhoja hyviä aikoja, kun sihteerit ja vastaanottoapulaiset opastivat hajamielisiä lääkäreitä ja taluttivat heidät oikeaan huoneeseen. Huoneessa oli kaksi hoitajaa eli oletukseni mukaan hoitaja ja harjoittelemassa oleva hoitaja.

Seuraavaksi lääkäri näki aiheelliseksi ilmoittaa, että vahingoitan silmiäni silmätippoja tiputtamalla ja aiheutan itselleni silmätulehduksen. Totta, minulla oli vuosi sitten silmätulehdus eli hän oli oikeassa näiden lähes seitsemän vuoden aikana eli silmätulehduksia on ollut ihan tulvimalla. No, ehkä niitä oli joskus aiemminkin, mutta NS. keljuilu sapetti.

Tilanne voisi olla toinen, jos hän eläisi minun elämääni, jossa joudun käyttämään 25 silmätippapipettiä päivässä. Käsien desinfiointi ei yleensä onnistu ja minulla on Minigrip-pussissa mukana liuta avattuja silmätippapipettejä. Avaan pipetit mieluummin kotona pestyillä ja puhtailla käsillä kuin likaisilla, joten olen kehittänyt minulle toimivan ratkaisun.

En ehkä aloittaisi keskustelua potilaan – tai asiakkaan – kanssa noin, jos olisin PUOLITOISTA tuntia myöhässä. En tietenkään kiinnittänyt aikaan juuri mitään huomiota, kun minun olisi pitänyt olla töissä ja jokainen hetki Silmäklinikalla veisi minulta työaikaa. Oli noloa olla pitkään kipeänä ja nyt jouduin käymään tutkituttamassa kuivia silmäni, joissa on kroonista käänteishyljintää allogeenisen kantasolusiirron jälkeen. Lääkäri ilmoitti, että silmissäni on kosteutta. Olihan niissä, koska olin juuri lisännyt Oculacia. Silmäni olivat kunnossa.

Listasin jälleen tipat, joista ei ole apua. Tämäkin silmälääkäri tarjosi Thealoz Duo – tippoja eli lääketehtaan myyjä on saanut useamman lääkärin uskomaan, että tipoista on apua. Harmi, ettei niistä ollut minulle mitään hyötyä. Kerroin käyttäneeni Ikervis-silmätippoja niin pitkään, etteivät tipat enää kirvelleet. Harmi, ettei niistä ollut apua, kuten joillekin potilaille. Kyllä, olen kokeillut geelimäisiä Kelan korvaamia tippoja, jotka eivät sopineet. Olisi mukavaa, jos saisin täyttää No can do – lomakkeen etukäteen, jotta samaa keskustelua ei käytäisi joka vastaanotolla.

Kerroin, että mietin lääkäriaseman ulkoportaille mätkähtämiseni jälkeen parina päivänä näkemiäni lasiaisia. Näen niitä toisinaan, kuten useimmat vanhemmat ihmiset, mutta kaatumisen jälkeen silmissäni vilisivät haileammat ja tummemmat pilkut useamman päivän ajan. Näkö ei muuttunut, joten en pelännyt verkkokalvon irronneen. Lääkäri tutki silmäni pitkän pumpulipuikon avulla eli istuin tuolissani ja hän työnsi tutkimuslaitteen eteeni. Laitoin leukani telineeseen, nojasin otsani ohjattuun kohtaan ja lääkäri tuijotti silmiini. Olen liian lyhyt laitteeseen, joten joudun aina kurottelemaan, jotta istun oikeassa asennossa.

Silmälääkäri päätti, että silmiini laitetaan pupilleja suurentavat tipat, jotka hoitaja lisäsi viereisessä huoneessa. Vanhempi rouva istui edelleen odotustilassa, joten toivoin, että hän pääsee minun jälkeeni vastanotolle ja huomasin myöhemmin, että hän pääsi. Kysyin hoitajalta, kauanko odotan pupillien suurenemista ja vastauksena oli 15–30 minuuttia ja minun kannattaisi istua lähellä huonetta. En hetkeäkään olettanut, että pääsisin niin pian takaisin vastaanotolle. Vaelsin hyvin ruuhkaiselta käytävältä yskättömämpään ala-aulaan.

