Skillojen keskellä ja yleistä pahuutta

Kävimme pitkäperjantaina ihailemassa Talvipuutarhan kukkia, kuten hyvin moni muukin. Puutarhan pihalla kukkivat krookukset ja pääsiäisliljat.

Yleisölle suljetun alueen rinteissä kukoistivat siniset skillat.

Vastaanotossa oli kakkupöytä, joten osa vierailijoista osti täytekakkupalat. Talvipuutarhassa on useita pöytiä, joissa voi syödä joko omia eväitä tai kasvihuoneessa (harvoin, luulisin) myytäviä tuotteita.

Kasvihuoneessa kukoistivat moniväriset orkideat, perunanarsissit, orvokit, erilaiset mehikasvit ja mm. violetit hyasintit.  Kauniit kukat, joita ei voi voimakkaan tuoksun vuoksi ottaa jouluna kotiin. Hennoin tuoksu on lukemani mukaan valkoisessa hyasintissa.

Elämä olisi ehkä helpompaa, jos rakastaisi kodin ”raikasteita” eli kauhulle haisevia kukkaistuoksuja, autoihin myytäviä ”tuoksuvia” kuusia ja kestäisi monien pesuaineiden karmean löyhkän. Puhdas tuoksuu puhtaalta, eikä haise pesu- tai huuhteluaineilta.

Hanami su 19.5.2019, Roihuvuori

Pensaissa on jo suuret lehdet, leskenlehdet, valkovuokot ja onnenpensaat kukkivat ja päivä päivältä luonto näyttää paremmalta.

Pian lähistöllä kukoistavat vaaleanpunakukkaiset kirsikkapuut. Hanamia juhlitaan Roihuvuoressa sunnuntaina 19.5.2019 klo 12–18:30.

Vältän ihmismassoja myös ulkona, joten käyn aina ennen juhlia ihailemassa viehättäviä kukkia.

Universal Stone

Olen kuurannut kylpyhuoneen kaakeleiden saumoja erilaisilla pesuaineilla, mutta edes rautakaupan järeät tuotteet eivät tuntuneet tepsivän. Höyrypesurilla sai kätevästi puhdistettua lattiaa, mutta saumat näyttivät epäilyttäviltä. Muistin kaapissa olevan Universal Stone -purkin ja pesin laattasaumoja sienellä levittämäni hajustamattoman ja myrkyttömän tökötin ja kaakeliharjan avulla. Toimii!

Muiden sairauksiin reagoiminen

Luen edelleen useita syöpäpotilaspalstoja, koska myeloomasta paranemisestani huolimatta oletan, että sairaus palaa minun jossain vaiheessa. Ei pitäisi olettaa.

Törmäsin jo edesmenneen potilaan kirjoituksiin. Hän oli muille sairastuneille vihainen, koska edes allogeeninen kantasolusiirto ei parantanut häntä. Muilla oli hänen mielestään vain mitättömiä pikkuoireita, mutta hän ilmoitti olevansa todella sairas.

Ymmärrän, että tilanne oli hänelle surullinen ja vaikea, mutta en ymmärrä muiden potilaiden katkeraa syyllistämistä. Jokaisella sairastuneella on omat oireensa ja murheensa, koska kyse on parantumattomasta syövästä, jota onneksi voidaan hoitaa nykyisin monilla eri lääkkeillä.

Eihän hän edes tiennyt muiden tilanteista, koska monet sairastuneet kirjoittavat vain joistain sairauteen liittyvistä oireistaan. Osalla syynä on se, etteivät he halua pelotella muita omalla tilanteellaan.

Ferritiini

Keskustelupalstoilla herjattu ferritiini tuntuu olevan tietämättömien kriitikkojen suosittuna puheenaiheena. ”Kenelläkään ei ole mitään ongelmia ferritiinin kanssa ja syynä alhaisiin arvoihin ovat vain laiskuus ja hyvin todennäköisesti yleinen pahuus jäkätijäkätijäkäti.” Yleisen ja erityisen pahuuden tietenkin allekirjoitan.

Varastoraudan puutteesta kärsii yli 10 prosenttia naisista ja yli kolme prosenttia miehistä. En usko, että aiheesta tietämättömiä on noin 85-87 prosenttia. Hehee!

Nuorempana sain bussipysäkeillä ja rautatieasemilla ympärilleni selittämään liudan höperöitä ja juoppoja, jotka luulivat minua hämäävien kasvojeni perusteella kiltiksi ja mukavaksi. He erehtyivät pahasti. Vanhenemisen etuna on, että saa olla kaikessa rauhassa.

Vuosia sitten kävimme sisareni kanssa katsomassa isovanhempia kahdessa eri sairaalassa, koska toinen oli vaikeassa verisuonileikkauksessa ja toinen oli hoidossa sydänoireittensa vuoksi. Täydessä junassa oli kärttyisä ikähenkilö, joka olisi halunnut kipeän jalkansa vuoksi pitää itsellään neljä paikkaa. Teimme pitkää päivää ja isovanhempien tilanne huoletti, joten rohkenimme istua mummelin viereen. Puhuimme matkalla sairaalakäynneistä ja vihainen neiti tai rouva tuijotti meitä pistävästi koko matkan ajan. Lähtiessämme hän tokaisi, että näköjään RAHVAS matkustaa junassa. Olin niin häkeltynyt, että vain tuijotin häntä. En tietenkään voinut sanoa ikäilkiölle mitään. Nyt tähtään siihen, että mitä enemmän ikää tulee, sitä varmemmin puhun muista matkustajista rahvaana. Ehkä.

Pitkien syöpähoitojeni jälkeen ferritiiniarvoni oli enää 19 mikrogrammaa litrassa, vaikka arvon pitäisi ylittää 100. Hematologit eli verisyöpälääkärit huolestuivat tilanteesta, joten suolistoni magneettikuvauksen jälkeen syön rautalääkettä ja B12-vitamiinia ja toivon arvon nousevan, koska olen naurettavan väsynyt. Minulla ei onneksi ole suolistosyöpää.

Pitkään kestänyt flunssa-, poskiontelotulehdus- ja mononukeloositilanne sotki rautalääkkeen ottamista, koska sain antibioottikuurin. Kaksi vatsaa sekoittavaa lääkettä oli liikaa, joten luovuin tilapäisesti rautalääkkeistä.

