Pötyä, Prisma yms.

Lounas

Mat, Iso Roobertinkatu 20, Helsinki

Todella hyviä salaatteja, kalapihvejä, pinaattilättyjä, soccaa (kikherneleipää) ja paljon muuta.

Pihka, Kasarmikatu 21, Helsinki

Kymmenen euron lounas 31.8.2018 saakka. Kuulemma erinomaista ruokaa ja jälkiruokapöytä.

Designmuseo ja lakukorvapuusti

Kiirehdin lounastauolla Designmuseoon katsomaan Daniel Rybakkenin (s. 1984) Daylights and Objects -näyttelyn, joka päättyy sunnuntaina 26.8.2018. ”Hänen teoksensa sijoittuvat usein taiteen ja designin välimaastoon.”

Valaisimia, Artekille suunniteltuja peilisarjoja, naulakoita jne. oli inspiroivaa katsella.

https://www.finnishdesignshop.fi/haastattelu/daniel-rybakken-yhdistaa-taiteen-ja-tekniikan

Luulin vierailleeni Sarpanevan näyttelyssä, mutta erehdyin eli sekoitin Emmassa olleeseen näyttelyyn. Kiersin pikaisesti katsomassa mm. tuttua lasitaidetta. Sarpaneva-näyttely päättyy sunnuntaina 23.9.2018.

Olin lukenut luotettavasta lähteestä, että kahvio myy lakukorvapuusteja, joten ostin pullan mukaani. Ok-versio, mutta syystä tai toisesta oletin, että lakua olisi ollut enemmän.

PS Pitää nähdä Niinistön muotokuva, joka on Ateneumissa vielä sunnuntaina 2.9.2018. Melkein jo kävin – useamman kerran.

https://ateneum.fi/nayttelyt/suomen-tasavallan-presidentti-sauli-niiniston-muotokuva-2017/

Museoinspiraatiota

Gumbostrand, keskellä ei mitään eli tarkemmin sanottuna Helsingin ja Porvoon välillä.

Marita Liulia: Aurum 1.6.–2.9.2018

Haluan ehdottomasti Gumbostrandiin, joka on kaukaisten metsien (peltojen?) keskellä osoitteessa Vainuddintie 72, Sipoo.

Marita Liulian Kultakausi jäi näkemättä Mäntässä, joten kunnollisessa maailmassa pääsisin uuteen näyttelyyn.

Tarjolla on taidetta, merenranta ja bistro, mutta hankala sijainti autottomalle.

Autollisten ystävien, sukulaisten ja tuttavien kirist-, taivutteluyritykset eivät ole vielä onnistuneet, mutta jatkan uhk-, suostuttelemista. Lupasin (tietenkin) mm. maksaa bensat ja tarjota kolme saavillista capuccinoa mökkeilevälle ystävälle. Seuraan tilannetta.

Erkkola

Rantatie 25,Tuusula

Rakastettu Martta Wendelin, joka päättyy sunnuntaina 16.9.2018.

Pitää nähdä!

Luin ala-asteella mainoskuvassa näkyvän Sara ja Sarri matkustavat -kirjan. Lainasin uudelleen Anni Swanin kirjoittamat kirjat, joista muistin yllättävän vähän. Ensimmäisessä Sara ja Sarri -kirjassa köyhä pukeutui rikkaaksi ja häntä palvottiin (onneksi tilanne on muuttunut, hehheh) ja toisessa nuoret tytöt, pikkuserkukset, matkustivat Mussolinin Italiassa. ”Jännittäviä” seikkailuja oli tietenkin molemmissa kirjoissa, jotka olivat mielestäni ikävystyttäviä. Onko aika ajanut Swanin ohi? Syy voi olla myös siinä, että ala-astevuosistani on aikaa. Ala-aste on tietävämpien mukaan nykyisin alakoulu ja yläaste on yläkoulu eikä kaunokirjoitusta osaa kohta kukaan.

Nuorena pyöräilin Tuusulan näyttelyihin, mutta etäisyyden vuoksi en enää. Jonkun (todennäköisesti minun) pitäisi ensin täyttää vuosia käyttämättömänä olleen pyörän renkaat ja tutkia ketjut. Tautisena en uskaltanut fillaroida, koska minua huimasi. Terveenä ollessani pyörä katsoo minua syyttävästi parvekkeelta, johon toin sen turvaan pyöräkellarista. Uhkana oli, että joku vie pyörän kierrätettäviin tyhjien renkaiden vuoksi.

Autollinen ystävä on jo luvannut lähteä Erkkolan näyttelyyn!

Designmuseossa Josef Frank pe 12.10.2018–17.3.2019

Svensk Tennin näyttely muotoilija-arkkitehti Josef Frankin töistä. Upeaa suunnittelua, jota on ehdottomasti nähtävä.

http://www.designmuseum.fi/fi/exhibitions/josef-frank/

Luettavaa

Aatos Erkko yksityinen valtiomies

Lauri Karén

Otava 2018

Lainasin ministeri Erkon (1932–2012) elämästä kirjoitetun kirjan. Toimittajana oli Helsingin Sanomien pitkäaikainen ulkomaantoimittaja Lauri Karén (1927–2006), joka kuului Erkon luotettuihin. Kirja pohjautuu kahdenkeskisiin keskusteluihin 2000-luvun alussa. Ministeri halusi olla muutakin, kuin kohtalon sanelema perinnönhoitaja.

Yllättävä ja ainoa Aatos Erkon hyväksymä elämäkerta itsestään.

Mielestäni erittäin kannatettava ja ilahduttava teko Erkkojen historiassa

  • Erkot perustivat vuonna 2002 Jane ja Aatos Erkon säätiön, joka jakaa avustuksia tieteeseen ja taiteeseen

 

Kaunista ja vihreää

Susanna Rasku

WSOY 2017

”Ajattele vihreää uudella tavalla!”

Kukkala-blogin kirjoittama viehättävä teos, jossa puutarha kukoistaa parvekkeella ja kesäkukkien, perennojen ja oksien avulla saa kauniita asetelmia.

Päätän säännöllisesti ryhtyä kunnon ihmiseksi ja hankkia kotiini viherkasveja. Annoin edelliset pois kuusi vuotta sitten, ennen allogeenista kantasolusiirtoa, koska multa oli riski terveydelle. Seuraavaksi muistan kaksi tihulaista, jotka mm. kaatoivat jukkapalmun useita kertoja, kaivoivat multaa kukkaruukuista ja riipivät oksia viherkasveista. Toistaiseksi kotia ilahduttaa kissojen vehnänoras.

Ideaalimaailmassa kotona olisi Naava-viherseinä, joka näyttäisi kauniilta ja parantaisi huoneilmaa. Kuinkahan korkealle viherseinän voisi laittaa, jotta seinässä ei nukkuisi pari kissaa, joilla on silputtu lehtikasa tassuissaan?

 

Suomalainen vuosi

Jukka Viikilä

Otava 2018

Kertomukset seuraavat vuoden kulkua.

RAHA-kohdassa kerrotaan köyhien tuhlaavaisuudesta ja rikkaiden säästäväisyydestä. On varmasti kammottavaa ostaa jäätelö, koska 200 000 euron tiliotteella näkyy, miten pieni ostos vahingoittaa suurta lukua.

”Siksi rikas nähdään aina ilmaisien asioiden lähellä: lukemassa, käyskentelemässä luonnossa, tapaamassa ystäviään, kirjoittamassa runoja.”

Ooh, melkein kuin minä, jos unohdetaan runot. Tosin noin 200 000 euroa puuttuu tililtä.

 

Sivuhenkilö

Saara Turunen

Tammi 2018

”Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon voittaja vuodelta 2015.”

Teos, jota lukiessani mietin, että kurkistelen ikkunasta jonkun taitavasti kuvattuun arkeen. Tarkka kuvaus kodista, jota hyvin mielelläni sisustaisin, kertomuksia palkituksi tulemisesta ja muiden suhtautumisesta.

Kirjoittajan kiinnostava maailma aukeaa tekstistä.

 

Kiinnostava sarja Areenalla 18.8.2018

Prisma: kyllä lääkäri tietää

Michael Mosley on kiinnostavien terveysväitteiden äärellä vielä reilun vuorokauden ajan ensimmäisessä osassa.

Toisesta osasta selviää mm. mikroaaltouunin oletettu vaarallisuus, adrenaliinikynän käyttö anafylaktisessa reaktiossa sekä ateriavälien tiivistämisen ja pidemmän paaston yhteys vointiin ja veriarvoihin.

Kyseiset veriarvot kohenivat kahdessa viikossa.

 

Onnittelu

Hauskaa 30-vuotispäivää, S!

