Alzheimerin loppu

Alzheimerin loppu

Dale Bredesen

Viisas Elämä 2018

Luin yhdysvaltalaisen lääketieteen tohtorin ja kansainvälisesti tunnetun neurodegeneratiivisten tautien asiantuntija Dale Bredesenin teoksen. Hän mainitsee ohjelmasta, jonka avulla Alzheimerin tautia voidaan ehkäistä ja jopa parantaa.

Joitain neuvoja

Älä tupakoi, käytä runsaasti alkoholia tai ole ylipainoinen.

Korkea homokysteiinipitoisuus on riski

• pienennä lisäämällä folaattipitoisten ruokia, kuten vihanneksia, hedelmiä ja ruisleipää (Duodecim)

Geenit

• tutkimusten mukaan äidin Alzheimer nostaa riskiäsi sairastumiseen

Vähennä tulehduksia

• pese hampaat kaksi kertaa päivässä
• pysy normaalipainoisena, koska keskivartalolihavuus on riski

Vältä gluteenia (tuomittuina myös ruis), sokeria ja transrasvoja

• elimistö pystyy käsittelemään sokeria vain noin 15 grammaa päivässä eli alle puolet virvoitusjuomatölkin sisällöstä
• pieni määrä tummaa suklaata on sallittua
• Hakaniemen kauppahallissa Helsingissä on Keliapuoti

Kiinnitä huomiota glykeemiseen indeksiin

Vältä diabetesta

• suuri insuliinipitoisuus on haitallista
• paastoinsuliinin pitäisi olla enintään 4,5 milliyksikköä litrassa

Paastoa öisin 12 tuntia eli syö aikaisemmin

Nuku kahdeksan tuntia yössä

• melatoniini voi auttaa
• univaje heikentää tiedon vastaanottamista ja käsittelyä

Vältä stressiä

• meditoi, joogaa jne.

Liiku mielellään tunti päivässä, mutta vähintään puoli tuntia

• Liikunta auttaa useiden pitkäaikaissairauksien, kuten valtimotautien, lihavuuden, diabeteksen, rappeuttavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien, ahtauttavien keuhkosairauksien, muistisairauksien, masennusoireiden sekä useiden syöpien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. (Käypä hoito, jota tapaamani ja tohtoriksi väitellyt suositteli)

Hormonaalisella tasapainolla on merkitystä

Muista B12-, C-, D-, ja E-vitamiini, alfalipoiinihappo, probiootit ja magnesium

Kurkumiinia ja mustaa pippuria aterioilla jopa kolmasti päivässä

• kitkerä maku häviää, kun kurkumaa hauduttaa miedolla lämmöllä öljyssä tai voissa kymmenisen minuuttia (Wikipedia)

Suosi kalaöljyä ja rasvaista kalaa 

• tonnikalan elohopeapitoisuudesta varoitetaan

Syö terveellisesti, monipuolisesti ja Välimeren dieetin mukaisesti

• muista mm. mustikat, parapähkinät (seleeni), kreikkalainen jukurtti ja hapankaali

Kirjassa on listattu keinoja, joilla jo sairastuneiden elämää on parannettu. Luomutuotteista on etua, samoin voi olla amalgaamipaikkojen poistamisesta ja suodatetusta vedestä. 

Alzheimer-potilailla on usein kilpirauhasen toimintahäiriöitä.

Kirjassa on tarkempia ohjeita mm. aivovammoista, tutkimuksista, nukutuksista, sopivista kasviksista, myrkkyjen välttämisestä ja tietenkin aivojumpasta. 

Jos pelkäät muistisairautta, niin kirja kannattaa lukea. 

Reipas takaraivo

Netissä oli vaikuttava piirros Bredesenin protokollasta, jossa on kolme ihmisen pään muotoista lehtipuuta. Ensimmäisessä oli runsaasti vihreitä lehtiä, toisessa keltaisessa puussa takaraivon kohdalla lehdet harvenivat ja kolmannessa punaisessa puussa takaraivon kohdalla oli hyvin vähän lehtiä.

Haluan ehdottomasti pitää vihreän ja tuuhean takaraivoni, vaikka olen ylittänyt 40-vuoden maagisen iän.

En halua elää, kuten Arttu Wiskarin Tuntematon potilas

Bredesenin säännöstö

https://www.drbredesen.com/thebredesenprotocol

Apoe4-ryhmä, jolla on suurempi riski sairastumiseen

https://www.apoe4.info/wp/

Advertisement

Montgomeristeille iloa

Emilia Kent Runotytön tarina jatkuu

Vilja-Tuulia Huotarinen

Satu Koskimies

WSOY 2018

 

Jos kasvoit Montgomery-kirjojen, Annan ja Runotytön parissa, niin ehdotan viehättävää luettavaa kahdelta taitavalta suomalaiskirjoittajalta.

Teddy Kentin kanssa avioitunut Emilia asuu puolisonsa kanssa Autiossa talossa, jonka lahjotti Emilialle hänen aiempi kihlattunsa Dean.

Emilia tapaa ystäviään Ilseä ja Perryä, majoittaa taidemaalaripuolisonsa kanssa Deanin ja lukee tämän kirjoittama tekstejä, kokee leimahduksia, muistelee kirjoittamiseen kannustanutta opettajaansa, juttelee Jimmy-serkun kanssa ja huolehtii kahdesta tädistään. Vanhemman tädin muistisairaus tuntui surulliselta.

”Emilia oli aina tuntenut puut sisarikseen. Erityisesti hän oli kuin syntyjään samaa heimoa tummien kuusien kanssa. Jo Uudessa Kuussa asuessaan hän oli rakastanut niiden laulua surullisina syysöinä, kun hän ikkunan ääressä Teddyä ikävöidessään oli etsinyt pilvien välistä Lyyran Vegaa.”

Emiliasta kertovassa kirjassa tunnelma vastaa Runotyttö-kirjan kertomuksia, teos on tulvillaan Emilian ajatuksia ja kiehtovia läheisiä.

Taitavasti kirjoitettua tarinaa oli ilahduttavaa lukea.

 

 

Kanadalaiskirjailija L. M. Montgomery (1874–1942) kuvasi orvoksi jääneen ja lahjakkaan kirjoittajan Emilia Byrd Starrin elämää.

Muistisairauksien riskitekijät, THL

Muistisairauksien riskiä lisäävät muun muassa

korkea verenpaine

korkea kolesteroli

diabetes

ylipaino

tupakointi

Aivoja suojaavat

korkea koulutus

liikunta

terveellinen ravitsemus

aktiivinen elämäntyyli

 

Muistisairaudet kehittyvät useimmiten elintapojen ja perimän yhteisvaikutuksesta. Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset aivoissa voivat alkaa kehittyä jo kymmeniä vuosia ennen kuin itse sairaus voidaan todeta. Tästä syystä riskitekijät keski-iässä tai jo varhaisemmissa elämänvaiheissa ovat saaneet entistä enemmän huomiota.

Yksi harvoista laajoista väestötutkimuksista, jossa samoja ihmisiä on seurattu keski-iästä vanhuuteen asti, on THL:n ja Itä-Suomen yliopiston CAIDE-tutkimus (Cardiovascular Risk Factors, Aging and Dementia).

CAIDE-tutkimus https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/caide

 

Tiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivulta:

https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-riskitekijat

 

Puuma

Vältän suuria suomalaisia juopottelujuhlia, kuten vappuaattoa ja -päivää, juhannusta ja vuodenvaihdetta.  Pysyn usein kotona. Tänä vuonna aatto oli kaunis ja aurinkoinen, joten rohkenin mennä ulos enkä nähnyt rähinöijiä. Melko harmillista, koska heitä tietenkin pitäisi olla.