Jääpalojen syöminen on ilahduttavaa ja voi liittyä alhaiseen ferritiiniin. Ooh, jääpalat ovat hyviä!

Raudansaantia voi parantaa juomalla aterian yhteydessä mehua tai syömällä vitamiinivalmistetta. (HS 26.11.2018). Minulle tulee talvella appelsiinihimo ja joka kevät hillitön hinku juoda appelsiinimehua. Väitin aiemmin, että kyse oli piristävän oranssista väristä, mutta ehkä alhainen ferritiini sai aikaan reaktion? Mielestäni teoriani on melko hyvä.

Keski-ikä, vuosien syöpähoidot ja rankka lääkitys varmasti väsyttävät, mutta ehdin jo huolestua siitä, etten eläimistä pitävänä muistanut työkaverien koirien rotuja.  Kyse oli nolosta – ja tietenkin täysin kuvitellusta – ferritiinipöperöpäisyydestä.

Uskonto

Heinäkuussa 2018 helsinkiläismiehistä alle puolet kuului kirkkoon ja naisista alle 60 prosenttia. Maahanmuutto muuttaa tilannetta.

Monilla syöpäforumeilla on toivomus siitä, ettei uskonnosta puhuta, koska puhe voi loukata osaa kirjoittajista. Olen syntynyt uskovaiseen perheeseen ja kuulun edelleen kirkkoon, mutta ymmärrän kirkkoon kuulumattomien tai kirkosta eronneiden tilanteen erittäin hyvin. En ole koskaan pitänyt ns. miekkalähetyksestä tai pakanoille uimahousuja ja Raamattu -tyylistä, koska jokaisella on oikeus uskoa mihin lailliseen haluaa.

Useista palstan pitäjien esittämistä ohjeista huolimatta osa tuo uskoaan julki todella paljon. Minun on vaikea ymmärtää tilannetta, koska kyse on SYÖPÄpalstoista, ei uskonnolliseen keskusteluun liittyvistä palstoista.

Olisi varmaan kätevämpää, jos uskonnosta kirjoittavat kaveeraisivat keskenään esimerkiksi Facebookissa ja kirjoittaisivat syöpäpalstalla syöpään liittyvistä asioista.

Pahimpia oli näkemäni kirjoitus, jossa joku oli häätämässä uskontokirjoituksista pahastuvia syöpäpalstalta. Kyseessä EI ole uskonto-, vaan syöpäpalsta.

Luin aiemmin kirjoituksen, jossa ”hurskas” kristitty näki aiheekseen haukkua toisen uskonnon edustajan syöpäpalstalla. Oli kiusallista lukea roskalehtityylisiä paasauksia politiikasta tai raivoavaa suhtautumista muihin uskontoihin tai homoseksuaaleihin. Miksi ihmeessä kahden aikuisen välisen suhteen pitäisi kiinnostaa muita ihmisiä?

Tietämätön, häijy ja valistumaton saa tietenkin olla, mutta muut pitää säästää omalta tietämättömyydeltä esimerkiksi 10 vuotta sitten kirjoitetuissa blogikirjoituksissa, joissa kehotetaan viheliäisiin rikoksiin.

Onneksi pahimpia raivoajia ja räyhähenkiä ei tarvinnut seurata Facebookissa, vaan heidät pystyi estämään.

Jollain palstalla kirjoitti vihainen vanha mies (jännittävää, että sukupuoli yhdistää kirjoittajia), joka luuli tietävänsä kaikesta kaiken ja puuttui jatkuvasti muiden teksteihin tietämättä asiasta yhtään mitään. Rasittavaa käytöstä.

Valtaosan rikoksista tekevät miehet, vankilat ovat täynnä miehiä ja sodissa riehuvat miehet. Harmillista, miten testosteronin aiheuttama aggressiivisuus näkyy niin monissa asioissa.

Toisaalta en tunne olevani mukava ihminen, kun haluaisin Isis-retkeilijöiden jäävän nykyisille asuinalueilleen ja toivoisin ”ystävällisesti”, että ihmisten ja historiallisten rakennusten kimppuun julmalla tavalla käyneet taistelijat tuomittaisiin Hammurabin lailla eli mitä muille teit, sen koet myös itse. Ratkaisuni on kaikkea muuta kuin humaani, mutta kauhujuttuja lukeneena näen oikeudenmukaisena, että jokainen maksaa siitä, miten on muita kohdellut.

Lopuksi oma ystävällinen ja huomaavainen neuvoni, joka ei liity millään tavalla syöpähoitoihin, yleis- tai erityiskriminaaleihin tai politiikkaan: puolison pettäminen on ala-arvoista. Erotkaa ensin ja aloittakaa vasta eron jälkeen uusi suhde.

Ravintola Karl Johan, Yrjönkatu 21

Kävimme eilen syömässä ravintola Karl Johanissa eli sain syntymäpäivälahjani etukäteen. Kiitos, M!

Alkuruoiksi valitsimme lipstikkakeiton (pyysin pekonitta, koska possut ovat fiksuja) ja vorschmackin, pääruoaksi otimme päivän tuoreen kalan eli taimenen, perunoita ja tryffeleitä ja parsaa hollandaisekastikkeessa. Kastike oli hyvää, mutta söin vain pienen määrän. Olen huono hollandaisekastikkeisti, joka on melkein sana. Olin iloinen siitä, että kauniissa annoksessa oli sekä vihreä että valkoinen parsatanko, koska suosin vihreää. Jälkiruokana oli suklaamarkiisia ja mandariinisorbettia (ooh!) ja omenapiirakkaa, kuusijäätelöä ja marenkia. Sain napsia marengit ystävän lautaselta eli tapaaminen oli sekä keskustelun että ruoan puolesta erinomainen. Karl Johanissa osataan kokata ja tarjoilija oli hyvin ystävällinen. Yllättävän paljon ihmisiä käveli pitkin Yrjönkatua eli Helsinki ei ollut niin autio kuin olisi voinut suljettujen ravintoloiden perusteella päätellä.

Harkitsin alkuruoaksi tartar-pihviä, jota aiemmin rakastin. En tiedä, onnistuisiko syöminen enää, koska syön hyvin vähän punaista lihaa. Pitäisi syödä enemmän jo – kuvittelemani, hehee – ferritiiniarvon vuoksi.