Silmäklinikan kahvio oli remontissa 6.5. saakka, joten kirjoittelin viestejä alakerrassa. Reumaa sairastavalla rouvalla oli ollut lyhyt vastaanotto, joten näin hänet uudelleen. Hänellä oli kaulassaan kaunis kultainen ketju, joten varoitin häntä kaduilla liikkuvista korurosvoista. Joltain hänen ystävältään oli viety koru, mutta ei rosvojen kanssa tarvitse edes jutella, jos he haluavat ryöstää arvoesineitä. Toivotimme toisillemme hyvää vointia.

Palasin odotustilaan, jossa istuivat eläkkeellä oleva äiti ja hänen tyttärensä. Aulaan tuotiin pyörätuolissa vanhempi mies, joka näytti söpöltä tontulta. Hän istui selin meihin ja kysyi, mikä päivä tänään on? En heti huomannut, että hän puhuu meille, koska olen tottunut kovaäänisiin matkapuhelinräpättäjiin. Lopultakin sain käytettyä kuvaavaa sanaa räpättäjä! Mies toisti kysymyksensä, joten kerroin päivän ja hän kiitti tiedosta. Hoitaja kävi katsomassa silmieni suurentuneita pupilleja ja odotus jatkui. Hyvä tietenkin, että useampi pitkään odottanut potilas pääsi vastaanotolle. Kerroin kahviosta puhuneella äidille ja tyttärelle, että kahvio on remontissa, jotta he eivät suotta suunnista alakertaan.

Noin 45 minuutin odottelun jälkeen pääsin takaisin vastaanotolle. Hoitaja pudotti silmiini puuduttavia tippoja ja lääkäri pyysi minua katsomaan ylös, alas, oikealle ja vasemmalle. Silmissäni ei onneksi ollut mitään ongelmia, joten hän pyysi soittamaan, jos vielä näen lasiaisia.

Tutkimuksen jälkeen lääkäri määräsi minulle kortisonitippoja, joiden käyttöä voin kokeilla. Toivottavasti kyseisistä tipoista on jotain hyötyä. Vastaanoton jälkeen odotin käytävällä, että hoitaja tuo minulle reseptin ja tiedon seuraavasta vastaanotosta. Sain hetken kuluttua lapun, jossa aikani oli syyskuussa klo 10:30. Pyysin, että saan klo 8 olevan ajan, koska työn kannalta aika on hankala. Puolitoista tuntia myöhästyneen lääkärin päätöksen mukaan en saanut, joten soitan myöhemmin Silmäklinikalle ja pyydän sekä ajan että mielellään myös lääkärin vaihtamista. Sain vielä työpaikkaa varten lapun, koska vietin Silmäklinikalla kaksi ja puoli tuntia.

Laitoin aurinkolasit silmiäni suojaamaan ja bussimatkan jälkeen pääsin töihin jo klo 12:20. Onneksi minulla oli plussaa saldossa. Avasin tietokoneen ja lähdin lounaalle.

Hyvä, etteivät näkemäni lasiaiset olleet haitallisia, mutta muuten käynti tuntui turhalta rahanmenolta happaman lääkärin tutkittavana. Suosikkini Silmäklinikalla on ollut superystävällinen ja taitava mies, joka muistaakseni toimi ylilääkärinä Lauttasaaren silmäsairaalassa.

Koivut jo lehtii

Terve Suomeni maa. Lämpimien huhtikuun päivien vuoksi koivuissa on jo yhtä isot lehdet kuin äitienpäivänä, joten olen hyvin tyytyväinen.

Kohta on vappu, jolloin voi ostaa teekkarien hauskana pitämää Äpy-lehteä.

Äiti piti mieskuoron esityksistä, joten monena vuonna kävimme vappuaamuna kuuntelemassa laulua, jossa ilmassa leivokset leikkiä löivät.

Ullanlinnanmäellä olen tietenkin käynyt, mutta vappujuopottelu ei ole koskaan kiinnostanut enkä enää mene Havis Amanda – ryysikseen palelemaan tai käytä hassua lakkia.