 

 

 

 

 

Mainokset

Vapaana syntynyt

Sain tammikuun hautajaisissa vieraalta ihmiseltä haukkumakirjeen. Kirjeen mukaan olin saanut lahjaksi asunnon ja matkoja.

Minua on vuosien ajan harmittanut kireä taloudellinen tilanteeni vakavien sairauksien vuoksi, joten etenkin asunto kiinnostaisi. Edellisen erehdyin myymään.

Lista paikoista, joissa toivoisin kyseisen asunnon olevan, mielellään äärettömän kauniissa rakennuksessa:

  • Engelinaukio, Eira, merinäköala
  • Ullanlinna, merinäköala tai avarat maisemat
  • Munkkiniemi, Eliel Saarisen rivitalo (ehkä Koneen vanha pääkonttori sijainnin vuoksi)
  • Turku, joenranta
  • Tampere, koskenranta (pidän suuri-ikkunaisista lofteista ja leveistä ikkunalaudoista)
  • Porvoon keskusta, vesistömaisema

Jos satut tietämään, että kotini on näillä alueille, niin otathan pian yhteyttä. Eläisin erittäin mielelläni syytösten mukaisesti.

Matkat oletan saaneeni kauan sitten, vaikka olin asian unohtanut. Kuvittelin aina, että maksoin ihan itse matkani.

Olen erityisen kiinnostunut mm. Melbournesta, Lissabonista, Oslosta, Kroatiasta, Miamista ja Torontosta. Kävisin mielelläni Afrikassa jollain vehreällä alueella. Taiwan kiinnostaisi, samoin Japani. Viehättävään Hong Kongiin palaisin koska tahansa.

Jos voisin, niin matkustaisin koko ajan. Kissat eivät pitäisi tilanteesta.

Työ

Saisin viedä kissat mukaani töihin eli selkeästi ideaalityöpaikka.

Kissat inhoavat matkustamista eikä kukaan halua olla pellettilaatikon läheisyydessä, joten lemmikit saavat pysyä kotona.

Sohvan alla ne voisivat töissä piileskellä, mutta kotiinpaluu voisi olla haasteellista.

En edes uskaltaisi viedä kissoja paikkaan, josta ne voisivat livahtaa kadulla. Pantoja en kissoille tunge, joten niillä ei olisi yhteystietoja. Siruja en ole kissoille laitattanut. Helsingin eläinsuojeluyhdistys (ikävämaineinen Hesy) oli tatuoinut niiden korviin ruksit. Siru oli todennäköisesti yhdistykselle liian kallis, totesi kissojen eläinlääkäri jossain vaiheessa.

Pitänee hankkia nätiksi työkaveriksi äärettömän söpö sileäkarvainen musta tai vaaleanruskea mäyräkoira ja sille lemmikiksi aivan ihana irlanninsusikoira. Ne voisivat nukkua sopuisasti pehmeällä matolla neukkaripöydän alla.

Silmät

Silmäni rettelöivät jälleen. Taitavat suuttua keväästä ja valosta, siite- ja katupölystä. Oculacia menee järjettömiä määriä ja toisinaan ”lääkitsen” silmiäni Bepanthen-tipoilla.

Kuulin Oculacittomana aikana (8,5 pitkää kuukautta ja loppuvuodesta 2017 kolme viikkoa) vilpittömän kysymyksen siitä, eivätkö muut reseptitipat oikeasti sovi silmilleni. Luulenko vaan niin kokeilematta niitä pidempään? Tuollaisten kysymysten kuuleminen saa miettimään kriminaalitekoja, joten jätin vastaamatta. Ihan tahallanihan minä käytin viime ja toissa vuonna pienistä tuloistani valtavan summan rahaa hyllytippoihin. Grrrr.

Katu-uutinen

Autot piti Helsingissä siirtää kylttien mukaan pois tietyiltä kaduilta. Kuulin, että niitä hinattiin samana iltapäivänä pois jo aiemmin pestyltä reiteiltä.

Mielestäni melko sumeaa logiikkaa, vaikka kannatankin joukkoliikennettä.

Talvipuutarha

Lauantaina näimme Töölönlahdenrannassa valkoisen (leukistisen) sorsan, joka tuli toisen urossorsan kanssa kerjuulle. Olin katala ja kuvasin sorsia, mutta en vienyt niille syötävää. Taitaisivat olla aika tuhteja sorsia, jos kaikki ohikulkijat kiikuttaisivat niille naposteltavaa.

Upea mandariinisorsa on hiljattain bongattu Järvenpäässä, Tampereella ja näköjään Longinojalla Malmilla Helsingissä:

http://longinoja.fi/2018/04/harvinainen-vieras-longinojalla-mandariinisorsa-innostaa-luontokuvaajia/

Minä pidän etenkin variksista, harakoista ja naakoista, jotka ovat skarppeja lintuja.

Nousimme Töölöntorille ja meidän piti mennä Mamma Rosaan syömään. Nettisivujen mukaan yritys aukesi lauantaina klo 12, mutta ovessa väitettiin klo 13.

Menimme kostoksi Picniciin lohisalaatille ja lämminsavulohiuuniperunoille. Olen varmaan kertonut, että ennen sairauslomalle jäämistäni tilasin joskus uupuneena ”tonniperunan uunikalalla” saman ketjun ravintolasta? Onneksi minua ymmärrettiin tehdessäni tilauksen. Työkaveria tilanne nauratti.

Runebergin kukan edusta näytti upealta, kuten aina. Kauniin, suuren kukkakimpun olisi saanut 52 eurolla. Ei, en ostanut, koska haluan ruokkia kissat.

Kävimme Talvipuutarhassa tutustumassa Japani-päiviin. Näimme mm. ikebana-asetelmia, tussimaalausta (kalligrafiavaihtoehtoina olivat mm. mänty ja kevät), paperintaittelua ja kasveihin kiinnitettyjä haikuja, joista kopioin yhden kirjoituksen loppuun. Kyseessä oli viehättävä ja hyvin suosittu tapahtuma. Pöydissä istui useita seurueita syömässä eväitä. En nähnyt yhtään bentoboksia, joten melkein tunsin pahaa mieltä. Ehkä bentoversioina toimivat perinteiset suomalaiset lasipullot? Helsingin Sanomat mainitsi, että nuoriso juo ja rettelöi nykyisin hyvin vähän tutkimusten mukaan. Erittäin hyvä tietää, että suomalaisten sivistys kehittyy vuosi vuodelta. Esitän parhaat kiitokseni teille, kunnolliset ja tunnolliset nuoret!

Ihmettelin koikarppien pientä allasta. Jos olisin 30 senttiä pitkä (ja oranssi) kala, niin haluaisin uida suuremmassa altaassa. Tipuja tai pupuja ei enää näe talvipuutarhassa, mistä olen tyytyväinen. Kalat saavat toivottavasti olla rauhassa. Wikipedian mukana koikarppi tarvitsee terveenä pysyäkseen paljon tilaa uidakseen. Nyyh.

Ulkona oli pyöreä orvokkipenkki, jossa kasvoi jotain keltaisia varsia. Ystäväni mukaan ne olivat maissia ja minun käsitykseni mukaan pinnalla kasvanutta valkoista parsaa tai mangoldia. Erittäin todennäköisesti olimme kumpikin väärässä.

Maisemat Talvipuutarhasta olivat tietenkin kauniit. Talvipuutarhassa olisi mielestäni mukavaa asua, mutta ympärillä hyörivät turistit ja puutarhurit voisivat ainakin päiväsaikaan häiritä majoittumista. Pylvässänkyni (hankittava-listalla) olisi koialtaan yläpuolella olevalla parvekkeella.

Musiikkia lämpiössä la 12.5.2015 klo 15

Olen jo pitkään laiminlyönyt Musiikkia lämpiössä -konsertteja Oopperassa. En mennyt lauantaina, mutta harkitsen seuraavaa käyntiä toukokuun 12. päivä.

Olen niin naatti työpäivien jälkeen, että menen kotiin. Taustalla saattaa olla kuuden vuoden sairausloma. Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo, HAM ja Ateneum houkuttelevat, mutta koti vaikuttaa paremmalta paikalta.

Toivottavasti reippauteni lisääntyy, kun maailma muuttui vielä valoisammaksi.

Villasukaton vasen jalka – se vapaana syntynyt

Esitän pahoitteluni nimen kähveltämisestä Elsa-leijonalle.

Hyisten käpälieni vuoksi nukun ympäri vuoden villasukat jalassa. Joka aamu herään niin, että vasen jalkani on vapauttanut itsensä villasukasta ja oikeaa lämmittää edelleen sukka.

Oletan, että vasen jalkani on syntynyt vapaaksi ja taistelee itsensä yön aikana ulos sukasta. Oikea jalka on ilmeisesti kiltimpi.