Kävelimme, ts. lämmittelimme rautatieasemalle Forumin kautta, joten pääsimme ihailemaan Silmälasikeskus Forumin huikeita silmälaseja Kukontorilla. Ainakin aiemmin silmälasit ostettiin yksittäiskappaleina Ranskasta ja jo huikeiden lasien sovittaminen oli hauskaa.

Suonenveto

Herään aina välillä siihen, että oikeassa pohkeessa on viheliäinen suonenveto. Luin, että suonenvedot yleistyvät vanhetessa ja etenkin yli 50-vuotiailla on suonenvetoa. Jalan venytteleminen auttaa, mutta kipu on inhottava. Nestettä pitäisi juoda riittävästi, mutta juon nyt jo niin paljon, että suurempi nestemäärä olisi farssi. Suolatasapaino pitää säilyttää. Pitäisikö laittaa muutama merisuolakide suuhun ennen nukkumaanmenoa? Hmm. Jalkojen venyttely ennen nukkumaan menoa voi auttaa ja kipu saattaa olla lievempi. Magnesium mahdollisesti auttaa, joten pitänee kaivaa magnesium-purkki esille. Magnesiumarvoni olivat jossain vaiheessa niin korkeat, että magnesium kiellettiin kokonaan.

Opiaatit, efedriinit ja muut kodeiinit

Helsingin Sanomissa oli jälleen kirjoitus siitä, kuinka osa jää heti koukkuun kipulääkkeisiin. Siinä vaiheessa, kun kivuista kärsiviä syöpäpotilaita estetään saamasta tehokkaita ja toimivia kipulääkkeitä, menen kiljumaan Eduskuntatalon portaille. En enää tarvitse vahvoja kipulääkkeitä, mutta ymmärtääkseni portailla kiljuminen on oikea paikka.

Mm. mononukleoosia hoitanut lääkäri oli harmissaan siitä, että vahvoja kipulääkkeitä myönnettiin myös lievempiin kipuihin, joihin niitä ei pitänyt määrätä.  Lähes kaikilla on netti, joten luulisi, että ihmiset tutkisivat saamiaan lääkkeitä ja perehtyisivät haittavaikutuksiin. t. Lyricaa en koskaan hakenut

Toisaalta valtaosa ei jää koukkuun lääkkeisiin eikä meditaatioista jne. ole välttämättä mitään hyötyä kivun taltuttamisesta. Eiväthän kaikki edes Suomessa juo alkoholia ja yhä harvempi polttaa tupakkaa.

Pidän edelleen itseäni onnekkaana, koska pahoinvointireaktioiden vuoksi mikään vahva kipulääke (yök), alkoholi (pahaa, haisee, tyhmentää) tai tupakka (pahaa, haisee) eivät koukuttaneet.

Kodeiini- ja efedriinipitoista yskänlääkettä käytin kovan yskän taltuttamiseksi, en huvitteluna.


Mainokset

Vaalit ja muuta hauskaa

Kävelin aurinkoisena iltapäivänä äänestämään. Ihailin solisevaa puroa ja olin iloinen siitä, että puissa ja pensaissa on jo isoja silmuja eli mitä parhain vuodenaika.

Kuulin aikoinaan opetuksen siitä, että vaaleissa äänestetään, jottei vastapuoli saa enemmän ääniä. Mielenkiintoinen teoria, mutta ei välttämättä virheellinen.

Sunnuntai-iltana seurasin jonkin aikaa vaalituloksia ja menin nukkumaan. Maanantaina luin digilehteä ja olin iloinen siitä, että naisehdokkaat pärjäsivät.

Hätkähdin vaalitulosta, mutta joka vaaleissa monet äänestävät tyhjää, Akua, Mikkiä tai piirtävät kuvan, joka mahdollisesti liittyy veneilyyn. Kyseisiä äänestyslappuja on vaikea ymmärtää. Miksi heittää oma ääni hukkaan?

Palmusunnuntai

Unohdin varata karkkeja virpojille, joita ei onneksi käynyt oven takana. Toisaalta hyvä, koska olen useana vuonna ostanut karkkeja ja lähes joka vuonna syönyt kyseiset karkit, koska virpojat eivät käyneet.

Pääsiäismunia en ole ostanut, koska niiden syömiseen tarvitaan urhea luonne. KUKA valitsee pääsiäismuniin käytettävän ”suklaan”?

CRP

Torstaina kävin lääkärissä ja kuulin, että CRP oli lopultakin 12 eli lähellä kymmentä, joka kertoo tulehduksen katoamisesta. Pitkään jatkunutta lievää kuumetta ei enää ollut.

Olin inttänyt useita kertoja pitkää sairauslomaa vastaan, mutta lääkäri ja minä olimme samaa mieltä terveydestäni. Takaisin töihin – lopultakin!

Saamani astmasuihke on loistava ja hillitsee yskää. Käytän lääkärin ohjeen mukaan astmapiippua kahden viikon ajan.

Hoitaja huvitti minua kutsumalla vahingossa CPR:tä EKG:ksi eli sydänsähkökäyräksi. CIA, KGB tai SIS (MI6) – ei kai lyhenteillä ole juuri mitään merkitystä? Jostain syystä senkka on helpompi muistaa kuin CRP, joten onneksi voi sanoa tulehdusarvo.

Hupaisaa

Pääsin palaamaan töihin maanantaina. Päivä oli poikkeuksellisen hilpeä, kun teimme nimilistoja mm. silmienvärin perusteella (vihreäsilmäisenä taidan olla turvassa sinisilmäisten kanssa) ja ennakoimme Suomen tulevaisuutta mm. merien ja järvien ja muun luonnon osalta.

Enää

Hauska miespuolinen työkaveri halusi ehdottomasti kirjoittaa enään, joten opetin hänelle herkän ja suloisen Jos kirjoitat enään, niin lyön sua nenään -runoelman. Tyttöystävä räyhää hänelle samasta enää-aiheesta kotona.

Työkaveri tietenkin oletti, että olen ollut otsaruhjeeni perusteella tappelussa eli keskustelumme olivat äärettömän tasokkaita.

Hienoa, että tärkeisiin asioihin puututaan ja onneksi meitä molempia viehättävät sarkasmi ja musta huumori.

GOT it

Tärkeänä puheenaiheena kahvitauoilla oli suosittu Game of Thrones -sarja, josta en ole nähnyt yhtään jaksoa. Minulla on selkeä aukko sivistyksessä. Varmaan pitäisi, koska sarjassa on lohikäärmeitä enkä ole koskaan nähnyt yhtään lohikäärmettä.