Täti & täti

Vappupäiväksi oli luvattu kylmyyttä, kurjuutta ja sadetta, ts. melko normaalia vappusäätä. Vain lumi puuttui.

Ylioppilaslakkia en päähäni laita ja näin niitä kaupungilla lähinnä eläkeläisillä. Heillä ymmärrän lakkienkäytön, koska niiden saaminen oli vielä harvinaista. Todella moni keski-ikäinen välttää hassua valkoista lippalakkia. Haalarinuorilla niitä näytti olevan käytössä, koska nykybingossa useimmat voittavat päähänsä lakin.

Matkustin bussilla ja junalla tätejä katsomaan ja olin aamulla perillä ennen yhdeksää. Kävin kaupassa, katselin valtavaa rakennustyömaata ja vein toiselle tädille lainaan Alex-kirjan ja tuliaiseksi suklaata.

Sain terveellisen, monipuolisen ja tasapainotetun aamiaisen eli kinuskileivoksen ja Spriteä. Joka ikinen kohta täyttyi roskaruoka-aineympyrässä ja hyvää oli.

Kävelin tien yli ja menin toiselle tädille kylään. Vein joitain tuotteita, joita arvelin hänen tarvitsevan ja tietenkin suklaata.

Taloyhtiötä on remontoitu ja porraskäytävä näytti siistiltä. Kulkijaa kyttäävät valot eivät ilahduttaneet, koska haluan valon koko rappukäytävään ja koko ajaksi. Kävin jossain vaiheessa hammaslääkärissä, jonne piti kiivetä ankeaa portaikkoa myöten. Valot syttyivät sattumanvaraisesti eli välillä oli valoja ja välillä ei. Olisi varmaan ollut näppärämpi kulkureitti otsalampun kanssa.

Etsimme remontoidusta asunnosta paria esinettä ja kumpikin löytyi ehdottamaltani paikalta. Haa! Musta mappi olikin punainen mappi ja etsitty kassi oli kellarissa. Kätevää.

Juttelimme mm. muistisairauksista, joita tulee yllättävän nuorille, Suomen Ladusta, jääkärinä toimineesta Väinö Lindén -lääkäristä, joka asui suosikkiosoitteessani Hakalantiellä Keravalla. Puhuimme myytävänä olevasta, pitkään autiona olleesta tontista, edunvalvonnasta, testamenteista, muistihoitajista, keittokirjoja kirjoittaneesta Mysi Lahtisesta, tikkaille kiipeämisestä, tavaroiden järjestämisestä, matkustamisesta, hiihtämisestä golfkentällä, retkiluistelemisesta, avantouinnista ja monista muista mielenkiintoisista asioista. Minulla kävi tuuri ja sain loistavan istumapaikan jo isoäidillä olleesta, kauniisti verhoillusta nojatuolista.

Olisin saanut lainaan Edelleen Alice -teoksen, keski-ikäisenä muistisairauteen sairastuneesta naisesta, mutta en lainannut kirjaa. Elokuvan näkeminen järkytti minua vuosia sitten.

Palasin toiselle tädille, hän luki viemäni lainakirjan loppuun ja juttelimme mm. eläkekassan toimintatavasta, rikossarjoista, poliitikon opiskelusta ulkomailla ja tehtävistä mm. Suomessa ja lukemattomista muista asioista.

Tätien parissa sivistys lisääntyy.

Palasin kotiin eikä junassa tai bussissa ollut minkäänlaista mellakkaa. Kylmyys oli varmaan nitistänyt rankimmat juhlimishalut. Helsingin Sanomien jutun mukaan pahimmat nuoruusryyppääjät ovat nyt nelikymppisiä. Oletan, että joku heistä voi edelleen olla seikasta ylpeä, vaikka heidän raittiimpaa jälkikasvuaan vanhempien alkoholinkäyttö kummeksuttaa.

Hematologi lokakuulle

Minulla oli tälle päivälle varattuna käynti hematologin luona, mutta sain eilen vaihdettua käynnin soittoon. Kaikki on suurin piirtein hyvin ja seuraava käynti on vasta lokakuussa.

Elämää Ratakadulla

SUPO etsi osastosihteeriä ja työskentelypaikka kiinnosti, koska poliisit ovat yleensä luotettavaa seuraa.

Haluaisin ehdottomasti tehdä töitä paikassa, jossa en voi kertoa työstäni tarkemmin. ”En voi sanoa, mitä teen, mutta työskentelen Ratakadulla.”

En hakenut paikkaa, koska en voisi taata asiallisuuttani haastattelussa.

Tuntematon vihollinen (The Normal Heart), Areena

Emmyn voittanut AIDS-elokuva, josta aiemmin mainitsin, on jälleen katsottavissa Areenassa. Julma tarina siitä, miten kylmästi sairastuneisiin suhtauduttiin Yhdysvalloissa.

Aika harva meistä elää selibaatissa.

https://areena.yle.fi/1-2437056

Kukkia, lehtiä ja kevättä

Onnenpensaat kukkivat, samoin nurmikoilla käenrieskat. Monissa pensaissa on lehdet ja puissa voi ihailla suuria silmuja. Ruoho on vihreää ja on jo toiveita sään lämpenemisestä uudelleen.

Vappupäivänä jalat tuntuivat jäisiltä kalikoilta. Onneksi matkassa olivat lämmittävät villasukat.

Puumia ja todellisia puumia

Stig – Puumaa mä metsästän

Couple Share Studio Flat With A Cougar

https://www.youtube.com/watch?v=OkO7be9Dn2c

Hanami la 19.5.2018 klo 12-8, Roihuvuori

Kirsikankukkia voi mahdollisesti ihailla Hanami-päivänä Roihuvuoren kirsikkapuistossa.

https://www.roihuvuori.fi/hanami/

                              Kevään rinteitä

                             lähden nyt vaeltamaan.

                             Jos ilta ehtii

                             on kirsikankukkia

                             joiden alle levähtää.

Sateen ääni sillalla, Tuomas Anhavan käännöksiä (2007)

 

 

 

 

Joka kolmas sairastuu vai jopa kolmannes välttyy?

Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään. Sairastumisriskejä lisäävät ylipaino, tupakka ja alkoholi.

Jopa kolmannes syöpätapauksista voitaisiin välttää terveellisellä ravinnolla ja riittävällä liikunnalla. Liiku vähintään 30 minuuttia päivässä ja vältä istumista.

Perussetti

Parsakaali, kaalikasvit Tummanvihreälehtiset vihannekset Porkkana Kurpitsa Tomaatti Omena Viinirypäleet Sitrushedelmät Kirsikka Mustikka ja marjat Palkokasvit Pähkinät ja mantelit Kuitua sisältävät viljat Pellavansiemenet (n. 1 rkl) Neitsytoliiviöljy

Kiinnostusta herättävät granaattiomena, kiivi ja papaija. Granaattiomena hillitsee kehossa riehuvaa lievää tulehdusta. (Mm. K-supermarketeissa myydään granaattiomenapakasteita, jos kuorimissotku hirvittää.)

Syö hyvin, voi paremmin Ravinto syövän yhteydessä ja hoidon tukena (2017)

Terveydenhuollon maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen

Dosentti Timo Joensuu, syöpätutkija ja Docrates Syöpäsairaalan perustaja ja ylilääkäri

Kirjassa on luotettavaa tietoa ravinnosta ja syövästä. Mielestäni jokaisen syöpää pelkäävän henkilön ja syöpäpotilaan kannattaisi lukea kyseinen kirja.