Magnolia ja viitasammakko

Kaisaniemessä kukkivat jo magnoliat, joten aika suunnata magnoliatarkastusretkelle Viikin arboretumiin ja jatkaa sammakkolammelle kuuntelemaan viitasammakoiden haukuntaa.

https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/luonto/vanhankaupunginlahti-lintukeidas-keskell%C3%A4-helsinki%C3%A4

Koetilan lehmät la 4.5.2019, kirmaushetki klo 11:10

Viikin koetilan lehmät kirmaavat laitumelle lauantaina 4.5. klo 10–13 eli reippaat isykät ja äitykät ajavat jälleen letkana laitumien lähelle kävelyteitä pitkin. Oi niitä kaukaisia aikoja, kun lapset ja aikuiset jaksoivat vielä kävellä jopa kilometrin verran.

Busseilla 78, 57, 506 ja 550 pääsee kätevästi laitumien lähelle.

Taidetta

Kutsu minua nimelläsi              André Aciman

Ihastuin elokuvaan, pidin englanninkielisestä teoksesta ja lainasin Antero Tiittulan viehättävästi suomentaman tekstin, jossa Elion ja Oliverin elämä Italian auringossa avautui uudelleen. Kirja on kaunis rakkaustarina kahdesta nuoresta miehestä, yliopistoprofessorin 17-vuotiaasta pojasta ja 24-vuotiaasta amerikkalaisesta yliopisto-opiskelijasta, joka viettää useita viikkoja Elion perheessä hedelmätarhojen keskellä.

Epäröinti, rakkaus, läheisyys, musiikki, kirjallisuus ja perheen tärkeys korostuivat teoksessa, samoin ihastuminen, suhteen kehittyminen, naapurin pikkutytön kohtalo, uiminen ja miesten tapaaminen vuosia myöhemmin Yhdysvalloissa. Haikean kirjan luettuani uskoin jälleen rakkauteen ja hyvyyteen maailmassa.

Aciman esiintyy 17.–18. toukokuuta 2019 Helsinki Lit – festivaaleilla Savoy-teatterissa.

Oodi

Helsingin Sanomien Oodi-kirjastoon on mennyt yllättävän suuri rahasumma, koska kirjastossa on mm. vakituinen siivooja. Hyvä päätös, koska kaunis kirjasto oli yllättävän epäsiisti jo alkuvaiheessa hiekan ja soran rahistessa lattioilla.

The Queen’s Corgi – Official Trailer

Mm. presidentti Trump pääsi mukaan esittelyfilmiin.

Plastiikkakirurgille

Ystävällinen lääkäri katsoi otsassani olevaa paranemassa olevaa ruhjetta, jota ei koskaan tikattu tulehdusriskin vuoksi. Hän ehdotti, että korjautan otsaan jäävän jäljen plastiikkakirurgilla.

Elämme selvästi eri finanssitaloudellisessa todellisuudessa, koska en ikinä korjauttaisi hieman ruhjoutunutta ikänaamaani plastiikkakirurgilla.

Suurin syy on raha eli käyttäisin kyseiset eurot, jos niitä olisi, mieluummin kotiin ja matkustamiseen. Unelmamaailmassa matkustaisin Reykjavikin kautta Bostoniin ja pääsisin ihailemaan Harvardin yliopistoa joko kirsikkapuiden kukkiessa tai syksyn värikkäiden lehtien aikaan.

Kun pidän Englannista, niin käsittääkseni minun kuuluu pitää myös Uudesta-Englannista. Merenrantaa, viehättäviä majakoita, kauniita rakennuksia ja erittäin kiinnostava historia, vaikka napostelijahait hieman hirvittävät.

Mahdollisesti ostan apteekista jotain voidetta tai öljyä, joka edistää otsakuopan paranemista.

Tehokas yskälääke, tehokas yskälääke!

Aerobec Autohaler -inhalaatiosumuteliuoksesta tuntuu olevan hyötyä pitkäaikaisen yskän hoidossa. Ottaminen on surkuhupaisaa, koska minua yskittää sekä sumutteen käyttö että suussa oleva lääke, mutta yskä tuntuu hyytyvän sumutteen jälkeen. Lääkäri selvästi tiesi, mitä hän minulle ehdotti.

Pakkaus maksoi alle 21 euroa eli inhimillisen vähän. Tuntuu turhauttavalta ostaa vuodesta toiseen kalliita lääkkeitä, joita ei voi käyttää, koska ne eivät sovi minulle. Hyvänä esimerkkinä olivat monet kipulääkkeet.