Vastustin keskustelun aikana på svenska -taustaisen rullatuoli-sanan käyttöä, koska kyseessä on pyörätuoli. Lopulta päädyimme lohikäärmeisiin, joita työnnettiin pyörätuoleissa. Men inte på rullstol!

Vetoan ikääni ja katson mieluummin remontointi- ja puutarhasarjoja, jotka on kuvattu Iso-Britanniassa. Uskon, että valtaosa ihmisistä on onnellisia asuessaan viehättävissä rakennuksissa, joissa on hyvin hoidettu piha kauniin ja vihreän maiseman keskellä. Tilastot olivat ja ovat toisinaan eri mieltä kanssani.

Murhe

Pariisin Notre Damen tulipalo järkytti ja kauhistutti. Onneksi valtaosa kirkosta saatiin pelastettua.

Rusakko, jos toinenkin

Olen lukenut vakaumuksellisen henkilön käsityksen siitä, ettei Helsingissä ole kuin kissoja ja koiria muutaman rotan, hamsterin, liskon ja käärmeen lisäksi. Tietenkin uskon kyseistä henkilöä.

Näen usein kesäkauden aikana harhoja laiduntavista lehmistä ja eilen aamuna olin näkevinäni rusakon ja paluumatkalla kuvittelin näkeväni kolme rusakkoa pellolla. Ennätysilluusioni oli vuosia sitten seitsemän rusakkoa aamukävelyn aikana. Valkoinen lumikkokuvitelma ojanpientareella oli hyvin sievä.

Työkaverilla on pitkät ripset kuin bambilla, mutta en ole varma, voiko miestä huomioida tässä laskennassa? Hänen veljellään on yhtä pitkät ripset eli jotkut onnistuvat syntymään hyvällä perimällä.

Bambista tuli mieleen, että uusi Dumbo-elokuva vaikuttaa trailerin perusteella hyvin sympaattiselta eli isoista korvistakin on varmasti hyötyä. Mikä tahansa elokuva, jossa näyttelee Danny DeVito, on tavalla tai toisella taidetta.

YouTubesta luin palautteen, jonka mukaan joku haastaa elokuvayhtiön oikeuteen, jos Dumbo ja tämän äiti eivät enää tapaa toisiaan. Toinen kummasteli, ettei Tim Burton -ohjaaja nimittänyt Johnny Depp -näyttelijää Dumboksi. Hehee!

Aurinkoista ja lämmintä

Vuorossa on lämmin ja aurinkoinen viikko, joten erittäin hyvältä vaikuttaa.

Kiitos taitavalle Aku-piirtäjälle, jonka taideteoksen valokuvasin apteekissa!

Tiedätkö

niitä tilanteita, joissa sinua kauhistuttaa, huvittaa, järkyttää tai naurattaa?

Verikoe

  • kävin hiljattain verikokeessa ja näytteen otti Ms. Teurastaja
  • en pysty katsomaan, kun käsivarteeni tungetaan neula, koska tilanne kuvottaa minua
  • täsmennys: neula verisuonessa on ällöttävä jo ajatuksena, vaikka olen piikityskohde
  • yleensä näyte ei tunnu miltään tai juuri miltään, mutta toisinaan tapaa labrahoitajan, jonka rouhaisee neulan verisuoneen ja jostain oudosta syystä pyörittää neulaa suonessa
  • pyyntö: älkää ikinä tehkö niin!

Keskimääräistä parempi autonkuljettaja?

  • lähelläni tie kaartuu ja käyn toisinaan keräämässä alueelta pikaruokalan roskia, joita vähemmän lahjakkaat heittävät autojen ikkunoista ulos
  • kaartuvan tien kohdalla on yksi suuri kivi, johon keskimääräistä paremmat autonkuljettajat törmäävät metalli- ja muoviroskien perusteella hyvin säännöllisesti
  • voisiko päätellä, että keskimääräistä paremmat autonkuljettajat erehtyvät ajotaidoistaan?

EI mainoksia puhelimeen

  • tein ensimmäistä kertaa elämässäni ilmoituksen Kuluttaja-asiamiehelle
  • olen jossain vaiheessa tilannut tuotteita postimyyntiyrityksestä ja estänyt sekä posti- että sähköpostimainonnan, koska näen tiedot tuotteista yrityksen kotisivuilta
  • puhelimeeni alkoi tulla yritykseltä mainoksia puhelinnumerooni, jonka olen antanut vain pakettien toimittamista varten
  • viestit piti estää lähettämällä mainosnumeroon numerosarja, mutta viestit jatkuivat

Tökeröä: asiakas pakotettiin estämään viestit, joita hän ei koskaan halunnut.

  • soitin yritykseen ja pyysin, ettei viestejä enää lähetetä
  • viestejä tuli edelleen seuraavalla viikolla, joten lähetin yritykseen sähköpostin ja pyysin, että he poistavat tiedoistaan sekä sähköpostiosoitteeni että puhelinnumeroni, joka onnistui
  • lähetin viestin Kuluttaja-asiamiehelle, koska pidin puhelinmainontaa täysin asiattomana
  • olisin mahdollisesti tilannut vielä yritykseltä, mutta mainonta sai minut siirtymään toiseen yritykseen, joka ei väärinkäytä asiakkaiden yhteystietoja

Jäsenmaksu

  • olen vuosikausia maksanut jäsenmaksua pienistä tuloistani, vaikka en koskaan voinut mennä tilaisuuksiin joko uupumukseni tai sairauteni vuoksi
  • pidin yhdistyksen toimintaa tärkeänä, joten jatkoin maksamista
  • minulla on useampi sähköposti, joita satunnaisesti luen
  • huomasin, että alkuvuonna minut on erotettu

Syy oli tietenkin minun, kun en hankalan työhaun keskellä ehtinyt lukea sähköpostiviestejäni.

”Kuten aiemmin tällä viikolla lähetetyssä jäsenkirjeessä jo kerrottiin, jäsen katsotaan eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsenmaksua ei ole suoritettu maksukehotuksen eräpäivään mennessä. Maksamatta jääneiden yhteystiedot (myös sähköpostiosoite) poistetaan 1.2.2019 jäsenrekisteristä.”