Rakkautta ruudun takaa (2017)                        

Maire Soiluva

Nappasin uteliaana mukaan kirjastosta keski-ikäisille tai vielä vanhemmille kirjoitetun kumppaninhakuoppaan.

Opin, että pitää olla mukava ja ystävällinen, vastata kaikille, päättää huono suhde kauniisti ja puhelinnumerona kannattaa olla prepaid. Haistattelu ei – yllättäen – ollut hyvä idea.

Ilmoitustekstejä ja kommentteja oli hauska lukea. Seuraa etsivät äijäfeministi, ulkonäköään kuivakkaaksi virkamieheksi kuvaillut, rintakarvoistaan luopumaton (?), ”jos tahdot pitää muovisia tekoripsiä, nauran niille” -mies jne. Seurallinen ja empaattinen mies vaikutti hyvältä.

Vaatisi varmaan lobotomian, että lähtisin toisen kerran etsimään seuraa netistä. Edellisestä yrityksestäni syytän aivoaneurysma- ja myeloomadiagnoosejani.

Alex (2017)                                                               

Alexander Stubb, Karo Hämäläinen

Luen kirjaa, jonka aiheena oli Alexander Stubb ja hänestä on erittäin kiinnostavaa lukea. Mitenkään en hänen ulkonäköönsä puutu, mutta hän on hyvin viehättävän näköinen, ilahduttavan urheilullinen – ja nuorempana vaalea. Nätti!

Syntyessään hän oli 5,5-kiloinen pallero. Äitiparka.

”Stubb oli nimi, joka annettiin nimettömille torppareille. Sen pohjana on ”stubbe”, ruotsin kielen kantoa tarkoittava sana. Nimi kuuluu samaan sarjaan, kuin Modig, Rolig, Järn, Stadigh ja Tapper.” Tapper-nimi viittaa mm. kuvanveistäjä Kain Tapperiin (1930–2004). Muistaakseni olen joskus tehnyt samassa kerroksessa töitä Stadighin kanssa. Olikohan hän jonkin aikaa toimitusjohtaja?

Tapasin Alexander Stubbin vuosia sitten, kun hän jakoi ystävällisesti hymyillen vaaliesitteitä Pohjoisesplanadin kahvioissa. Juttelin silloisen työkaverin kanssa, hymyilimme hänelle ja kumpikin kieltäydyimme esitteistä, koska olimme jo äänestäneet. Olin tietenkin äänestänyt naista, kuten olen äidiltä aikoinaan oppinut. Joskus olen joutunut tinkimään periaatteistani presidentinvaaleissa.

Fiksu Stubb vaikuttaa kunnon mieheltä, joka on jo opiskeluajoistaan lähtien elänyt yhdessä brittivaimonsa kanssa.

Politiikkaan en ota kantaa, koska tiedän aiheesta aivan liian vähän. Yleisöpalstoilla on aina valtava määrä kaikista asioista paremmin tietäviä, mutta minä en kuulu heihin.

Kummastelen vuodesta toiseen, miksi kyseiset ihmiset eivät ole mukana politiikassa ja miksi kukaan heistä ei työskentele esimerkiksi ministerinä? Pitäisihän heidän laajan tietämyksensä ja taidokkaan osaamisensa vuoksi päästä mukaan suomalaiseen politiikkaan, niin maan tilanne aivan varmasti paranisi kummasti lyhyessä ajassa.

Laitumellelasku Viikissä Helsingissä la 5.5.2018 klo 10–15

Lehmät kirmaavat laitumelle n. klo 11.10.

Paikalla on ihasteltavana maitoauto, Valion kuljetusauto, traktorirata, ja puuhanavetassa leikkilypsylehmät.

 

linnut saattoivat

toivon hyiseen kevääseen

ilon korville

 

Työkokeilu maalis-toukokuussa 2018  

Aloitin maaliskuussa viestintäharjoittelijana kiinnostavassa järjestössä. Teen erittäin mukavien ihmisten kanssa työtä, jota rakastan. Järjestöllä on viihtyisät tilat alueella, joka kuuluu suosikkeihini Helsingissä.

Enpä kuollutkaan kahdesta vakavasta sairaudestani ja kurjasta ennusteestani huolimatta, vaan paranin vaikeimman elinsiirron avulla. Hah!

Vaihdoin alaa, koska halusin kirjoittaa. Kuuden vuoden sairausloman jälkeen oli haasteellista löytää työkokeilupaikka ilmaisena työntekijänä, koska kenelläkään ei ollut aikaa opastaa minua uudessa työssäni. Minua kiinnostivat tautisuusvuosien jälkeen järjestöt ja kulttuuripuolen yritykset. Soitin ja lähetin hakemuksia mielenkiintoisiin kohteisiin.

Blogista oli hyötyä, koska tekstejäni on lukenut lähes 8600 henkilöä. Hämmästyttävää, koska kirjoitan harvinaisesta syövästä, myeloomasta. Potilaiden määrä nousee eli 400 myeloomapotilasta löydetään vuosittain. Nouseeko määrä, koska syöpä tunnistetaan jo paremmin ja oikea verikoe osataan teettää vai mikä on syy siihen, että aiemmin diagnooseja sai 250–300 vuodessa? Miksi ns. nuoret (ts. nelikymppiset) potilaat sairastuvat eikä sairaus ole vain eläkeikäisten tauti?

En vieläkään tunnusta olevani eläkkeellä oleva tummaihoinen mies, joka on yleisin sairastuja.

Vuoden haastateltava

Etuhampaani murtuivat ennen ensimmäistä haastattelua ja sain hammaslääkärin vasta seuraavalle päivälle, joten yritin haastattelussa kätevästi venyttää ylähuulta hajonneita hampaita peittämään. Vasemmasta hampaasta puuttui kahdeksasosa ja oikeasta murtui alakulma. Hampaat oli paikattu viimeksi lokakuussa eli murtumisaikataulu oli aivan loistava.

Olen neuvonut tämän aiemmin: älä yritä avata pikaliimapulloa silmäneulalla, joka juuttuu pulloon. Jos yrität, niin älä kisko neulaa pois etuhampaillasi. Vuosia sitten tekemäni tuho vaikuttaa edelleen.

Haastattelu sujui hyvin ja sain jutella kivojen ihmisten kanssa. Sain etukäteen tiedon siitä, että heillä ei ole mahdollisuutta ottaa ketään töihin, mutta heillä saattaa olla tieto siitä, onko jossain toisessa järjestössä kiinnostusta työntekijään. Kiitin heitä lähtiessäni ja kerroin, että haastattelu oli ensimmäinen, johon pääsin. Olin sopinut pari muuta haastattelua kyseisen haastattelun jälkeen.

Hampaat

Hampaani paikattiin takuutyönä, mutta hampaat hajottaneen narskuttelun vuoksi minun pitäisi hankkia uusi hammaskisko. Aiemman kiskon heitin unissani joka yö lattialle, joten siitä ei ollut suurempaa hyötyä. Hammaslääkärien mukaan koirat mielellään syövät hammaskiskoja. Onneksi minulla on kaksi kissaa enkä näe niitä syömässä – saati sovittamassa – kiskoja.

Luin luotettavasta lähteestä, että hammaskiskona voi käyttää urheilijoille kaupattavia ja lämpimän veden avulla muotoiltavia kiskoja hammaslääkärin suostumuksella eikä erillistä suojaa tarvitse teettää. Ilahduttavaa maksaa suojasta 3,90 euroa verrattuna teetettyyn ja satasia maksaneeseen hammassuojaan.

Lattialle voi ehdottomasti heittää umpiunessa halvemmankin version.

Työkokeilupaikka

Ilahduin, että joku halusi haastatella minua ja positiivinen suhtautuminen haastattelussa oli mukavaa.

Sain haastattelun jälkeen viestin, jossa minulle ehdotettiin, että tulen kirjoittamaan tarinoita kyseiseen järjestöön kolmeksi kuukaudeksi. Ystävällinen esimies oli miettinyt minua varten työpaikan.

Olin todella iloinen ja kiitin viestistä, mutta halusin käydä ennen päätöstäni toisessa järjestössä, koska järjestön aihe oli minulle tutumpi. Kävin haastattelussa, tapasin mukavia ihmisiä ja kuulin työtehtävistäni, jotka olivat kiinnostavia, mutta eivät kirjoittamista.

Otin yhteyttä ensimmäiseen järjestöön ja työkokeiluni alkoi maaliskuussa. Tiesin aloittaessani, että jatkoa kolmen kuukauden jälkeen ei ollut tiedossa. Pääsin kuitenkin tekemään toivomaani työtä, joten olin tyytyväinen.