Muutamia tärkeitä kohtia

• tärkeintä ravinnossa on kokonaisuus (tulkintani: perinteinen 80 % kunnollista, 20 % moskaa?)
• alkoholia kannattaa välttää, koska mm. viini on rintasyöpäriski
• tupakointi on riski
• ylipaino on riski, koska BMI:n pitäisi olla yli 18,5, mutta alle 25
• Välimeren ruokavaliosta voi olla hyötyä eli runsas vihannesten, salaattikasvien ja ei tärkkelyspitoisten juuresten käyttö, kalaa, äyriäisiä, oliiviöljyä (ruoanlaitto, salaattikastikkeet, leipä), palkokasveja, pähkinöitä, siemeniä, kohtuullisesti maitotaloustuotteita, mm. jogurttia ja muita hapatettuja tuotteita, täysjyväviljaa, kohtuullisesti viiniä, hedelmien ja marjojen runsas käyttö
• Suomessa suositellaan myös sieniä
• kasvikunnan tuotteita vähintään 400 grammaa päivässä (Maailman syöpätutkimussäätiö WCRF)
• kuitua ainakin 25 grammaa päivässä (Maailman syöpätutkimussäätiö WCRF)
• vähän suolaa, ks. fineli.fi
• vähän sokeria
• vähän salmiakkia, koska salmiakissa on suolaa ja erittäin paljon sokeria

Salmiakkimakeinen 120 grammaa, sokeria 72 grammaa. Huh!

• vain harvoin punaista tai prosessoitua lihaa eli leikkeleitä ja makkaroita
• vitamiineja suositellaan vain poikkeustapauksissa
• kookosrasvaa ei suositella, koska siinä on paljon tyydyttynyttä rasvaa, joka voi kohottaa kolesterolia
• pakurikääpä voi teoriassa aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa
• hapankaalista ei ole riittävästi tutkittua tietoa (peruutan aiemman suositukseni…)

Ylipaino on riski mm. myelooman aiheuttajana

• riskin lisäys viittä painoindeksiyksikköä kohti (normaalipainon ylittävältä osalta) 1,5

Ravinnolla on selvä merkitys syöpätautien ehkäisyssä.

Ne tiesivät tämän jo koulussa… (oma lisäys)

Useimmat kirjan ravitsemukseen liittyvistä opeista kerrottiin jo historian hämärissä kotitaloustunnilla. Syö tuoretta, runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä, kokojyvää ja kalaa. Vältä suolaa, sokeria, lisä- ja väriaineita.

Olisi varmaan kannattanut kuunnella.

Tavoitteesta tavaksi tietoisesti kohti vireyttä ja hyvin vointia (2017)

Psykologi Anu Kangasniemi auttaa elämäntapamuutosta tavoittavat saavuttamaan tavoitteensa.

Tiedämme kyllä, miten pitäisi syödä ja kuinka paljon liikkua.

• kirjoita aktiivisia ajatuksia ja tekoja, jotka saavat sinut voimaan hyvin (esim. päiväkävely)
• keskity omenaan, äläkä mieti (muita) haluamiasi herkkuja

Jokainen ihminen itse valitsee sen, mitä haluaa muuttaa.

• mikä on terveyteni ja hyvinvointini kannalta keskeisintä?
• mihin voin ja haluan itse vaikuttaa?
• millainen minä haluan olla?

Muista armollisuus ja itsesi arvostaminen!

Psykologian tohtoria, terveyspsykologian erikoispsykologia sekä sertifioitua liikunta- ja urheilupsykologia kannattaa (pitkä ja vaikuttava tieto käyntikortissa!) ehdottomasti lukea ja hänen neuvojaan seurata.

Liikunnan Käypä hoito -suositukset

Säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien, kuten valtimotautien, lihavuuden, diabeteksen, rappeuttavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien, ahtauttavien keuhkosairauksien, muistisairauksien, depression ja useiden syöpäsairauksien, ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50075

Eviran älä syö sattumia

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ruoka-aineet/

Tiivistelmä: syö ravintoa.

Ylähyllyn ruoka-aineissa on runsaasti rasvaa, sokeria, suolaa tai pelkkää valkoista viljaa. Ne huonontavat ruokavalion kokonaisuutta ja vievät tilaa tärkeiltä, ravintorikkailta ruoka-aineilta. Sattumia ovat makeiset, suklaa, kakut, keksit, perunalastut, suolaiset ja rasvaiset juustot, suolakeksit, makkarat ja alkoholijuomat.

(Suklaa ja juustot, yhyy. Mignon on ystäväni.)

Mainittuna on (myös turhan monen suomalaisen pääelintarvike eli) alkoholi, jota ei pidä nauttia joka päivä ja runsasta kertajuomista pitää välttää.

Tanssimusiikkia – ja mahdollisia pukeutumisvinkkejä lämpimään säähän (?)

Pitbull – Timber ft. Ke$ha

https://www.youtube.com/watch?v=hHUbLv4ThOo

Tuon tahdissa kun keikkuu, niin unohtunee kaiken ikäisiltä tanssijoilta tautisuus ja elämän satunnainen kavaluus.

Aasi on mielestäni hilpeä ja tarinassa oli myös perinteinen hui, hai.

Katsojia on yli miljardi, joten kappaleen täytyy olla taidetta.

Timbeeer!

 

 

ABC Bulevardi

Pistäydyin tiistaina ns. ABC Bulevardilla, joka aiemmin tunnettiin nimellä Ekbergin leipomo.

Luin surullisena Helsingin Sanomista, että kauniit, tummat, koristellut ja historiaa henkineet puiset kalusteet oli purettu ja hävitetty.

Käydessäni huomasin, että paikka oli kaunis, tyylikäs ja valoisa deli, jossa oli hyvä valikoima. Tunnelmallinen vaalea lattia oli onneksi säilytetty.

Mitään en saanut ostettua, koska jonotin ensin kulmassa olevaan kahvioon, jossa ei ollut ketään paikalla. Oletin, että tarvitsen vuoronumeron ja otin sellaisen. Ennen minua leipomopäädyssä oli kymmenisen asiakasta eli olin paikalla ruuhka-aikana. Palasin kahvionurkkaukseen katsomaan lohileipiä, mutta kukaan ei tullut tiskille. Kiertelin katsomassa, mitä muissa pisteissä myytiin. Salaattipiste näytti hyvältä, samoin kylmätiskissä myytävät tuotteet (mm. lasagne), ikkunassa olevat täytekakut (ooh, sitruunamarenkia) ja leipomopisteen laskiaispullat. Ystävällinen nuori nainen tarjosi minulle kinuskikakusta palan maistiaisena. Hyvä vaihtoehto, jota suosittelen.

Palasin kahvipisteeseen, jossa minun jälkeeni tulleita asiakkaita palveltiin. He valtasivat ikkunapöydän, johon olisin mielelläni istunut. Vuoronumero oli ilmeisesti kahviopisteessä tarpeeton ja minun olisi pitänyt jäädä odottamaan palvelua. Valitsemani numero 61 vaihtui samaan aikaan seuraavaan pullapäädyssä.

Ei pidä tehdä kahta asiaa eli jonottaa ja seurata vuoronumeroita. Ehkä.

Luovutin, poistuin ja kävin kostoksi Mummo-Fasulla Kluuvissa syömässä ymmärtääkseni täysin pakollisen hillotäytteisen laskiaispullan, koska oli laskiaistiistai. Kluuvikadun yrityksessä on mielestäni poikkeuksellisen kohtelias ja huomaavainen henkilökunta, joten käynti oli onnistunut.