”lmoitan vielä, että olen poistanut yhteystietosi jäsenrekisteristämme sekä sähköpostiosoitteesi s-postituslistaltamme, koska jäsenmaksua ei ollut kirjautunut yhdistyksen tilille maksumuistutuksen jälkeen (tilanne tarkistettu 1.2.2019). Kiitos mukana olosta… ja toivottavasti vielä joskus haluat liittyä takaisin.”

  • hyvin ilmoitettu (tietokone ehdotti alkuperäisen viestin imoittamisen oikaisuksi lomittamista, hehee)
  • olisin mielelläni jatkanut maksamista, mutta edellisten viestien jälkeen ei enää huvittanut ystävällisistä terveisistä huolimatta

Mielenkiintoista, miten nolattu olo tulee, kun saa useampia ns. uhkailuviestejä, vaikka niissä on vuodenjatkotoivotteluja. En ole vielä oppinut kunnon köyhäksi.

Tracks, Areena

  • suosittelen elokuvaa Tracks (2013), jossa nuori nainen matkustaa koiran ja neljän kamelin kanssa halki Australian erämaan
  • hämmästyttävä, erittäin kiinnostava ja ajoittain surullinen kertomus rohkeasta naisesta, joka opetteli hoitamaan kameleita ja pärjäsi hyvin vaikeissa oloissa National Geographic -lehden tuella
  • katselupäiviä on enää neljä

https://areena.yle.fi/1-2278268

Ruokarytmi

  • luin ruokatoimittaja Soili Soisalon ja elintarviketieteiden lisensiaatti Eeva Voutilaisen kirjan Ruokarytmi (Tammi 2016), jossa mainittiin asia, joka kaikkien meidän pitäisi tietää eli ruokarytmi
  • säännöllinen ruokailu (todella!) tahdittaa sisäisiä kelloja, auttaa painonhallinnassa ja tukee aineenvaihduntaa
  • ruokaa 3-5 tunnin välein
  • ei liian pitkiä taukoja
  • ateriat painottuvat aamuun ja päivään
  • univelka sekoittaa aineenvaihdunnan
  • kirjassa ehdotetaan vuorotyöläisille ruokaa
  • kasvikset huijaavat kylläisyyskeskusta, sillä ne täyttävät mahalaukkua
  • kasviksia 500–600 grammaa (olisinpa kunnon ihminen ja söisin kilon kasviksia päivässä)
  • juo 1-1,5 litraa nestettä
  • liiku päivittäin

Kirjassa on reseptejä mm. pinaattimunakkaalle, leipätaskuille, tuorehernekeitolle, vuodenaikojen mukaiselle salaattipalapelille (kannatan!), superkulhoille ja mansikka-raparperikakulle.

Kiinnostava kirja kannattaa lukea.

Kasviksia

  • tuttu pitää kokkaamisesta ja hänen puheittensa perusteella heillä on aina tarjolla runsaasti kasviksia
  • laiskana pesijänä ja pilkkojana kysyin häneltä neuvoa, miten syödä enemmän kasviksia?
  • olen tietenkin lukenut aiheesta vaikka kuinka paljon, mutta mietin, että saisin tarkemman neuvon
  • valaiseva vastaus: ”meillä syödään paljon kasviksia.”
  • hyvä yritys, mutta tilanne ei ollut yhtä opettavainen kuin toivoin

Mitä jälkeen jää

Varasin ja lainasin ruotsalaisen Margareta Magnussonin teoksen Mitä jälkeen jää, jossa yli 80-vuotias viiden lapsen äiti kirjoittaa kuolinsiivouksesta.

Ehdotukset:

Aloita kellarista ja ullakosta sekä eteisen kaapeista ja vaatekomeroista

  • positiivista: ei ullakkoa!
  • vähemmän positiivista: täpötäysi kellari
  • haastavaa: melkein yksitoista vuotta samassa asunnossa
  • negatiivista: eteisessä on kaappi, josta otan hammastahnaa tai -harjan, vaikka kaapin muu sisältö on – lähes – hämärän peitossa (en tietenkään kerro kenellekään kaapista, ikinä)

Jatka suurista esineistä ja etene pienempiin, kuten kirjeisiin ja valokuviin

  • valokuvista onneksi karsin valtaosan useampi vuosi sitten
  • toisaalta surin sitä, että lapsuudenkuviamme ei enää ollut äidillä ja mietin myöhemmin, veikö äiti kuvat valokuvaliikkeeseen ja unohti muistisairauden vuoksi hakea kopiot?

Lahjoita sieviä, mutta tarpeettomia esineitä jollekin toiselle, joita tuotteet ilahduttava, kuten kirjoittajan anoppi teki asuttuaan vuosia Japanissa (miten viehättäviä tuliaisia!)

  • Asiasta viidenteen, luottokampaaja oli käynyt Ecuadorissa, jonka mielelläni kirjoittaisin Ekvador, kuten uskoakseni Agri-Colan aikoina. En ole koskaan käynyt Etelä-Amerikassa, mikä on haava sielussani.
  • Juttelin opiskelijan kanssa, joka kertoi olleensa vaihto-oppilaana Costa Ricassa. Huikeaa! Vaihto-oppilasmenneisyys Yhdysvalloissa ei kuulostanut enää juuri miltään, kun mahdollisuus oli – melkein – käydä koulua köysiratoja pitkin etenemällä.

Paperisilppuri on hyödyllinen, koska asiakirjat, joissa on henkilötunnus, kannattaa hävittää

Kirjoittaja teki huoneen esineistä listan:

  • annetaanko pois esim. hyväntekeväisyyteen, heitetäänkö roskiin, pidetäänkö jne.

Oi niitä aikoja, jolloin paperille painetut kirjat olivat vielä arvostettuja esineitä.

Keittokirjoja kirjoittaja säästi muutaman, joissa mainittiin mm. Singapore Sling – cocktail, koska kirjoittajan perhe asui Singaporessa kuuden vuoden ajan (olen vain lyhyesti vieraillut Singaporessa, nyyh). Kirjoittaja mainitsi, että juoma maistuu siltä, kun siihen olisi käytetty kaikki, mitä keittokomerosta löytyy.