Ensimmäinen työpäivä

Helmikuun viimeisenä päivänä vasen silmäni tulehtui. Menin ensimmäisenä päivänä työpaikalle apteekin kautta, josta ostin silmätippoja ja käsidesiä. Ensimmäisessä haastattelussa olin murtunein, mutta myöhemmin korjatuin hampain ja torstaina, ensimmäisenä työpäivänä toinen silmäni oli lähes umpeen muurautunut. Vuoden työntekijä!

Sain tehdä etätöitä perjantaina, joten silmälläni oli aikaa parantua. Naputtelin juttua kotona ja olin iloinen siitä, etten ollut tartuttamassa ketään silmätulehdukseen.

Neljä, kuusi ja kahdeksan tuntia

Neljän tunnin työpäivät ensimmäisen kuukauden aikana tuntuvat hassuilta, vaikka pidän järkevänä hidasta työhön paluuta raatovuosien jälkeen. Olen onneksi pysynyt terveenä.

Tarinoita

Kirjoitan tarinoita ihmisistä, jotka ovat sairastuneet ja kaupungeista, jotka edistävät asukkaittensa liikunnallisuutta eri tavoin.

Työni on erittäin kiinnostavaa. Saan jutella mielenkiintoisten ihmisten kanssa, joilla on niin paljon erilaisia oireita, että oma pitkä tautihistoriani tuntuu mitättömältä. Haastattelemani ihmiset ovat uskomattoman positiivisia ja porskuttavat eteenpäin monenlaisten hankalilta vaikuttavista tilanteista huolimatta. Kaupunkien liikuntasuosituksia arvostan, koska liikunnallisuuden merkityksellä hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota.

Aamiaissuositus?

Näin tiedon, jonka mukaan kahdessa desilitrassa sokeroitua jogurttia on enemmän sokeria, kuin 70 gramman jäätelötuutissa. Marja- tai hedelmäjukurtissa on kuusi ja puoli sokeripalaa ja jäätelötuutissa viisi sokeripalaa.

Tarinan opetus ei uskoakseni ole, että jäätelötuutti sopii paremmin aamupalaksi.

Seisomapöytä

Huomaavainen järjestö, koska minua varten hankittiin nostettava työpöytä, kuten muillakin järjestössä työskentelevillä. Toimistotyö kannattaa tehdä seisten, jos siihen on mahdollisuus.

Istuminen on tuhoisaa terveydelle, kuten jokainen tietenkin nykyisin tietää.

Kävellen keskustasta työpaikalle ja taukojumppa

Odotan jokaista työpäivää. Menen keskustaan bussilla ja kävelen töihin vaihtelevia reittejä pitkin kauniiden kaupunginosien kautta.

Jos olen yksin toimistolla, niin huvittelen Reumaliiton Liikkeestä hyvinvointia 2016 -jumpalla.

https://www.youtube.com/watch?v=KesPxl9e2Qc

Kirjoittamistyö

Miksi minä en aiemmin kirjoittanut työkseni, vaikka aiheesta puhuivat äidinkielenopettajat siitä lähtien, kun olin ala-asteella? Opin nelivuotiaana lukemaan ja luen satoja kirjoja vuodessa. Tein pitkään mielenkiintoisia töitä, mutta en koskaan aiemmin tuntenut samanlaista paloa tekemääni työhön, kuin nyt.

Työskentelisin mielelläni jatkossa kirjoittajana. Etsin uutta työpaikkaa mielellään Helsingistä kesäkuusta 2018 lähtien. Etätyökin on tietenkin mahdollista eli voin tehdä työtä kotoa jonkun palveluksessa.

Freelanceriksi minusta ei pitkän – ja kalliin – sairauslomani jälkeen ole. Oculac-silmätippahylly oli jälleen tyhjä apteekissa ennen vuodevaihdetta. Sain taas investoida rahaa pipetteihin, joita ei korvata, vaikka silmissäni on krooninen käänteishyljintä. Harmi, että rutikuivat silmäni kestävät vain yhdet korvattavat tipat. Kuinka moni riemastuu käyttäessään pelkkiin lääkkeisiin 2000 euroa vuodessa pienistä tuloista? Lisäksi olivat tietenkin erilaiset sairaalahuvitukset ja laskut niistä.

Palkkatuki

Yhteiskunta ystävällisesti sponsoroi minua maksamalla puolet palkastani ensimmäisen vuoden ajan. Pidän tekoa huomaavaisena korvauksena tautivuosistani. Toivottavasti löydän kesäkuussa yhtä kiinnostavan työpaikan, kuin nykyinen.  Kaunis korttelikin ilahduttaisi sielua ja esitän erityistoivomuksen lämpimän aurinkoisista päivistä.

Viestintäharjoittelijaterveisin,

Marja

 

Ajattele kuinka onnellinen olisit, jos juuri nyt menettäisit kaiken mitä sinulla on – ja sen jälkeen saisit sen kaiken takaisin.

Frances Rodman

ABC Bulevardi

Pistäydyin tiistaina ns. ABC Bulevardilla, joka aiemmin tunnettiin nimellä Ekbergin leipomo.

Luin surullisena Helsingin Sanomista, että kauniit, tummat, koristellut ja historiaa henkineet puiset kalusteet oli purettu ja hävitetty.

Käydessäni huomasin, että paikka oli kaunis, tyylikäs ja valoisa deli, jossa oli hyvä valikoima. Tunnelmallinen vaalea lattia oli onneksi säilytetty.

Mitään en saanut ostettua, koska jonotin ensin kulmassa olevaan kahvioon, jossa ei ollut ketään paikalla. Oletin, että tarvitsen vuoronumeron ja otin sellaisen. Ennen minua leipomopäädyssä oli kymmenisen asiakasta eli olin paikalla ruuhka-aikana. Palasin kahvionurkkaukseen katsomaan lohileipiä, mutta kukaan ei tullut tiskille. Kiertelin katsomassa, mitä muissa pisteissä myytiin. Salaattipiste näytti hyvältä, samoin kylmätiskissä myytävät tuotteet (mm. lasagne), ikkunassa olevat täytekakut (ooh, sitruunamarenkia) ja leipomopisteen laskiaispullat. Ystävällinen nuori nainen tarjosi minulle kinuskikakusta palan maistiaisena. Hyvä vaihtoehto, jota suosittelen.

Palasin kahvipisteeseen, jossa minun jälkeeni tulleita asiakkaita palveltiin. He valtasivat ikkunapöydän, johon olisin mielelläni istunut. Vuoronumero oli ilmeisesti kahviopisteessä tarpeeton ja minun olisi pitänyt jäädä odottamaan palvelua. Valitsemani numero 61 vaihtui samaan aikaan seuraavaan pullapäädyssä.

Ei pidä tehdä kahta asiaa eli jonottaa ja seurata vuoronumeroita. Ehkä.

Luovutin, poistuin ja kävin kostoksi Mummo-Fasulla Kluuvissa syömässä ymmärtääkseni täysin pakollisen hillotäytteisen laskiaispullan, koska oli laskiaistiistai. Kluuvikadun yrityksessä on mielestäni poikkeuksellisen kohtelias ja huomaavainen henkilökunta, joten käynti oli onnistunut.

Body Life -tarjous -31.3.2018, Pietarinkatu 11 A, Helsinki (Ullanlinna)

Jalkaterapeutti Elsa Kiramolle pääsee 31.3.2018 saakka jalkahoitoon 45 minuutiksi 25 eurolla. Kiitos atooppisen ihoni olen käynyt hänellä muutaman kerran ja suosittelen edullista käyntiä mielin vilpittömin. Hän tekee taitavasti töitä mm. vesiporan avulla ja on hauska ja ystävällinen.

Yksi käynti/asiakas, mutta lahjaksi voi ostaa käyntejä.

C-vitamiini hyvä

Vitamiinisuosikkini on punainen suippopaprika.

D-vitamiini hyvä

Meillä ikiroudan ja lukemattomien jääkarhujen keskellä on hyvä syödä D-vitamiinia.

Empaattisuus on tärkeää. Kannattaa käydä vaikka jokin kurssi, jos aihe tuntuu vieraalta.

Ovea voi pitää auki muille ihmisille eikä omaa erinomaisuutta kannata korostaa rintaan paukuttamalla. Vierastan edelleen tilannetta, jossa joku kerrankin tekee jotain inhimillistä ja rehentelee tapahtuneesta esimerkiksi somessa.

Flunssa

Imeskeltävä (ei nieltävä) sinkkiasetaatti (ei sinkkisitraatti) lyhentää flunssaa 40 prosenttia. Lääkärin mukaan myös sumutettavasta sinkistä voi olla hyötyä. Helsingin yliopiston dosentti Harri Hemilä selvitti, että sinkkiasetaattia kannattaa imeskellä flunssan alussa. Aamu-tv:n ohjelmassa todettiin, että 10 mg tabletteja kannattaa imeskellä kahdeksan (8) päivässä heti, kun olo on flunssainen. Kätevä tieto!