Body Life -tarjous -31.3.2018, Pietarinkatu 11 A, Helsinki (Ullanlinna)

Jalkaterapeutti Elsa Kiramolle pääsee 31.3.2018 saakka jalkahoitoon 45 minuutiksi 25 eurolla. Kiitos atooppisen ihoni olen käynyt hänellä muutaman kerran ja suosittelen edullista käyntiä mielin vilpittömin. Hän tekee taitavasti töitä mm. vesiporan avulla ja on hauska ja ystävällinen.

Yksi käynti/asiakas, mutta lahjaksi voi ostaa käyntejä.

C-vitamiini hyvä

Vitamiinisuosikkini on punainen suippopaprika.

D-vitamiini hyvä

Meillä ikiroudan ja lukemattomien jääkarhujen keskellä on hyvä syödä D-vitamiinia.

Empaattisuus on tärkeää. Kannattaa käydä vaikka jokin kurssi, jos aihe tuntuu vieraalta.

Ovea voi pitää auki muille ihmisille eikä omaa erinomaisuutta kannata korostaa rintaan paukuttamalla. Vierastan edelleen tilannetta, jossa joku kerrankin tekee jotain inhimillistä ja rehentelee tapahtuneesta esimerkiksi somessa.

Flunssa

Imeskeltävä (ei nieltävä) sinkkiasetaatti (ei sinkkisitraatti) lyhentää flunssaa 40 prosenttia. Lääkärin mukaan myös sumutettavasta sinkistä voi olla hyötyä. Helsingin yliopiston dosentti Harri Hemilä selvitti, että sinkkiasetaattia kannattaa imeskellä flunssan alussa. Aamu-tv:n ohjelmassa todettiin, että 10 mg tabletteja kannattaa imeskellä kahdeksan (8) päivässä heti, kun olo on flunssainen. Kätevä tieto!

Minulla ei ole aavistustakaan siitä, miltä sinkki maistuu, mutta luotettava lähde väitti sinkin olevan pahaa.

Guruja kannattaa uskoa. Tiesivätpä he mitään tai eivät. Ehkä.

Huolenpito läheisistä on tärkeää. Muista mm. muistisairaita. Me kaikki vanhenemme.

Innolux, Kontula on valaisintehdas, jossa vierailimme tammikuussa Suomen Syöpäpotilaiden Paluu työhön -ryhmän kanssa. Omistaja, tekniikan tohtori Jukka Jokiniemi on kiitettävästi perustanut näkövammaisena valaisintehtaan, joka myy useiden huippusuunnittelijoiden valaisimia, mm. Yki Nummen Lokkia ja kirkasvalolaitteita. Kiinnostava käynti, söpö musta labradorinnoutaja (suosikkityöpaikoissani on koiria ja/tai kissoja) ja upeita klassikkovalaisimia.

http://www.innolux.fi/fi/suunnittelijat/yki-nummi

Suosikkini oli Kuplat-riippuvalaisin (1959) pomeranssin oranssina. Pomeranssijauhe on minulle joulupiparkakkumauste, mutta tunnustan tuotteen hapanappelsiinihistorian.

Innolux outlet on auki tiistaisin kello 15–18 ja torstaisin kello 15–18, Sirrikuja 3 L, 00940 Helsinki

Järjestöissä on töissä uskomattoman mukavia ihmisiä. Olen tutkinut asiaa empiirisesti ja väitän olevani luotettava todistaja.

Vuosia sitten olin työpaikassa, jonka seinällä kerrottiin lehtileikkeessä, että salkunhoitajat ovat usein psykopaatteja. Meteopaattina en välttämättä tunnista psykopaatteja, joten en osaa ottaa kantaa tilanteeseen. Tapaamani salkunhoitajat vaikuttivat mukavilta.

Keukenhof-puisto Hollannissa kuuluu unelmakohteisiin. Puisto on auki 22.3.-13.5.2018.

Lucas the Spider – Musical Spider (”Hee!”)

Maxim

Kävin varmistamassa elokuvateatterista, että Maxim 2 -salissa on (kauniin) vihreät nojatuolit ja yläkerrassa on punaiset nojatuolit. Hyvä, että sain selvitettyä näin tärkeän asian, joka oli mietityttänyt minua jo viikon verran.

North Korea eli Pohjois-Korea on maa joka hämmästyttävästi uhkaa muita maita. Ideaalitilanteissa kaikkia maita johtaisi tasapainoinen henkilö, joka rakastaa rauhaa ja kunnioittaa muita ihmisiä.

Oho on perussuomalainen (en viittaa puolueeseen) anteeksipyyntö, jota en kannata.

Polaaripyörre

Ilmakehässä on käynnissä harvinainen polaaripyörre, joka enteilee Suomeen erityistä kylmyyttä useaksi viikoksi

”Ilmatieteen laitos 13.32 – 13. helmik. 2018

@meteorologit

Nyt tapahtuu mielenkiintoista ilmakehässä! Polaaripyörteen jakaantuminen ja sitä seurannut stratosfäärin äkillinen lämpeneminen enteilee Suomeen tavanomaista kylmempää jaksoa. Kylmä sää voi kestää jopa useamman viikon helmikuun lopusta alkaen. #pakkanen #sää #polaaripyörre”

Kuulun siihen 40 prosenttiin, joka kieltäytyy uskomasta kyseistä tietoa ja luotan, että sää pysyy lämpimänä. Saatan olla väärässä.

Question (ja Answer eli kysymys ja vastaus)

Laihdutusvalmisteet EIVÄT sovi syöpäpotilaille, joten kannattaa kiinnittää huomiota terveelliseen ruokavalioon ja säännölliseen liikuntaan. (What does survivorship mean, ESMO Patient Guide series, Sveitsi) Sain kirjasen ESMO-päivillä Madridissa 2017.

Rakkaus, koska eilen vietettiin Ystävänpäivää.

Syöpä ei tartu eli kannattaa pitää yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin, jotka ovat saaneet syöpädiagnoosin.

Töihin, töihin, töihin! Tahdon ehdottomasti kolmen kuukauden työkokeiluun ja tehtävän, jossa voin kirjoittamalla auttaa muita. Seuraavan vuoden aikana saan 50 prosentin tuen yhteiskunnalta palkkaani. Sangen kilttiä.

Uni. Jonain päivänä minusta tulee riittävän keski-ikäinen ja menen aikaisin nukkumaan. Niitä aikoja vielä odotellessa menen nukkumaan, kun nukuttaa.

Valas (lahtivalas) syö 800 grammaa muoviroskaa ja menehtyy Normandian rannikolla. Määrä muuttui matkalla kiloiksi eikä jälkimmäinen luku pidä paikkaansa. Meriin päätyy miljoonia tonneja muovia vuodessa. (HS Tiede 14.2.2018) Surullista, että pahin peto ja tuhooja maailmassa on aina ihminen.

W tarkoittaa tietenkin Walesia, joka on viehättävältä vaikuttava alue.

X-yritys. Tipahdin työttömäksi, koska en löytänyt työkokeilupaikkaa ilmaisena työntekijänä ja olen kauhistunut tilanteesta. Pitkän sairausloman jälkeen työttömyyskorvauksestani napataan pois viisi päivää. Ensin vuosien ajan jatkuneet syöpähoitoni köyhdyttävät minua ja seuraavaksi putoan työttömäksi ja minua sakotetaan siitä, etten vielä onnistunut löytämään työtehtävää. ”Mukava” rangaistus.

Y-järjestö eli etsin edelleen tehtävää, jossa on hyötyä taustastani sijoitus- ja rahoitustehtävissä ja kuuden vuoden sairauslomastani aivoaneurysmaleikkauksen, myelooman, allogeenisen kantasolusiirron ja rankan käänteishyljinnän jälkeen. Olisi sääli, jos tällainen kaikki oppimani (suomennos: kärsimäni) menisi hukkaan enkä voisi auttaa muita sairastuneita.