  • uteliaana absolutistina katsoin reseptin ja ainoa, mistä pidin, oli ananasmehu (no, limemehukin menee), joten olisin huono Singapore Slingeilijä
  • kai jäämurskasta pitäminen huomioidaan?

https://www.soppa365.fi/reseptit/juomat/torstaidrinkki-singapore-sling

Edesmenneen aviomiehen jälkeen ns. miesluola eli miehen työkaluvarasto tyhjeni, kun useampi nuori mies pääsi valitsemaan itselleen työkaluja vaimon otettua talteen muutamia tarvitsemiaan esineitä, kuten vasaran, pihdit, ruuvimeisseleitä jne.

Perheellä oli Singaporessa iäkäs, eläinsuojelujärjestöstä haettu tanskandoggi, joka ei voinut sairastamansa reuman vuoksi syödä lihaa, joten koiranruokana oli täysjyväriisiä, paistettuja kananmunia ja keitettyjä vihanneksia, joita perheen teini-ikäiset lapset päätyivät syömään koulun jälkeen välipalaksi. Luotan, että koirakin sai ruokaa.

Kirjassa on hellyttävä kertomus Klumpeduns-kissasta, joka suri vanhainkotiin muuttanutta isäntää.

Mainintana olivat saaduista lahjoista lähetetyt kiitoskirjeet, joita tietenkin lähettivät myös lapset ja tytär esitti toiveen: ”voisitko kirjoittaa heille ja sanoa, että minä olen kuollut”. Kiittäminen ei ilmeisesti tuntunut luontevalta. Mielestäni jokaisessa normaalissa perheessä kaikki osaavat kiittää.  Vien lounasravintolasta paperimukissa kahvia kivalle työkaverille, koska en itse juo kahvia ja kohtelias työkaveri kiittää aina ilahduttavan kohteliaasti. Arvostan!

Mielestäni paras vinkki, jos saat lahjan, josta ei pidä: anna lahja pois. Lahjoittajaa ilahdutti antaa lahja, mutta ihmisillä on hyvin monenlaisia makuja, joten saajalle tuote voi olla taakka. Kyse on kuitenkin vain esineestä, ei tunteista.

Kirjoittajan, muoti- ja mainospiirtäjän ja taiteilija Margareta Magnussonin mukaan kuolinsiivous on mukavaa, jännittävää ja vapauttavaa. Olen samaa mieltä, koska minun aarteeni eivät välttämättä ole kenenkään muun aarteita. Hänen töitään on esitelty Göteborgissa, Tukholmassa, Singaporessa, Hong Kongissa ja ympäri Ruotsia.

Talvipuutarha

  • Talvipuutarhassa on tänäkin vuonna kauniita pääsiäiskukkia, joten puutarhaan kannattaa mennä

ti-ti 16.–23.4.2019 klo 12–16

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/muu-vapaa-aika/seikkaile/talvipuutarha/talvipuutarha

Tänään sisätautilääkärille

Jos tulkitsin oikein netistä näkemäni laboratorion ilmoittamat tiedot, niin sairastan sekä keuhkoklamydiaa että mononukleoosia eli pusutautia. Mielestäni olen jälkimmäiseen aivan liian vanha, koska kyseessä on usein murrosikäisten tauti. Tarkoittaako sairaus, että olen henkisesti nuori? Ei, en minäkään usko.

Toivon, että tulkitsin tautitiedot väärin.

Ensin käyn laboratoriossa, CRP-tutkimus tehdään jälleen kerran ja seuraavaksi menen tapaamaan uudelleen sisätautilääkäriä.

Kävelin eilen illalla kauppaan pidempää reittiä pitkin ja palelin jälleen niin, että hampaat kalisivat. Yskin vain osan matkasta ja katsoin, kuinka nuori mies kyykytti hihnasta repimällä kahta pientä koiraa koirapuiston lähellä. Minun oli pakko vaihtaa reittiä, jotten menisi kiljumaan ”kasvattajalle”.

Yritin bongata viljelypalstoja, joita kaivetaan alueelle lisää, mutta en onnistunut.

Palohälyttimen paristo löytyi, kissoille ostin tarjouksesta pieniä kuoreita ja ehdin kätevästi bussiin, jolla pääsin kodin lähelle. Päästin edelläni bussiin nuoren naisen, jolla oli seitsemän Hullut Päivät -ostoskassia. En tunkenut sairaana ostoksille, koska en halunnut tartuttaa ketään tai saada tungoksesta seuraavaa tartuntatautia. Lähikaupassa asiointi sujui kätevämmin itsepalvelupäätteellä.

Esittäisin samalla kannan säähän: lämpimämpää ilmaa, enemmän aurinkoa ja lumet pois, kiitos.

PS Toivomuksena on lisää kukkasia ja puihin lehdet.

PS 2 Areenalta kannattaa katsoa Tom of Finland jo nätin Lauri Tilkasen (ooh!) vuoksi. Murha paratiisissa -sarja saa toivomaan matkaa kauniille Karibialle, mutta huomattavasti turvallisemmalle seudulle.

Liukumäki ja Lux

Kävin ensin Oodissa yksin ja myöhemmin palasin kirjastoon ystäväni kanssa. Jo neljäs käyntini, ooh!

Hämmästyin ensimmäisellä (tai no, kolmannella) kerralla, kun nousin liukuportaita pitkin kolmanteen kerrokseen ja jatkoin matalille puuportaille, jotka nousevat Töölönlahden päädyssä. Näin portaiden vasemmalla puolella useita lappuja, joissa kiellettiin liukuminen viereisillä kaltevilla pinnoilla. Lapsoset olivat keksineet, että he voivat liukua kaltevaa puista ”liukumäkeä” pitkin alas.

Lapsettomana minulla oli illuusio siitä, että vanhemmat kiinnittävät huomiota lapsiinsa ja puuttuvat, jos lapsi tekee jotain vaarallista, mutta ilmeisesti erehdyin.

Päädyssä oli merkitty vaarallinen kohta keltaoranssilla – nololta ja epäsiistiltä näyttävällä – hälytysnauhalla.

Varmistin kirjastovirkailijalta, onko joku lapsi jo satuttanut itsensä. Ei, mutta vaaratilanteita on ollut useita.

Ehdotus: jos sinulla on pieniä tai suurempiakin lapsia, älä anna heidän liukua alas mäkeä, jota reunustaa aita. Alhaalla on ikävä pudotus lasten lukuhuoneen eteen tai sivulle.

Kerroin käyntini jälkeen tilanteesta ystävälleni ja hän kummasteli, miksi lapset eivät saisi laskea mäkeä? Palasimme kirjastoon, hän näki kielletyn ”liukumäen” ja ymmärsi hyvin, miksi mäenlasku oli kielletty.