Minulla ei ole aavistustakaan siitä, miltä sinkki maistuu, mutta luotettava lähde väitti sinkin olevan pahaa.

Guruja kannattaa uskoa. Tiesivätpä he mitään tai eivät. Ehkä.

Huolenpito läheisistä on tärkeää. Muista mm. muistisairaita. Me kaikki vanhenemme.

Innolux, Kontula on valaisintehdas, jossa vierailimme tammikuussa Suomen Syöpäpotilaiden Paluu työhön -ryhmän kanssa. Omistaja, tekniikan tohtori Jukka Jokiniemi on kiitettävästi perustanut näkövammaisena valaisintehtaan, joka myy useiden huippusuunnittelijoiden valaisimia, mm. Yki Nummen Lokkia ja kirkasvalolaitteita. Kiinnostava käynti, söpö musta labradorinnoutaja (suosikkityöpaikoissani on koiria ja/tai kissoja) ja upeita klassikkovalaisimia.

http://www.innolux.fi/fi/suunnittelijat/yki-nummi

Suosikkini oli Kuplat-riippuvalaisin (1959) pomeranssin oranssina. Pomeranssijauhe on minulle joulupiparkakkumauste, mutta tunnustan tuotteen hapanappelsiinihistorian.

Innolux outlet on auki tiistaisin kello 15–18 ja torstaisin kello 15–18, Sirrikuja 3 L, 00940 Helsinki

Järjestöissä on töissä uskomattoman mukavia ihmisiä. Olen tutkinut asiaa empiirisesti ja väitän olevani luotettava todistaja.

Vuosia sitten olin työpaikassa, jonka seinällä kerrottiin lehtileikkeessä, että salkunhoitajat ovat usein psykopaatteja. Meteopaattina en välttämättä tunnista psykopaatteja, joten en osaa ottaa kantaa tilanteeseen. Tapaamani salkunhoitajat vaikuttivat mukavilta.

Keukenhof-puisto Hollannissa kuuluu unelmakohteisiin. Puisto on auki 22.3.-13.5.2018.

Lucas the Spider – Musical Spider (”Hee!”)

Maxim

Kävin varmistamassa elokuvateatterista, että Maxim 2 -salissa on (kauniin) vihreät nojatuolit ja yläkerrassa on punaiset nojatuolit. Hyvä, että sain selvitettyä näin tärkeän asian, joka oli mietityttänyt minua jo viikon verran.

North Korea eli Pohjois-Korea on maa joka hämmästyttävästi uhkaa muita maita. Ideaalitilanteissa kaikkia maita johtaisi tasapainoinen henkilö, joka rakastaa rauhaa ja kunnioittaa muita ihmisiä.

Oho on perussuomalainen (en viittaa puolueeseen) anteeksipyyntö, jota en kannata.

Polaaripyörre

Ilmakehässä on käynnissä harvinainen polaaripyörre, joka enteilee Suomeen erityistä kylmyyttä useaksi viikoksi

”Ilmatieteen laitos 13.32 – 13. helmik. 2018

@meteorologit

Nyt tapahtuu mielenkiintoista ilmakehässä! Polaaripyörteen jakaantuminen ja sitä seurannut stratosfäärin äkillinen lämpeneminen enteilee Suomeen tavanomaista kylmempää jaksoa. Kylmä sää voi kestää jopa useamman viikon helmikuun lopusta alkaen. #pakkanen #sää #polaaripyörre”

Kuulun siihen 40 prosenttiin, joka kieltäytyy uskomasta kyseistä tietoa ja luotan, että sää pysyy lämpimänä. Saatan olla väärässä.

Question (ja Answer eli kysymys ja vastaus)

Laihdutusvalmisteet EIVÄT sovi syöpäpotilaille, joten kannattaa kiinnittää huomiota terveelliseen ruokavalioon ja säännölliseen liikuntaan. (What does survivorship mean, ESMO Patient Guide series, Sveitsi) Sain kirjasen ESMO-päivillä Madridissa 2017.

Rakkaus, koska eilen vietettiin Ystävänpäivää.

Syöpä ei tartu eli kannattaa pitää yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin, jotka ovat saaneet syöpädiagnoosin.

Töihin, töihin, töihin! Tahdon ehdottomasti kolmen kuukauden työkokeiluun ja tehtävän, jossa voin kirjoittamalla auttaa muita. Seuraavan vuoden aikana saan 50 prosentin tuen yhteiskunnalta palkkaani. Sangen kilttiä.

Uni. Jonain päivänä minusta tulee riittävän keski-ikäinen ja menen aikaisin nukkumaan. Niitä aikoja vielä odotellessa menen nukkumaan, kun nukuttaa.

Valas (lahtivalas) syö 800 grammaa muoviroskaa ja menehtyy Normandian rannikolla. Määrä muuttui matkalla kiloiksi eikä jälkimmäinen luku pidä paikkaansa. Meriin päätyy miljoonia tonneja muovia vuodessa. (HS Tiede 14.2.2018) Surullista, että pahin peto ja tuhooja maailmassa on aina ihminen.

W tarkoittaa tietenkin Walesia, joka on viehättävältä vaikuttava alue.

X-yritys. Tipahdin työttömäksi, koska en löytänyt työkokeilupaikkaa ilmaisena työntekijänä ja olen kauhistunut tilanteesta. Pitkän sairausloman jälkeen työttömyyskorvauksestani napataan pois viisi päivää. Ensin vuosien ajan jatkuneet syöpähoitoni köyhdyttävät minua ja seuraavaksi putoan työttömäksi ja minua sakotetaan siitä, etten vielä onnistunut löytämään työtehtävää. ”Mukava” rangaistus.

Y-järjestö eli etsin edelleen tehtävää, jossa on hyötyä taustastani sijoitus- ja rahoitustehtävissä ja kuuden vuoden sairauslomastani aivoaneurysmaleikkauksen, myelooman, allogeenisen kantasolusiirron ja rankan käänteishyljinnän jälkeen. Olisi sääli, jos tällainen kaikki oppimani (suomennos: kärsimäni) menisi hukkaan enkä voisi auttaa muita sairastuneita.

Z-junalla pääsee Helsingistä Lahteen, jossa on mielenkiintoiselta vaikuttava 100 askelta Lahdessa -taidenäyttely. Olen todella iloinen, kun näen tiedon, jonka mukaan Museokortti on lisännyt museokäyntejä.

http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/historiallinen-museo/nayttelyt/100-askelta-lahdessa/

Sibeliustalossa on taidokkaita konsertteja ja vieraana Poliisiopisto-elokuvista tuttu imitaattori Michael Winslow la 21.4.2018 klo 18.

https://www.sibeliustalo.fi/tapahtumat/michael-winslow

Ålannin sota oli kauhia. Hyi, Britannian laivasto, joka hyökkäsit Suomea (silloista Venäjää) vastaan 1854–1856! Ei mitään hurraata tuollaiselle vandalismille. Osaako kukaan oikeita sanoja Oolannin sota -kappaleeseen, vaan hyräilettekö tekin ”kolmellasadalla kaljapurkilla, seilas’ pultsarit sammakkolammella”? Herttainen laulu, jossa muistetaan flora ja fauna.

Mummi-kelmi selitti 1950-luvulla naapurille, että ukki taisteli Krimin sodassa. Oikeasti ukin jalkaa oli satuttanut ruohonleikkurista singahtanut kivi, joten hän ontui. Naapuri uskoi ja pahis-mummia nauratti. Naapuri ihmetteli hymyä, joten mummi kertoi, kuinka miehen hauska sulkahattu edelleen huvittaa häntä.

Melkein paheksuisin, mutta juttu naurattaa minua. Ukkimme, tuo Krimin sodan sulkahattuinen sankari!

Äiti on maailman kaunein sana monille meistä. Minä kannatan myös mummia, koska hän oli idolini.

Ystäväni Alzheimerin tautia poteva äiti ilahtui lahjaksi saamastaan lasten värikkäästä puupalikkasarjasta, koska hän saa rakentaa palikoista torneja. Mielestäni idea oli erittäin hyvä ja on mukavaa, että hänellä on mieleistään tekemistä.

Öö on sana, jota moni meistä käyttää täytesanana keskustelussa. Öö, totannoinnii. Kukoistaakohan niinku edelleen?

 

Tiesithän, että ananas kasvaa trooppisissa maissa pellolla eikä puissa, kuten Italiassa makaroni? Ananastieto yllättää todella monet ihmiset. Pastatieto yllättää vielä useammat. Eikö olisi mukavaa, kun pihalla tai parvekkeella versoisi tuorepastapuu tai edes -pensas?