Z-junalla pääsee Helsingistä Lahteen, jossa on mielenkiintoiselta vaikuttava 100 askelta Lahdessa -taidenäyttely. Olen todella iloinen, kun näen tiedon, jonka mukaan Museokortti on lisännyt museokäyntejä.

http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/historiallinen-museo/nayttelyt/100-askelta-lahdessa/

Sibeliustalossa on taidokkaita konsertteja ja vieraana Poliisiopisto-elokuvista tuttu imitaattori Michael Winslow la 21.4.2018 klo 18.

https://www.sibeliustalo.fi/tapahtumat/michael-winslow

Ålannin sota oli kauhia. Hyi, Britannian laivasto, joka hyökkäsit Suomea (silloista Venäjää) vastaan 1854–1856! Ei mitään hurraata tuollaiselle vandalismille. Osaako kukaan oikeita sanoja Oolannin sota -kappaleeseen, vaan hyräilettekö tekin ”kolmellasadalla kaljapurkilla, seilas’ pultsarit sammakkolammella”? Herttainen laulu, jossa muistetaan flora ja fauna.

Mummi-kelmi selitti 1950-luvulla naapurille, että ukki taisteli Krimin sodassa. Oikeasti ukin jalkaa oli satuttanut ruohonleikkurista singahtanut kivi, joten hän ontui. Naapuri uskoi ja pahis-mummia nauratti. Naapuri ihmetteli hymyä, joten mummi kertoi, kuinka miehen hauska sulkahattu edelleen huvittaa häntä.

Melkein paheksuisin, mutta juttu naurattaa minua. Ukkimme, tuo Krimin sodan sulkahattuinen sankari!

Äiti on maailman kaunein sana monille meistä. Minä kannatan myös mummia, koska hän oli idolini.

Ystäväni Alzheimerin tautia poteva äiti ilahtui lahjaksi saamastaan lasten värikkäästä puupalikkasarjasta, koska hän saa rakentaa palikoista torneja. Mielestäni idea oli erittäin hyvä ja on mukavaa, että hänellä on mieleistään tekemistä.

Öö on sana, jota moni meistä käyttää täytesanana keskustelussa. Öö, totannoinnii. Kukoistaakohan niinku edelleen?

 

Tiesithän, että ananas kasvaa trooppisissa maissa pellolla eikä puissa, kuten Italiassa makaroni? Ananastieto yllättää todella monet ihmiset. Pastatieto yllättää vielä useammat. Eikö olisi mukavaa, kun pihalla tai parvekkeella versoisi tuorepastapuu tai edes -pensas?

Olipa kerran

Kaukaisessa valtakunnassa eli vuosia sitten komea kuningas ja hänen ahkera kuningattarensa, joka huolehti vuosien ajan lastenhoidosta ja kotitöistä korkeasta koulutuksestaan huolimatta. Kuningatar ei koskaan käynyt töissä, vaan kuningas elätti hänet, koska näin he olivat yhdessä sopineet.

Kuningas – kuten hyvin moni muukin häntä vastaava henkilö – oli ihastunut naapurimaan edesmenneen kuninkaan nuoreen ja sievään tyttäreen, jonka kanssa hän työskenteli.

Korostan, että koko tarina on tietenkin täysin fiktiivinen.

Naapurimaan nuori prinsessa rakastui kuninkaaseen ja erosi puolisostaan, kuningas erosi kuningattarestaan ja alkoi seurustella prinsessan kanssa. Myöhemmin heidät vihittiin avioliittoon.

Kuninkaan aikuiset lapsensa olivat niin vanhempiensa eroa kuin uutta liittoa vastaan, aivan kuten naapurivaltakunnan prinsessan ala-asteikäiset lapsetkin, jotka asuivat pariskunnan kanssa. Elämä oli toisinaan haasteellista uudessa perheessä, koska kuningas oli hyvin mustasukkainen uuden vaimonsa seurasta ja lapset tuntuivat toisinaan häiritsevän heidän (ts. hänen) elämäänsä jutellessaan äitinsä kanssa.

Uusi suhde toimi aiempia suhteita paremmin ja kuningas eli yhdessä naapurimaan tyttären kanssa pitkään ja hyvin onnellisena. Kuningas ja prinsessa rakastivat toisiaan, kävelivät käsi kädessä kaupungilla, matkustivat mielellään yhdessä suosikkialueelleen ja viettivät harmoonista yhteiselämää.

Vuosien kuluessa prinsessan aikuisiksi kasvaneet lapset ja kuninkaan vanhin ja nuorin lapsi vierailivat heidän luonaan.

Diagnooseja

Vanhemmiten sairaudet vaikuttivat parisuhteeseen ja kuningas oli jälleen mustasukkainen vaimolleen, joka jutteli lastensa kanssa. Kuninkaan mielestä vaimon tärkein seuralainen oli hän itse.

Vaimon lapsi soitti kerran äidilleen, joka ilmoitti, että pariskunta etsii uutta asuntoa toiselta paikkakunnalta. Hämmentynyt äiti jatkoi, ettei soittaneelle lapselle saa kertoa, mihin kaupunkiin pariskunta muuttaa.

Lapsesta oli jälleen tullut mustasukkaisen kuninkaan vihollinen. Siinä vaiheessa lapsi tiesi, että äidin ja tämän puolison kannattaa käydä tutkimuksissa, koska tilanne ei ollut enää normaali.

Äidillä oli muistisairaus, samoin hänen puolisollaan.

Omena – aina tarvitaan aggressiivinen omena ja aggressiivinen puu, josta omena on pudonnut

Kuninkaan keskimmäinen – ja todellakin täysin fiktiivinen – eläkeläislapsi ei koskaan antanut anteeksi isälleen eroa tämän aiemmasta vaimosta yli 40 vuoden aikana.

Hän ei koskaan vieraillut iäkkään isänsä luona eikä antanut lastensakaan vierailla.

Isäkuningas oli toiminut väärin, moraalittomasti ja vilpillisesti erotessaan hänen äidistään.

Isää ei hänen maailmassaan enää ollut hänen sisarustensa esittämistä ”isä vanhenee ja toivoo näkevänsä sinut” -pyynnöistä huolimatta.

Yksinäisyys

Naapurimaan kuninkaan tytär menehtyi vakavan sairauden vuoksi ja iäkäs kuningas jäi vuosien ajaksi yksin.

Onneksi hänen vanhin lapsensa huolehti isästään hoitamalla isän asioita ja vierailemalla usein hänen luonaan uuden puolisonsa kanssa. Nuorin lapsista asui uuden vaimonsa kanssa kauempana, mutta kävi säännöllisesti isäänsä tervehtimässä. Vaimon lapset kävivät usein perheineen katsomassa kuningasta, josta tuli iän kertyessä lempeä ja huomaavainen.

Kuningas heikkeni ja kaipasi keskimmäistä lastaan, joka ei koskaan käynyt isänsä luona.

Isän kuollessa välirikko oli kestänyt kymmeniä vuosia.

Perintö

Kuningas ei tehnyt testamenttia, joten keskimmäinen lapsi kiirehti isänsä ja tämän edesmenneen vaimon kotiin saaliinjaolle – tarkoitan auttamaan asunnon tyhjentämisessä.

Vieraassa asunnossa hän ei tietenkään tiennyt, mitkä olivat isän ja mitkä vaimon tavaroita. Hän ”murtautui” vaimon kirjahyllyn lukittuun kaappiin väärällä avaimella, joka juuttui lukkoon.