Huono liukumiskohta näkyy mielestäni Palvelumuotoilu osana suunnittelua -kuvassa:

https://www.oodihelsinki.fi/mika-oodi/kayttajat-mukana-suunnittelussa/

Parempi liukumispääty

Ystävä ymmärsi aiemmasta puheestani, että lapset liukuvat kaltevaa mäkeä alas Sanomatalon päädyssä.

Ehdottomasti parempi pääty, jos mäenlasku kirjastossa kuuluu perheen tottumuksiin.

Siivooja

Olin iloinen siitä, että Oodin siivooja/siistijä siivosi lukemattomien vierailijoiden jäljiltä kiviä portaikon lattialta. Esitän parhaat kiitokseni hyvästä työstä!

Kirjasto on kovassa käytössä, koska meitä retkeilijöitä riittää viikosta toiseen.

Maisema

Ihailin päätyikkunasta Töölönlahtea, Karamzinin huvilaa ja Kansallismuseon tornia.

Olen todella tyytyväinen siitä, että meitä kaikkia varten on rakennettu upea, tilava ja viihtyisä kirjasto Musiikkitalon, Eduskuntatalon ja Finlandia-talon lähelle.

Moukka, sis.

Pysyttelin moukkana enkä vieläkään lainannut mitään Oodista.

Lainaan lähikirjastostani mm. tietokirjoja vähintään kerran viikossa. Toivon, että kyseinen tieto alentaa sisäistä moukkaani.

Toinen kerros

Kiersin toisessa kerroksessa, joka on avattu 28. joulukuuta 2018.

Kerroksessa oli paljon Varaamon kautta varattavia huoneita, pelihuoneita ja muita tiloja. Liukuportaiden vieressä oleviin vapaisiin koppeihin ei tarvitse varata paikkaa, kuten arvelinkin.

https://varaamo.hel.fi/search?search=Oodi

Sanomatalon puoleisesta päädystä löysin viherseinän, jonka edessä oli mukavalta vaikuttavia nojatuoleja. Loistoidea! Jokaisessa asunnossa pitäisi olla viherseinä. Tosin kotiseinässäni nukkuisi kaksi kissaa ja viherkasvit näyttäisivät joko maistetuilta tai silputuilta.

Tietokone- ja opiskelupaikkoja oli Oodissa runsaasti ja oli hassua ohittaa ompelukoneita ja saumureita.

Lukuportaita kummastelen, koska ensin niissä kävellään likaisilla ja märillä kengillä ja seuraavaksi joku istuu likaisilla alueilla. Toivon, ettei kukaan portailla kulkeva ensin astu johonkin sellaiseen, jonka koirat tekevät, mutta vastuuttomat omistajat tai ulkoiluttajat jättävät kaduille.

Kahviot

Kahvioiden pöydät ovat olleet tupaten täynnä jokaisella vierailukerrallani, joten kysyntää riittää. Emme testanneet tarjontaa.

Mielipide

Kolmas, viihtyisä ja valoisa kirjastokerros on ehdoton suosikkini jo upeiden maisemien vuoksi.

Alakerta ja toinen kerros ovat ok, mutta ne tuntuvat matalilta ja pimeiltä. Viherseinää, joka on loistava keksintö, tietenkin kannatan mielin vilpittömin.

Lux Helsinki

Jatkoimme Lux Helsinkiin ja ihailimme etenevässä ruuhkassa taideteoksia.

Ihastuimme Musiikkitalon Moonlight-teokseen, Finlandia-talon Töölönlahden puolella olevaan teokseen (mietimme, ettei meistä kumpikaan ole koskaan nähnyt revontulia, mikä melkein hävettää), Hakasalmen huvilan pihan viehättäviin valaisimiin (mm. tanssiaispuku, meduusa ja tutu!) ja Nervanderin aukiolla olleisiin liikkuviin ja värikkäisiin palloihin. Pidimme keltaisista, oransseista ja minä pidin vihreistä, mutta kannatimme muitakin värejä. Taidokas ja kiehtova teos, jonka esitys kesti yllättävän pitkään.

https://www.luxhelsinki.fi/programme/large-pendulum-wave/

Pelkäsin edetessämme ihmismassan mukana, että liukastun ja mätkähdän maahan, mutta näin ei onneksi tapahtunut. Suosittelen nastapohjakenkiä liukkaalle reitille.

Ehdottomaan suosikkiini eli perhosseinään jonotimme Kansallismuseon takana. Kylmä oli tietenkin, koska olemme Suomessa, mutta kestimme pakkasen. Miinus viisi astetta = kylmä ja vielä enemmän miinusasteita = hyvin kylmä.

Kotimatkalla oikaisimme pyynnöstäni sekä Musiikkitalon että Sanomatalon kautta. Kannatan lämpöä, ehdottomasti. Viime kesän kuumina päivinä oli ihanaa, kun tarkenin sekä ulkona että kotona. Ideaalimaailmassa sisälämpötila olisi vähintään 25 astetta. Aiempaan kotiini paistoi aurinko ja lämpötila oli kesällä 34 astetta, joka oli ehkä asteen tai pari liikaa makuuni.

Uskon, että palelun lisäksi sivistyimme ja valistuimme Lux Helsinki -kierroksellamme.

Hyvää joulua!

Helsinki on peittynyt kauniiseen valkoiseen lumeen, joten voi joulujuhlinnan lomassa laskea mäkeä pulkalla, kiskoa rattikelkkaa tai lähteä hiihtämään .

Olisi mielenkiintoista tietää, tanssiiko joku kuusen ympäri Suomessa? Kööpenhaminassa tanssin vuosia sitten, mutta kotona en koskaan kokeillut.

Talvipuutarha

Tapaninpäivänä kannattaa käydä Talvipuutarhassa ihailemassa joulukukkia.

Talvipuutarha on upea ja sinne on aina vapaa pääsy. Kuvasin portaikossa olevat jouluruusut kasvihuoneessa.

ke 26.12.2018 klo 12 – 16

to – pe 27. – 28.12. klo 12 – 15

la – su 29.-30.12. klo 12 – 16

Osoite: Hammarskjöldintie 1 A, 00250 Helsinki

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha

Kaisaniemessä voi vierailla joulun jälkeen to 27.12. – su 30.12.2018.