Kela-palaute

Sain Kelasta kirjeen, jossa ilmoitettiin, että Ikervis-korvaukseni on HYLÄTTY, koska minulla ei ole Sjögrenin syndroomaa silmissäni.

Ei ole, ei.

”Sjögrenin oireyhtymä kuuluu autoimmuunitauteihin, joissa immuunisolut kehittävät virheellisesti vasta-aineita omaa kudosta vastaan. Tässä tapauksessa kohteena ovat ulkoeritteiset rauhaset. Syytä sairauteen ei tunneta, mutta koska potilaat ovat pääasiassa naisia, on epäilty sukupuolihormoneilla olevan osuutta. Periytyvillä tekijöillä on jonkin verran vaikutusta, sillä eräät HLA-kudostyypit ovat ominaisia sairastuneille. Oireyhtymä voi kehittyä itsenäisenä (primaarisena) tautina tai liittyä muihin reumaattisiin autoimmuunitauteihin, erityisesti nivelreumaan ja SLE-tautiin (sekundaarinen Sjögrenin oireyhtymä). Noin kolmannekselle nivelreumaa sairastavista kehittyy myös Sjögrenin oireyhtymä.”

”Sjögrenin oireyhtymä tunnistetaan tyypillisistä limakalvojen kuivumisoireista. Perustutkimuksena on kyynelten erityksen mittaaminen Schirmerin testillä. Siinä tutkitaan alaluomen taakse taivutetun imupaperiliuskan kostumisnopeus.”

”Keinokyyneleet ja haihtumiselta suojaavat lasit auttavat silmien kosteuttamisessa. Huoneilma ei saisi olla liian kuivaa. Kyyneltiehyet voidaan tukkia väliaikaisesti pienillä tulpilla tai pysyvästi leikkaamalla, jolloin pienikin kyynelten eritys riittää pitämään silmät kosteina.” (Reumaliitto)

Korvausta ei ole pyydetty

Ihmettelin saamaani kirjettä, koska kukaan ei ole pyytänyt minulle lisäkorvausta Ikervis-silmätipoista.

Silmieni kosteus on mitattu Schirmerin testillä ja minulla on silmissäni pysyvät keinotulpat. Kosteutta ei ole eivätkä keinotulpat auta. Minulla on toisenlainen syy silmien kuivumiseen, kuin Sjögrenin syndrooma eli vaikein mahdollinen elinsiirto, jonka aiheuttama käänteishyljintä kuivatti silmät.

Mistä ihmeestä on kysymys?

Soitin hematologiselle poliklinikalle ja jätin soittopyynnön hematologille. Soitin silmäsairaalaan ja jätin soittopyynnön silmälääkärille. Jonotuksen vuoksi toivon usein, että voisin asioida poliklinikkojen kanssa sähköpostilla tai chatissa.

Soitin silmäsairaalan sihteerin neuvosta kirjeessä olleeseen Kelan puhelinnumeroon, mutta en jaksanut jonottaa – ja maksaa jonotuksesta – maailman tappiin, joten päätin puhelun – ja jatkoin ihmettelemistä.

Protopic-voide

Näin valon (I’ve seen the light) ja luin hematologin Kelaan lähettämän kirjeen Protopic-takrolimuusivoiteesta, joka oli tulkittu Ikervis-viestiksi.

Joudun käyttämään Protopicia, koska silmänympäristöni ärtyvät silmiini jatkuvasti syytämistäni silmätipoista. Olisi kieltämättä kätevää, jos jokin laite sumuttaisi säännöllisesti kosteutta silmiin, kuten autoissa sumutetaan nestettä tuulilasiin.

Soitin hemapolille ja peruin soittopyyntöni.

Soitin silmäsairaalaan ja peruin soittopyyntöni.

Hieman myöhemmin silmälääkäri soitti minulle, koska peruutusta ei vielä ehditty naputella tietokoneelle. Selitin hänelle, miksi peruin pyynnön ja juttelimme Ikervis-tipoista. Hän oli ennen soittoa selvittänyt, että Kelan tekemän päätöksen mukaan Ikerviksestä saa suuremman korvauksen vain, jos sairastaa Sjögreenin syndroomaa ja kärsii silmätulehduksesta. Näytteen ottaa silmistä reumatologi.

Vastaus

Juttelimme siitä, että minun kannattaa lähettää Kelaan vastaus saamastani kirjeestä ja selittää, että hematologin kirje on ymmärretty väärin.

Ikervis-viestejä Kelaan

Pyydän samassa viestissä että oikeus parempaan korvaukseen tulisi myös meille, joille allogeeninen kantasolusiirto on aiheuttanut silmiin vaikean, kroonisen käänteishyljinnän. Silmälääkärin ehdottama erittäin hyvä idea, jota suosittelen muillekin teille, joiden rutikuivia silmiä hoidetaan allosiirron jälkeen Ikerviksellä.

Vaikuttamalla päättäjiin potilaat voivat mahdollisesti saada aikaan muutoksia

Toivottavasti Ikervis korvataan jatkossa paremmin myös meille vaikeasta käänteishyljinnästä kärsiville.

Piristävää luettavaa

Tittamari Marttinen                  Nainen, joka söi napoleonin Arjen ilojen ylistys (2015)

 

Treenaavan hiiren kuvasin Emmassa Tapiolassa.

 

Fitnessii, salmiakkii ja duunivinkkei

Kävin maanantaina fysioterapeutin luona ja sain ohjeet kortisonikuurien heikentämän yläselän tai oikeastaan lapaluiden välin vahvistamiseen.

Olin käynyt edellispäivänä kuntosalilla ja voin hyvin.  Fysioterapeutin neuvomien liikkeiden jälkeen olin seuraavana päivänä raihnainen eli kannattaa käydä ammattilaisen ohjauksessa, niin paikat kipeyt-, tarkoitan kuntoutuvat paremmin. Hänen neuvomansa liikkeet olivat tehokkaita ja toimivia.

Riskeeraan me too-kampanjan aikana ja totean, että fysioterapeutti oli nätti. Olen aina iloinen, kun tapaan nättejä miehiä. En ahdistele tai nipistele, joten olen kunnon kansalainen. Aiempi nätti miespuolinen työkaveri väitti kauan sitten, että nipistin häntä liukuportaissa, mutta tarina ei pidä paikkaansa.

Luulisin.

Fysiatrin mukaan saan Pilates-ohjeita, mutta fysioterapeutti ehdotti ohjeita mm. kuntosalille:

  • soutulaite
  • ylä- ja alatalja
  • käsipainoilla liikkeitä
  • päinmakuulla käsien tai alaraajojen nostoa
  • reisien ojennus ja koukistus
  • lonkan loitonnus ja lähennys

Konttausversio ei onnistunut, koska murtunut ja hoitamatta jäänyt oikea ranteeni ei taivu riittävästi ja vartalonkiertolaitteesta salilla fysioterapeutti varoitti, koska loukkaantumisriski on suuri.

Reisien kortisonin heikentämiä lihaksia voi vahvistaa istumalla melkein tuoliin ja nousemalla ylös. Kummasti tuntui jaloissa seuraavana päivänä.

Tapaan hänet seuraavan kerran joulukuussa.

Kukkia miehille esimerkiksi isänpäivänä

Kävin keskiviikkona tapaamassa isäpuoltani, joka oli tilapäisesti vanhainkodissa hoidossa. Väitän, että vanhainkoti oli aiemmin lähempänä bussipysäkkiä, mutta saatan olla väärässä. Olisi tietenkin aika outoa siirtää vanhainkotia parisataa metriä.

Tiesin paikan, mutta en tarkempaa osoitetta, joten seurasin parkkipaikalla olevia autoja ja päädyin oikealle ovelle.

Minulla kävi hyvä tuuri, koska isäpuoli istui tv-huoneessa muiden hoidettavien kanssa ja menimme juttelemaan hänen huoneeseensa. Olen iloinen, kun hän vielä 95-vuotiaana tuntee minut Alzheimeristaan huolimatta.

Vein hänelle Asematunnelin Kaivokukasta ostamani viitosen kimpun (tiistaisin alennusmyynti) keltaisia jaloleinikkejä ja kauniita leikkovihreitä. Hän ilahtui kukkasista ja ihaili niitä useita kertoja. Olen rajoittuneesti ajatellut, että kukkia viedään naisille, joten on kiva huomata, että miehetkin (tietenkin) pitävät kauniista kukkasista. Vein hänelle munkkirinkilän ja suklaata päivää piristämään.

Sain hänet suostuteltua kävelylle rollaattorin kanssa ja hoitaja neuvoi minulle koodin, jolla pääsen ovesta. Koodin avulla varmistetaan, etteivät muistisairaat karkaa ja ovella on vierailijoille ymmärrettävästi varoitus siitä, ettei ketään hoidettavaa saa päästää ulos. Hyvä, että eksyminen estetään.