Vaimon lapsi tuli kauempaa paikalle lajitellakseen ja pakatakseen mm. omasta huoneestaan tavaroita (lapsuudenkotiin ei ikinä pitäisi jättää mitään) ja keittiöstä astioita ja muita tarvikkeita. Osan tuotteista hän oli pakannut jo aiemmin, mutta paljon oli vielä jäljellä.

Lapsi pyysi, että väärä avain otetaan pois ns. murretun oven lukosta. Lapsen sisarus oli tuonut oikeat avaimet paikalle.

Kuninkaan keskimmäisen lapsen aikuinen lapsi yritti poistaa avaimen, mutta työ jäi kesken.

Keskimmäinen lapsi poistui iltapäivällä lapsensa ja tämän seurustelukumppanin kanssa, joka kuvasi mm. menehtyneen pariskunnan keittiön tuolit ja ilmoitti myyvänsä ne Torissa. Uskoakseni oli mielenkiintoista seurata melkein-perikunnan edustajaa perinnönjaossa. Kyseessä oli yhteinen asunto – ei pelkästään isän asunto, joten pariskunta omisti useita tuotteita yhdessä.

Vieras asunto, joten omaisuus merkitsi keskimmäiselle lapselle vain myynti- ja ansaintakohdetta.

Naisen lapsi jatkoi kaappien tyhjentämistä ja astioiden lajittelemista ja pakkaamista pikkutunneille saakka. Hänen äitinsä oli laittanut tavaroita makuuhuoneen kaapeissa alahyllyjen alle eli sokkeliin, joten tavaroiden, mm. painavien vanhojen kirjojen poistaminen, oli ajoittain haasteellista ja raskasta. Hän kantoi ja kasasi kirjat olohuoneen tyhjentyneeseen kirjahyllyyn.

(Sivuhuomautus: mikään ei ole kamalampaa, kuin kirjojen repiminen, koska niille ei enää ole kysyntää. Revin hiljattain mm. 30 vuotta vanhoja Nykysuomen sanakirjoja eli kannet pois ja paperiosa paperinkeräykseen. Oi niitä aikoja, kun etenkin tietokirjat olivat vielä merkityksellisiä ennen nettiä.)

Vaimon lapsen lajittelemia roskapusseja kertyi kymmenittäin, koska hyväntekeväisyyskirpputoreille kelpaa vain osa tuotteista. Toistaiseksi tuotteiden viemisessä kirpputoreille ei tarvitse maksaa, mutta kiitos mm. konmarittamisen tulevaisuudesta ei kukaan tiedä.

Pahvia ja paperia oli suuria määriä, samoin lasia ja metallia. Vaimon lapsi kokosi suuren kasan roskapusseja ulko- ja sisäeteiseen ja keräsi hyväntekeväisyyskirpputorille menevät kassit makuuhuoneeseen.

Omalle suvulleen kuuluvat esineet hän kantoi suuressa asunnossa vaatehuoneeseen.

Puoli kolmelta aamuyöllä hän lopulta nukahti pitkän matka- ja työpäivän jälkeen kipulääkkeen avulla ja puoli kahdeksalta aamulla hän nousi ylös jatkamaan töitä. Hän oli varmistanut, että miehen vanhin ja keskimmäinen lapsi olivat tulossa käymään yhdeksän aikoihin.

Auto ajoi pihaan klo 8:40 ja hän avasi oven mukavalle vanhimmalle tyttärelle ja hänen mukavalle miehelleen ja tervehti heitä. Huomaavainen mies nosti heti suuren määrän roskapusseja heidän autoonsa, jottei niillä täytettäisi taloyhtiön roskasäiliötä.

Yhdeksältä pihaan ajoi keskimmäinen lapsi. Hän tervehti muita ja kuuli naisen lapselta, että tämä oli nostanut makuuhuoneeseen kirpputorille vietävät tuotteet. Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin hän VAATI saada tietää naisen lapselta, MIHIN tämä on laittanut neljä pitkää ruuvia, jotka liittyivät lapsen äidin kirjahyllyyn? Edesmenneen vaimon lapsi kummasteli tilannetta ja totesi, ettei hän ole koskenut ruuveihin. Miehen keskimmäisen lapsi HUUSI, että naisen lapsi OLI VIENYT RUUVIT, koska HÄN OLI YKSIN ILLAN AJAN ASUNNOSSA (ts. entisessä kodissaan). Naisen lapsi erehtyi kysymään, onko puuttuvilla ruuveilla jotain merkitystä ja sai jälleen HUUTAEN esitetyn tiedon, että ”ON, koska hyväntekeväisyyskirpputori ottaa vain ehjät huonekalut!”.

Kiinnostavaa, että naisen lapselle huudetaan miehen keskimmäisen lapsen tai lapsenlapsen rikkomasta kirjahyllystä.

Naisen lapsi saattoi vastata, että hänen sukunsa ei hyllyä rikkonut mutisten vielä ovella hurskaan (?) kirkollisen voi -alkuisen herjauksen ja lähti viemään roskia taloyhtiön toiseen päätyyn. Roskakatoksesta hän raportoi puhelimella omaiselleen, kuinka oli käynyt eli teet suuren urakan ja kolme kertaa elämän aikana tavattu ventovieras ihminen (kuninkaan sisaren syntymäpäivät ikuisuus sitten, oman äidin hautajaiset eli hämmästyttävä ihme, että keskimmäinen lapsi osallistui kyseiseen tilaisuuteen ja edellinen päivä) karjuu hänelle ruuveista.  Roskakatoksessa käydyn puhelinkeskustelun jälkeen hän haki vielä pahveja ja papereita, jotka hän vei keräyspisteeseen.

Kirjahylly oli poissaolon aikana korjattu, mistä kiitos hyllyn lukon aivan täysin väärillä ruuveilla korjanneelle henkilölle. Toivottavasti hyllyn lukko ei kärsinyt virheellisistä ruuveista…

Vaimon lapsen mielipide: ns. kadonneet ruuvit olivat takuuvarmasti jääneet jonkun ”vihollisleirin” edustajan taskuun edellisenä päivänä.

Kukaan kuvitellussa tapahtumassa esiintyneistä ei ole valokuvassa.

Hyväntekeväisyyskirpputorille vai Torille?

Miehen mukava vanhempi lapsi totesi vaimon lapselle, että ”he tutkivat vielä laukut, jotka olet kasannut hyväntekeväisyyskirpputoria varten, koska kaikki tuotteet eivät välttämättä kelpaa kirpputorille”. Kirpparilajittelu on varmasti äärettömän vaikeaa ja miten naisen keski-ikäinen lapsi edes pystyisi ihan itse arvioimaan noin äärettömän haasteellista asiaa?

Suomennos edelliselle: ”vohkimme vielä kasseista vaimon ostamia – ja maksamia HYVÄNTEKEVÄISYYSkirpputorille tarkoitettuja tuotteita, jotka joko itse myymme Torilla tai pistämme jonkun sukulaisemme tämän hetkisen puolison myymään”.

Vaikea sanoa, tutkivatko pitkään eläkkeellä olleet, varakkaat ja ehdottomasti täysin fiktiiviset lapset myös roskapussit roikottamalla toisiaan nilkoista roskasäiliön yläpuolella. Toinen penkoo ja toinen tukee jaloista.

Vaatehuone olisi mahdollisesti pitänyt lukita täysin tässä keksityssä tarinassa, jottei sieltä katoa lisää omaisuutta. Eipä tullut mieleen rehellisiin ihmisiin tottuneelle ja asunnossa asuneelle lapselle.

Lapsuudenkoti?

Vaimon lapsi kuuli kuninkaan vanhemman tyttären kysymyksen siitä, kokiko hän oikeasti asunnon lapsuudenkodikseen, vaikka hän ”asui rakennuksessa vain neljä vuotta”. Kyllä hän koki, koska hän vieraili vuosikymmenien aikana asunnossa useita kertoja.