Aikuiset 10 euroa ja lapset 5 euroa. Kasvihuoneisiin on vapaa pääsy Museokortilla tai Kasvitieteellisen puutarhan ystävänä.

to 27.12. klo 10 – 18

pe ja la 28. – 29.12. klo 10 – 17

su 30.12. klo 10 – 16

Osoite: Kaisaniemenranta 2, 00170 Helsinki

Toivotan kaunista ja valoisaa joulua!

Vintage Christmas

https://www.youtube.com/watch?v=myyAkYqykbs

Lapsilla oli tonttu päässä

Suursuonpuiston vanhustenpolku

Joulun lähestyessä tulee käytyä kummallisia keskusteluita.

Kävin kaupassa, palasin kotiin, pesin kädet ja laitoin pesukoneen päälle. Pyykkäsin valkoisia lakanoita, tyynyliinoja ja pyyhkeitä.

Vein puhelimen makuuhuoneeseen, mutta en sytyttänyt valoja.

Palasin myöhemmin huoneeseen ja laitoin valot. Hiili oli oksentanut sängyn jalkopäähän edellispäivänä vaihtamilleni valkoisille lakanoille. Siivosin kostutetulla paperilla pahimmat pois, otin sotketun pussilakanan, aluslakanan ja petauspatjaa suojaavan petarilakanan pois sängystä. Kävi tuuri, koska täkillä tai patjalla ei ollut sotkua. Edellisen valkoisen koneellisen jälkeen seuraava valkoinen kone pyörimään, joten tilanteessa oli arkipäivän komiikkaa.

Hiili on tutkittu eläinlääkärillä useita kertoja eikä kissasta tai ruoasta löydy mitään vikaa. Ehkä meillä on vain erilainen käsitys sisustamisesta.

Juttelin myöhemmin sisareni kanssa ja puhuimme joulukorteista. Mainitsin, että ”lapsiperheet lähettävät kortteja, joissa lapsilla on tonttu päässä”.  Sain sanottua sanan ja purskahdin nauruun. Kuten sisareni lisäsi, yleensä kuvissa lapsilla on päässään tonttulakki.

En taida lähettää kuvaa, jossa kissa on tehnyt makuuhuoneeseen sisustusratkaisun. Tonttua kissalla ei tietääkseni ollut päässä.

Ei punaisina, ei valkoisina, vaan ihmisinä

Areenalta voi katsoa KOM-teatterin esittämän Veriruusut, tarinan Valkeakoskella asuneista tehdastyöläisistä, jotka perustivat naiskaartin kansalaissodan aikana. Tositarinaan perustunut näytelmä oli surullinen ja vaikuttava.

Teos on katsottavissa ulkomailla.

Kävelin keväällä ja kesällä usein KOM-teatterin ohi ja näinVeriruusut-näytelmän esitteen. Esitys vaikutti hyytävältä, koska punaisella puolella oli naiskaarteja, joihin suhtauduttiin julmasti ja tuomitsevasti sisällissodan jälkeen. Valkeakosken naiskaarti koostui 15–23 -vuotiaista nuorista naisista, jotka elivät raskasta ja haasteellista elämää paperitehtaalla.

Valkoisessa perheessä kasvaneena (ihmettelin tilannetta, koska sodasta oli mielestäni ikuisuus) oli tukalaa katsoa jotain sellaista, joka ei koskaan kuulunut omaan maailmaan. KOM-teatterin esitys oli karu ja yllättävä,vaikka naisten hyvä yhteishenki ilahdutti.

Toivoin koko näytelmän ajan, että Sigridin (Siikri), Maijan, Hilman, Aino-Vihtoriinan ja tehtaan koneen vahingoittaman Lyytin elämä muuttuisi paremmaksi. 

KOM-teatterin Veriruusut

https://areena.yle.fi/1-4488845

Veriruusut: Vaieta eivoi

https://areena.yle.fi/1-4488846

Katsottavana oli kuvauksia elämästä teatterin lavasteissa, näyttelijöiden valinnoista, vierailusta Valkeakosken naiskaartin haudalla ja kirjailija Anneli Kannon (s. 1950) haastattelusta Tampereella. Enpä tiennyt,että naiskaarti tulitti Raatihuoneen kellon kohdalta vastapuolta Hämeensillalla tai muistanut, että Tampereen Teatteri vallattiin tai koskaan huomannut luodinreikiä Tampereen yhteiskoulun seinässä.

En tiennyt sitäkään, että punaisten teloituksista päättivät Tampereella 16–18 -vuotiaat koulupojat.

Maunulan terveysaseman laboratorio

Sattuuko teille koskaan niin, että luulette varanneenne laboratoriokäynnin ja huomaatte viime tipassa, että varaaminen on unohtunut?

Ei minullekaan.

Tutuissa laboratorioissa ei enää ollut aamuaikoja, joten varasin ajan Maunulasta. Lähdin hyvissä ajoin matkaan, koska vaihdoin bussia ja olin varttia ennen varattua aikaa istumassa viihtyisässä ja valoisassa aulassa.Verikoe onnistui hoitajalta ja varmistin häneltä, missä on Suursuonpuiston vanhustenpolku. Tietä eteenpäin ja vanhainkodin ohi, hän neuvoi.

Kävelin metsään, jonka sisäreunalla kiersi kuusikkoa ympäröivä kaide. Jos olisin iäkäs ja tarvitsisin kaidetta. niin minua ketuttaisi kompastua säännöllisesti penkkeihin. Syystä tai toisesta oletin luettuani aiemmin paikasta, että vanhus voi koko matkan ottaa tukea kaiteesta.

Pidin puistosta ja siitä, että istumapaikkoja on tarjolla heikkokuntoisille. Maunulan – tai jonkin muun alueen, koska ei pidä olla rajoittunut – reipas ja ehtiväinen nuoriso oli vahingoittanut vain osaa penkeistä.

Esteetikkona mietin, että puistossa voisi olla enemmän istutuksia ilahduttamalla alueella kiertäviä ihmisiä ja puita voisi valaista jouluvaloin. Linnunruokintatelineessä roikkui orava, joka näytti hyvin jouluisalta.

Jatkoin bussipysäkille uuden Suursuon alueen läpi ja pidin viihtyisiltä vaikuttavista rakennuksista.

Jos joku puistokummeilee Maunulassa, niin terveyskeskuksen ympäriltä voi kerätä liudan roskia.