Isäpuoli totesi minulle, ettei hän saa lähteä yksin ulos, joten vastasin hänelle, että hänellä on MELKO luotettavaa seuraa eli minä ja häntä huvitti.

Palasimme kävelylenkiltä ja juttelimme vielä hänen huoneessaan. Häntä harmitti, kun paikalla ei ollut muita sotaveteraaneja. Valtaosa muista asukkaista oli mielestäni parikymmentä vuotta häntä nuorempia. Hyväkuntoisena pärjää pitempään, mutta omanikäisiä ihmisiä on yhä vähemmän.

Ihailen iäkkääksi eläviä ihmisiä, mutta en pyri samaan. Aion sinnitellä eläkeikäiseksi, mutta sen jälkeen nielaisen strykniinipillerin tai pari, koska hauraana, heikkona, mahdollisesti yksinäisenä ja muistihäiriöisenä eläminen ei todellakaan kiehdo. Ostoslista: verkkoshopattava strykniinipilleri. ”Jos sä viälä kerran sanot olumppialaiset, mä otan syäniidii.”

Kävelin keskustaan, kävin kaupassa ja jatkoin isäpuolen kotiin siivoamaan. Imuroin, putsasin pintoja, pyykkäsin, vaihdoin hänen lakanansa jne. ja olin tyytyväinen, kun sain siivottua hänen kotinsa. Siivooja tulee myöhemmin käymään ja voi pestä tarkemmin vaikka kylpyhuoneen, kun imurointi jää vähemmälle.

Yövyin ja bussini lähti seuraavana aamuna klo 6:17, joten ehdin nukkua noin viisi tuntia. Onneksi bussimatkalla voi torkkua.

Kotona odottamassa oli kissojen kosto possunsydänruokkijan poissaololle eli taloyhtiön tiedote oli päätynyt sisäoven alta osittain kynnysmatolle, joten tiedotteen reunat oli pureskeltu huolellisesti silpuksi. Arvostin sitä, että tiedotteen keskiosa oli jäljellä tapahtumapäivämäärineen.

Lakritsi- ja Salmiakkimessut, Wanha Satama

Kävin lauantaina salmiakkikierroksella Katajanokalla. Sää oli sateinen, joten kävelin Stockan eteen ja menin nelosratikalla Kauppiaankadun pysäkille. Odotellessani ihailin tavaratalon näyteikkunaan Legoista rakennettua Senaatintoria Tuomiokirkkoineen, Helsingin yliopiston päärakennuksineen, Valtioneuvoston linnoineen ja joulukuusineen.

Ystäväni lupasi lähteä kanssani messuille. Hän ihmetteli myöhemmin, mitä hän oikeastaan tekee messuilla, koska hän ei enää syö karkkia. Ehdotin hänelle, että näemme toisen kerran ja värväsin seuraavan kaverin. Hän ei jaksanut lähteä pitkän työviikon jälkeen, joten menin yksin vaeltamaan tungokseen. Tarinan opetus: kannattaa olla joko ahneempia, virkeämpiä tai nuorempia kavereita. Hehee!

Oikeasti olen tyytyväinen kaikista niistä ystävistäni, jotka pysyivät ystävinäni eivätkä hankkiutuneet minusta eroon, kun erehdyin (?) sairastumaan aivoaneurysmaan ja syöpään, joista taitavan hoidon avulla paranin.

Messulippu maksoi 12 euroa ja netistä ostettuna lipun sai kympillä.

Kiertelin messuilla, kävin äänestämässä parasta ja kuvassa olevaa täytekakkua (niitä oli vain kolme), maistelin useampien valmistajien salmiakkeja ja palasin myöhemmin parhaille paikoille ostoksille.

Maistoin ensimmäisenä Raw’n Moren raakalakritsipalloja, jotka olivat erittäin hyviä. Niissä oli mm. taatelia, seesaminsiemeniä ja lakritsijauhetta.  Messuvieraille maistiaisiksi oli kiitettävän pieniä lakritsipalloja, joita olisin mielelläni ostanut. Myynnissä oli suurempia palloja, joita ostin pari kappaletta. Pallot voi tietenkin pilkkoa, mutta ostaisin jatkossa mieluummin maistiaisten kokoisia versioita. Sama tilanne kuin dieeteissä eli pienempi lopputulos on yleensä parempi.

Houkuttelevalta vaikuttavaa raakaruokaa myyvä kahvila toimii Runeberginkatu 59 -osoitteessa.

http://rawandmore.fi/story/

Kuusankoskelaisen Lakumesta Oy:n vegaanista ja säilöntäaineetonta Salmiakkilakua ostin pussin kahdella eurolla.

Haganolin salmiakkijauhetta, joka oli minulle uusi tuote, ostin pari euron pussia. Sain pyynnöstäni maistaa ensin salmiakkijauhetta, mitä arvostin. Tarjolla ollut nestemäinen salmiakkijuoma ei minulle maistunut.

Nammi maistatti islantilaisia tuotteita ja ostin pikkukippoon suklaapalloja, joissa lakritsisisus oli peitetty maitosuklaalla ja päällystetty lakritsi- ja salmiakkijauheella. Suosittelen ehdottomasti!

http://nammi.se/varumarken/freyja/sterkar-djupur/

Sama islantilainen valmistaja maistatti supersuolaista salmiakkia ja harvinaista kyllä en pystynyt syömään koko palaa. Mukava esittelijä kertoi in English, että makeiset valmistetaan kuumien vesilähteiden tuottaman energian avulla. (Meniköhän oikein?)

Tripsterissä oli kiinnostava juttu kuumista lähteistä, mutta ei mielestäni salmiakista, joka oli tärkeä tieto:

https://www.tripsteri.fi/islanti/kuumat-lahteet-islanti/kylpylat-islanti/

Olen ostanut salmiakkia kotimaan lisäksi mm. Ruotsista, Tanskasta, Hollannista, Saksasta ja yllättäen Blue Mountains -vuoriston pikkukylästä Sydneyn läheltä Australiasta ja romanttisesta kalifornialaisesta merenrantakaupungista Montereysta. Jokainen Steinbeck-lukija tunnistaa Montereyn mm. Cannery Row -kirjasta.

https://sg.sydney.com/destinations/blue-mountains

Valitsemissani salmiakeissa oli hieno bouquet (ei Hyacinth).

Minulla on tiedossa joko hyviä makeita tuliaisia tutuille tai varustautuminen talviunille kotiluolassa kirjakasojen, dvd-levyjen (The Holiday on jouluna MUST, koska Jude Law on nätti), villahuopien ja salmiakkiherkkujen kera.

Duunivinkit

Seurasin netistä Spring Housen koulutusta TE-toimiston asiakkaille työpaikan etsimisestä ja kurssi oli mielestäni poikkeuksellisen hyvä.

Ikäpersoonana vierastan jatkuvaa kommentointia, joten en osallistunut keskusteluun chatin kautta ja kertonut tietojani työpaikkojen hakemisesta. Moni muu osallistui keskusteluun mielellään eli oman mielipiteen ilmoittaminen koulutuksen aikana tuntui heistä tärkeältä.

Minua kiinnostivat faktat, joten olisin mieluummin keskittynyt vain luennon seuraamiseen, vaikka seurasin samalla chatin kommentteja. Pitäisi varmaan muuttaa tyyliä, koska opiskelukaveri valittiin aikoinaan opiskelemaan varasijalta, koska hän tuli ensimmäisenä päivänä paikalle ja kurssillekin voidaan valita ylimääräisiä, jos he ilmoittavat osallistuvansa. Minulla taitaa olla asennevika, kun en osaa hyödyntää hyvin toimivaa taktiikkaa.

Opetettujen asioiden joukossa hyviä ideoita

  • halutaan palkata henkilö, jonka joku jo tuntee, mm. LinkedIn
  • kannattaa tehdä erillinen Facebook työnhakuun
  • kannattaa seurata yritysten kotisivuja ja Facebook-sivuja
  •  yrityksen blogi tai uutiskirje kannattaa tilata työtä varten lisättyyn sähköpostiin

(fiksu vaihtoehto, koska honeypupu85, muscleman! tai pekkarocks91 huvittavat ainakin minua, jos lähetän virallisia viestejä)

  • muista henkilöstövuokrausyritykset
  • seuraa startupeja, katso Kauppalehden menestyjät
  • katso muutokset yritysten henkilöstössä
  • puhu tutuille siitä, että etsit työtä
  • ASENNE ratkaisee
  • tutki yrityksen tavoitteet, arvot ja strategiat
  • seuraa Twitteriä #rekry# ja Instagramia

Puhelinsoitto on tehokkaampi, kuin hakemus

  • soitto, hakemus, soitto (satunnaiset sähköpostit jäävät lukematta)
  • TARJOA omaa osaamistasi mm. piilotyöpaikkoihin
  • millainen olet, mitä osaat, ammattitaito
  • otsikointi on tärkeää ja muista hakusanat
  • tee kuvallinen profiii

Tee itsellesi työnhakusivu (hyvä klassikkoneuvo)

  • työtehtävä
  • yritys
  • milloin hait
  • haastattelu jne.