Pudonneet ruuvit

Mielikuvitustarinan opetus: eläkää elämäänne onnellisina, pitäkää hauskaa älkääkä herjatko toisia kadonneista tai pudonneista ruuveistanne.

The End.

 

Isi, oo säkin kumisaapas!

10000 askelta

”Terveen aikuisen suositellaan ottavan 10000 askelta päivässä. Se, kuinka pitkän matkan 10000 askeleella kuljet, riippuu askeleen pituudesta.

Keskimääräinen askelpituus voidaan laskea kävelijän pituuden perusteella näin:

Naiset: 0,413 x pituus

Miehet: 0,415 x pituus”

https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi_hyvin/terveys/montako_kilometria_on_10000_askelta

(Kodin Kuvalehti)

Minun pitäisi kävellä noin 6,5 kilometriä päivässä. Autottomana kävelen tietenkin päivittäin, mutta en riittävästi. Pitää ehdottomasti lisätä kävelyä ja palauttaa askelmittari käyttöön. Kännykkäversiota en kuitenkaan valitse, koska Samsung vetelee viimeisiään.

Sairaanhoitajat kävelevät pitkiä matkoja työpäiviensä aikana, joten hämmästyin Ylen teettämästä tutkimuksesta, jossa kävelymatka oli hoitajalla vähäinen. Syynä oli tietenkin työnkuva.

Maanviljelijä loisti kävelymatkoillaan (84 km/viikko) hoitaessaan tilaansa. Maanviljely on reipasta ja kunnioitettavaa työtä ja kuntokin nousee työtä tehdessä. Mielestäni heillä pitäisi olla enemmän lepopäiviä, koska harva meistä tekee yhtä paljon töitä, kuin esimerkiksi karjatilalliset.

https://yle.fi/uutiset/3-7267085

Käyn satunnaisesti Lidlissä ja pidän yrityksen Liedellä-julkaisusta, jonka voi tietenkin lukea myös yrityksen nettisivulta. Luin, että Kampin Lidlin myymäläpäällikölle kertyi 13,7 kävelykilometrejä kuuden tunnin aikana. Luen kyseisen lehden mielelläni paperiversiona, samoin kuin Metro-lehden, jonka voi kätevästi selata bussissa lyhyessä ajassa. Syynä paperiversioiden suosimiseen on mainitsemani ikivanha Samsung, jota pitää ladata turhan usein.

Niskajumppaa

Bussipysäkillä on toisinaan hupaisaa seurata busseissa olevia ihmisiä. Aika monet kasvattavat itselleen (melkein kortisoni-) kyttyrää niskaan selaamalla jatkuvasti älypuhelinta.

Kannattaa teettää ainakin lapsilla ja nuorilla niskajumppaa ja syöttää heille D-vitamiinia ja kalkkia, muuten tulevaisuus on täynnä kyyryssä kulkevia ihmisiä. Tuntuu surulliselta nähdä osteoporoosin vaurioittamia vanhuksia, jotka nojaavat selkä kaaressa rollaattoreihinsa.

Liikunta on tärkeää kaikille, joten omakin niska kannattaa oikaista kiinnostavien nettiuutisten ääreltä ja lähteä ulos viipottamaan raikkaaseen talvisäähän.

Pirkka

Aiemmin suosin Pirkka-lehteä, jota en ole ikuisuuksiin saanut, koska ovessani on mainoskielto. Mainoskieltoa noudattavat kaikki muut, paitsi parin pitserian mainostenjakajat. En ole vieläkään kiinnittänyt oveeni turkinkielistä pitsamainoskieltoa, jonka ystävällinen työkaveri minulle kirjoitti.

Pirkka ilmestyy edelleen ja nettiversiossa on hyvältä vaikuttava ja mm. vegaaneille sopivan linssibolognesen ohje

https://issuu.com/ruokakesko/docs/pirkka_1117

Vegaaninen pinaattikeittokin vaikuttaa hyvältä, vaikka kuulun kala- ja karkinsyöjä-lahkoon. Lehden halvakakkua pitää ehdottomasti kokeilla.

Näin joskus mietteen siitä, voiko kasvissyöjä syödä viinereitä. Luettuani vastaukset ymmärsin paremmin, miksi kaikki kasvissyöjät eivät ole varvunhoikkia. Minunkin mielestäni kasvissyöntiin kuuluu viineri.

Päätän aina ruokalehtiä luettuani ryhtyä hyväksi kokiksi. Toistaiseksi näin ei ole tapahtunut, mutta eihän sitä koskaan tiedä, miten käy tulevaisuudessa.

Kuponkiuutiset

Ehdoton suosikkijulkaisuni oli historian hämärissä Kuponkiuutiset, jossa myytiin hilpeitä tuotteita.

En koskaan tilannut muovisia pitsipöytäliinoja, söpöiltä vauvoilta näyttäviä nukkeja tai posliinilautasia, joihin oli painettu tonttuja tai neliapiloita enkä edes laihdutuspillereitä, joiden avulla laihtui vähintään yhdeksän kiloa neljässä päivässä. Ooh!

Joku katala tutki kyseisiä pillereitä, jotka olivat lähinnä ruokasoodaa. Ällistyttävän hyvä bisnes, joka ei välttämättä tuonut asiakkaiden toivomia tuloksia.

Pakastusrasiat, joissa oli kullanvärinen kansi, jäivät ostamatta. Samoin kuuluisa Aromipesä, jossa kokattiin kätevästi 12 tunnin aikana lautasellinen kaurapuuroa – tai mitä lie. Mökille olisi voinut ostaa Pesupallon, jossa pyykit sai pestyä kätevästi kammesta veivaamalla.

Olisi ehdottomasti pitänyt säästää nippu lehtiä, niin ne huvittaisivat minua edelleen.

Seurasin aiemmin MasterChef Australiaa, mutta tänä vuonna katsominen on unohtunut. Päätin joka jakson jälkeen hankkia painekattilan ja sous vide -sirkulaattorin, vaikka minulla ei ole mitään hinkua kokata kummallakaan. Kummallisia mielitekoja, joista tietenkin syytän kyseistä kokkausohjelmaa.

Suolasta huurteinen tuikku -askarteluvinkki

https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/tee_itse/kasvata_suolasta_huurteinen_tuikku

Kuivattuja sieniä netistä

Jos olet yhtä hyvä sienientunnistaja, kuin minä eli tunnistat

1. kantarellin
2. nätin punainen kärpässienen, jota ei pidä syödä

ja epäröit metsässä kulkemista eksymisen, heikkouden, rosvojen ja/tai susien vuoksi, niin ehdotan nettitilausta.

Aitoluonto.fi-sivulla myydään mm. sieniä, pakuria, mahlaa, hilloja, hunajaa jne. Olen pari kertaa tilannut sivulta kuivattuja tatteja.

http://www.aitoluonto.fi/myy–osta/

Ruokaasuomesta.fi -sivulla Kokemäellä toimiva Anttilan tila myy suppilovahveroita:

https://ruokaasuomesta.fi/search/products?utf8=%E2%9C%93&q=suppilovahvero

Suomalaisia sieniä sisältäviä lasipurkkeja näin myynnissä Aleksin Stockmannilla, mutta en tehnyt kauppoja. Riemastuin lasiversioista, koska luulin, että sieniä saa vain tuoreina, säilyketölkeissä tai sekasieniversioina.