Vien rahat mielelläni Yliopiston Apteekkiin. Apteekkareilla menee erittäin hyvin, vaikka en tue heitä lääkeostoillani. Kannattaa suositella lapsille proviisoritutkintoja ja apteekkareiksi hakeutumista.

Mukava farmaseutti neuvoi, että Apteekkariliiton sivulla on videoita, joissa neuvotaan inhalaattorien käyttö. Löysin maininnan videoista Apteekkariliiton sivulta, mutta hakutoiminnolla en löytänyt mitään. Kyllästyin etsimiseen ja luin lääkkeen tuoteselosteen, joka pitää (ts. pitäisi) aina lukea. Opasteesta ja kuvista oli apua.

Kuoreet

Ostin kissoille kuoreita, jotka pakastin ja tarjosin niille jo yhden erän, joka melkein viehätti kissoja. Ongelmana oli, että kalat haisivat kammottaville ja haju ei kadonnut edes kissankupit pesemällä tai tuulettamalla.

Kerrassaan kaamea katalien kuoreiden kosto.

Mrs Wilson, Areena

Jos haluat nähdä käsittämättömän ja ikävä kyllä todellisen tarinan brittinaisen elämästä, niin suosittelen kolmiosasista minisarjaa Mrs Wilson Areenalla.

Jos sinusta tuntuu, että kaikenlaista outoa sattuu ja tapahtuu elämässä, niin sarjan jälkeen huomaat elämäsi olleen rauhallista ja tasapainoista.

SKAM, Ranska

Jos olet henkisesti noin 16-vuotias, niin Ranskassa kuvattua SKAMia voi seurata YouTubelta. Eräs tuntemani henkilö teki niin, koska Lucas ja Eliott ovat niiiiin nättejä.

Kirjasto

Lainasin laillistetun ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen kirjan Pötyä pöydässä Älä usko kaikkea mitä ravinnosta sanotaan, joka on Kirjapajan julkaisu vuodelta 2018.

Jos pelkkä höpsismi ja/tai mutuhoidot eivät kiinnosta, niin suosittelen teosta.

Aloitin lukemalla kasvisraudasta, koska minua aikoinaan huvitti (anteeksi) sairaanhoitaja, joka kehotti syömään persiljaa parantaakseni hemoglobiiniarvoa. Kirjan mukaan sadassa grammassa persiljaa on rautaa lähes 3 mg eli lähes 20 prosenttia naisen päivittäisestä raudantarpeesta. Upeaa! Toisaalta 100 grammaa tarkoittaa 50 ruokalusikallista. Hehee!

Kirjoittaja mainitsee myös surkuhupaisan veriryhmädieettikirjan, jonka lainasin ja jolle nauroin. Miljoonatulot kirjoittajalle ei yhtään mistään, mutta tulipahan kirjoitettua jotain.

Minun pitää pyrkiä vastaavaan. Keltainen väri on kaunis, parantava ja aurinkoinen, joten suosittelen väriä vaatteissa, leikkokukissa ja sisustuksessa. Tarkemmin kaiken mahdollisen parantavasta aiheesta voit lukea kirjassani, jota myydään 67,90 eurolla, jäsenhintaan 60 eurolla tai 130 eurolla, jolloin kirjassa on mukana kuivattu keltainen kukka, joka on tietenkin paranemisen symboli.

Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta

Mikko With

Myllylahti 2019

”Kaunistelematonta tekstiä kahdeksan vuoden ajalta kolmen alaikäisen lapsen äidistä, joka sairastui rinta- ja munasarjasyöpään.” Kirjoittajana on aviomies, joka menetti vaimonsa ja jäi huolehtimaan lapsista ja kirjassa on katkelmia Tiinan blogimerkinnöistä.

vasenrintanijamuutasairasta.blogspot.com

Kenenkään ei pitäisi koskaan sairastua vakavasti ja toivoisin, että ainakin nuorien lasten vanhemmat säästettäisiin viheliäisessä tautibingossa. Heidän ei ole aika lähteä eikä yhdenkään lapsen pitäisi menettää vanhempaansa tai vanhempiaan.

Kukkia

Koskenrannassa bongasin lumikelloja, mutta yhtään leskenlehteä en ole vielä nähnyt.

Aurinko lämmittää (muistathan ostaa älyttömän kallis värikirjani, jonka nimeä melkein mietin vielä!), joten kevät lähestyy ilahduttavasti.