Valmistele hissipuhe 30–120 sekuntia

  • osaa esitellä rekrytoijille vahvuutesi
  • kerro motivaatiostasi
  • katso vinkkejä: YouTube

Saimme muitakin työnhakukirjojen vakiovinkkejä, mutta hyvin tiivistettyinä. Toivotan onnea työnhakuun ja mielenkiintoisen työpaikan löytymiseen!

Uraopas

Suosittelen etenkin korkeakoulutetuille nuorille naisille työnhakuoppaaksi URAOPAS Työelämän lyhyt oppimäärä -kirjaa, joka on ilmestynyt 2017. Ritva Katteluksen ja Tom Jokisen kirja kannattaa mielestäni tutustua ja perehtyä heidän antamiinsa kattaviin neuvoihin.

Yliopistot ovat täynnä naisia, mutta johtajat ovat lähinnä miehiä kiitos mm. lasikaton. Tilannetta kannattaisi muuttaa eivätkä lapset saisi olla este naisten edistymiselle työuralla.

”Suomeen on rantautunut kansainvälinen Toastmasters-verkosto. Toiminnan tarkoitus on kehittää verkoston jäsenten esiintymistaitoa. Jokainen jäsen pitää puheita ja saa niistä palautetta hyvässä hengessä.” (Uraopas)

  • The Ah Counter keeps track of audible pauses such as “ah,” “er,” “um,” “well,” and “you know”. These are also called ’embolalia’, which are unnatural pauses or fillers in the flow of a speech. (Toastmasters.fi)

 

Elämän tragedia on se, mikä kuolee ihmisen sisimmässä hänen eläessään.

Albert Schweitzer

Lumikyttäys

Luvattiin lunta, ts. uhattiin lumella keskiviikkoiltana klo 21 ja kyttäsin taivaalle vielä pikkutunneille, mutta eipä satanut lunta. Satoi vettä. Ei olisi pitänyt nukkua illalla pystyasennossa sohvalla, koska olin vielä aamuyöllä hereillä.

Torstaiaamuna maa oli märkä eli joko satoi räntää, joka suli tai vesisade jatkui yöllä. Ennen yhdeksää alkoi sataa lunta. Lumisade ja luminen maailma näyttivät sievältä, vaikka +25 astetta on parempi ja +30 on paras.

Helsingin Sanomien mukaan satanut lumi suli loskaksi.

Levain leipomo-ravintola, Kankurinkatu 6, Helsinki

Menin tiistaina kymppiratikalla Designmuseon pysäkille ja jatkoin Merimiehenkatua pitkin kohti Levainia. Yritin värvätä ystävääni mukaan retkelle, mutta hänellä oli muuta menoa.

Käväisin Roobertin herkku -karkkikaupassa, koska etsin lahjaksi kurpitsanmuotoisia vaahtokarkkeja. Oransseja, naamallisia vaahtokarkkeja oli myynnissä, mutta litteinä eikä pyöreinä versioina, joten karkit jäivät ostamatta.

Jatkoin matkaa ja etsin leipomo-ravintolaa Albertinkadulta, koska kuvittelin olevani oikealla kadulla. Pysäytin pinkissä toppatakissa kulkeneen vastaantulijan ja kysyin häneltä, missä kahvila sijaitsee. Hän tervehti minua kuin tuttua ja totesi viettävänsä vapaapäivää ja olevansa vain käymässä alueella.

Puhuin hematologilleni.

Olen tavannut hänet viime vuosien aikana lukuisia kertoja, mutta en tuntenut häntä, koska paras tunnistuskeino eli sairaalavaate puuttui. Pahoittelin hänelle tilannetta. Mielestäni lääkäreiden pitäisi ehdottomasti liikkua 24/7 valkoisissa takeissaan, niin heidät olisi helpompi havaita. Hän oli iloinen tapaamisestamme, juttelimme hetken ja hän jatkoi matkaa. Oli hassua törmätä tuttuun keskellä arkipäivää Punavuoressa, koska useimmat kaverini ovat töissä. Toisaalta heilläkin tietenkin saattaa olla vapaapäiviä.

Arvelin olevani väärällä kadulla ja jatkoin matkaa Kankurinkadulle.  Ohitin matkalla Annan Suklaatehtaan Merimiehenkatu 23 -osoitteessa. Liike on auki lauantaisin klo 12–16 ja yrityksellä on Facebook-sivu. Tiedoksi, jos joku toinen mahdollisesti arvostaa suklaata. Ostoksia voi aina perustella joululla tai pääsiäisellä. Uskoakseni äitienpäiväkin käy syyksi kaupantekoon, koska äitienpäivään on enää seitsemisen kuukautta.

Olen syntynyt äitienpäivänä ja suosittelen samaa muillekin.

Näin Kanniston leipomon, joten tiesin olevani oikealla kadulla, koska jossain kartassa oli mainittu kyseinen yritys ja huomasin Levainen samalla puolella tietä. Menin sisään ja ystävällinen henkilökunnan edustaja tarjosi heti apuaan. Pöydällä oli röykkiö hyvältä näyttäviä artesaanileipiä (kallein maksoi 10 euroa eli oikein, että punavuorelaisilla hipstereillä on pätäkkää) ja liuta erilaisia leivonnaisia. Halusin maistaa pastel de nataa eli vaniljakiisselileivonnaista, joten pyysin yhden mukaan ja sain ostettua puolikkaan leivän (en tosin siitä kympin leivästä) ja valitsin vielä myyjän suositteleman croissantin. Sain tuotteet mukaan kauniisti pakattuina.

Liike on avattu viisi kuukautta sitten ja varmistin riittääkö asiakkaita. Onneksi heitä riittää, koska lähiseudun asukkaat ja yrityksissä työskentelevät käyvät kahvilassa. Levainista on ollut kirjoitus mm. Helsingin Sanomissa ja Mondon nettisivuilla, josta minä huomasin tiedot.

https://www.hs.fi/paivanlehti/15072017/art-2000005291259.html

Kävelin Viiskulmaan ja matkustin ykkösen ratikalla pitkää kiertoreittiä Kurviin. Jostain hämärästä syystä kuvittelin, että ratikka menee rautatieaseman ohi, mutta eipä mennytkään, vaan ajoi Arkadiankadun suuntaan ja ohitti mm. Elite-ravintolan, Oopperan ja Talvipuutarhan. Olisi pitänyt jäädä pois Lasipalatsin luona.

Kurvista eli Hämeentien mutkasta pääsin oikeaan suuntaan menevään bussiin. Tuuli oli niin hyytävä, että olin umpijäässä parin minuutin odottelun jälkeen ja sisäelimeni aivan varmasti kalisivat. Kiva, että tulee talvi ja lunta ja lehdet putoavat puista ja palella saa lokakuusta huhtikuun loppuun. Grrr. Kannatan edelleen vakaasti talviunta.

Kävin vielä apteekista hakemassa Acyrax-vyöruusunestolääkettä (ei ole tullut toista vyöruusua, joten hyvin toimii Valavirin tilalla) ja ostin Protopic-voidetta ärtyneisiin silmänympäryksiin, koska lääkärin merkintä lääkkeen käytöstä näkyi jo apteekissa. Käänteishyljintää kokevat potilaat saavat Protopicista Kela-korvauksen ja lääkäri oli lisännyt kyseisen tiedon. Kiva, ettei tarvinnut odottaa uutta Kela-korttia.

Kissoille ostin vehnänoraan. Tiedoksi, että S-marketeissa ja Prismoissa on parhaimmat vehnänorasruukut.

Maistoin kotona ostamaani leivosta, joka oli hyvää, mutta ei päässyt suosikkilistalleni. Haluan edelleen käydä Lissabonissa. Juureen leivottu leipä oli erittäin hyvää ja rapeakuorista, joten suosittelen Levain-leipomoa.

Totean jälleen, että kukaan ei maksa mielipiteistäni mitään eli kirjoitukseni eivät ole maksettuja mainoksia, mikä on tietenkin äärettömän ja käsittämättömän väärin. Otan edelleen vastaan matkoja ja majoituksia mm. Portugaliin, Japaniin, Islantiin, Kroatiaan ja etenkin Lontooseen. Myös muita kohteita saa vapaasti ehdottaa ja lahjoittaa.

Cornwall! Ehdottomasti Cornwall!

Toivotan lämpimämpää säätä.