I’m Gouda (Frasier-siteeraus)

Googlasin pippurigoudaa ja päädyin hollantilaiselle juustosivulle. Sivulta saa ostettua mm. saksanpähkinägoudaa, jota olen useampana vuonna turhaan metsästänyt Hakaniemen hallin Lentävästä lehmästä. Vuosia sitten onnistuin ostamaan kyseistä juustoa.

Lahjaksi voi ostaa mm. kokonaisia juustoja tai siirappivohveleita.

Oivallinen joulukorivinkki kaikille goudattomille ja siirappivohvelittomille!

https://www.goudajuustoashop.com/

Tämäkään ei ollut maksettu mainos, koska pippurigoudaa ei sivuilla myyty, mikä on tietenkin harmillista.

Alzheimer-potilaiden omaisille tiedoksi

Dementiaonlineshop.com -sivulta voi tilata muistipotilaalle lahjaksi esimerkiksi tarjouksessa olevan Kalenterikellon, josta muistisairautta poteva näkee kellonajan, viikonpäivän, meneillään olevan päivän ja kuukauden. Kello näkyy hyvin pimeässä ja maksaa 124 euroa.

Huom. kannattaa tilata yrityksen sähköposti, niin tuotteista saa parempia tarjouksia.

Suosikkikellossani kerrottaisiin myös siitä, onko aamu, päivä, ilta vai yö, joten Muistuttava vuorokausikalenteri on mielestäni parempi, vaikka kalliimpi, ratkaisu. Tarjoushintana on 298 euroa (norm. 448) ja toimitus on ilmainen. Mielestäni hurja hinta, mutta kello helpottaa varmasti useamman muistisairaan elämää.

Muistisairaiden elämä on hankalaa, koska sairas ei enää pysty tekemään omia ostoksiaan. Onneksi isäpuolen tytär huolehtii isästään tuomalla hänelle mm. paitoja, sukkia jne. Minä kiikutan isäpuolelle perinteisen korpputuliaisen lisäksi mm. hammasharjoja ja -tahnaa eli päivisin tarvittavia tuotteita. Kotihoito tilaa hänelle tuotteita, mutta tarvitaan useampi ihminen varmistamaan, että kaikkea tarvittavaa on riittävästi.

Helsinki-viha

Ajoittain törmää nettikeskusteluissa Helsinki-vihaan tai -inhoon, joita pidän hämmästyttävinä, mutta kiinnostavina. En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että minun pitäisi inhota jonkin alueen asukkaita vain heidän sijaintinsa vuoksi. Pitänee kehittää kyseistä ajattelutapaa ja tuntea ankaraa kaunaa esimerkiksi vaasalaisia kohtaan.

Työkaveri joskus ihmetteli, miksi hän on Helsingissä asuvien mielestä kotoisin maalta, kun hän on kasvanut Mikkelissä. Toisaalta joidenkin mielestä maaseutu alkaa heti Kehä kolmoselta, joten eivätköhän he lue vantaalaisetkin eli aiemmin Helsingin maalaiskuntaa edustaneet maalaisiksi, omasta todennäköisesti kaukaisesta kotiseudustaan huolimatta.

Kalevauva.fi – Vantaa

https://www.youtube.com/watch?v=wqk-XFPgRtk

Ehdoton suosikkini Jyväskylä-versiossa on huuhaa-humanismi, jota ehdottomasti suosin, Semmarit ja etenkin nuorten suosimat Fjällräven-reput.

Kalevauva.fi – Jyväskylä

https://www.youtube.com/watch?v=HsCXvMRTVVk

Helsinkiläiskommentit ovat mielestäni hauskoja, koska valtaosa Helsingissä asuvista on kotoisin ns. maalta. Minäkin. Aika harvalla asukkaalla on takanaan useampi sukupolvi helsinkiläisiä.

Onko sillä oikeasti yhtään mitään väliä, missä asuu, jos viihtyy kyseisellä alueella?

Väärä ajoitus

Teen monet asiat väärään aikaan.

Olin hyvä oppilas, mutta lukiossa opiskelu ei kiinnostanut enkä kirjoittanut papereita, joita minulta odotettiin. Olisi ehdottomasti pitänyt, niin voisin työskennellä aloilla, joihin vaaditaan tietty tutkinto.

Onkohan nykyisinkin vielä paljon opiskelijoita, joiden yliopistotutkinto on viittä vaille valmis? Joitain vuosia sitten opiskelijoita tuettiin valmistumaan, koska aika moni teki vaativia töitä, vaikka lopputyö uupui.

En seurustellut varusmiehen kanssa. Näin 52-vuotiaana on todellakin liian myöhäistä, vaikka arvostan nättejä nuoria miehiä.

Minulla on edelleen vääränlainen käsitys parisuhteesta, koska kuvittelen, että pariskunnat ovat onnellisia keskenään, uskollisia toisilleen, kunnioittavat ja arvostavat toisiaan, huolehtivat parhaalla tavalla yhteisistä lapsista ja haluavat kestävän parisuhteen. Uskon toisaalta myös Joulupukkiin.

Lähdin maailmanympärimatkalle ennen käteviä kamerakännyköitä ja keveitä läppäreitä. En raahannut mukanani silloisia läppäreitä, jotka painoivat todella paljon ja kuvat otin kameralla, jota Stockan myyjä suositteli.

Lähetin matkalla sähköposteja, jotka käyttämäni Hotmail-sähköposti ”ystävällisesti” poisti antaakseen asiakkailleen lisää säilytystilaa enkä voinut koota viesteistäni lehtijuttua. Toisaalta jo muinaiset kreikkalaiset matkustivat eikä heillä ollut läppäreitä tai kamerakännyköitä eli ns. syytökseni väärästä ajasta on pöhkö, mutta SILTI.

En kirjoittanut työkseni, vaan työskentelin numeroiden parissa tehden hyvin pitkälti rutiinitöitä. Muuttuvat tilanteet ja vaihtelu ovat minulle hyvin tärkeitä asioita, joten toivon, että seuraavassa työssäni pystyn työskentelemään vaihtuvien tilanteiden parissa.

Toisaalta:

• paranin aivoaneurysmasta taitavan leikkauksen avulla enkä vammautunut tai kuollut
• paranin myeloomasta allogeenisen kantasolusiirron avulla
• pystyin käymään lähiomaisten luona hyvin heikossa kunnossa
• pystyn kävelemään pitkiä matkoja, kantamaan, nousemaan portaita, käymään kuntosalilla, tapaamaan ystäviäni, käymään taidenäyttelyissä, museoissa, oopperassa ja konserteissa
• pystyn edelleen lukemaan, vaikka aivoaneurysma leikattiin vasemman silmän takaa
• en ole aiempaa (paljoa) höperömpi, paitsi hivenen eli keski-iän vuoksi (yhyy)

Ts. turha narista, koska monet asiat ovat erittäin, erittäin hyvin ja olen tyytyväinen elämääni. Uskon, että se tautihetteikkö, jonka läpi minua on raahattu vuosien aikana, on tehnyt minusta paremman ja kärsivällisemmän työntekijän.

LOL, älä ragee!

Aiempi ystävä luuli aikoinaan, että hänen lastensa käyttämä LOL tarkoitti lots of love eli paljon rakkautta. LOL eli hehee!

Rageeminen (eli raivostuminen) on mielestäni hupaisa sana. Rage-inglishii.

Harmi, ettei niinkua enää käytetä, koska surkuhupaisa niinqu kuului suosikkeihini.

Genitaalien viljelylle olen allerginen vuodesta toiseen ja ihmettelen, millaisissa perheissä sanan käyttäjät ovat kasvaneet. Olen kuullut, että olen väärässä ja kyseessä on täysin tavanomainen sana.

Ei muuten ole.

In Finland We Have This Thing Called Liikennesäännöt

Ystävällisesti totean, että ajoteillä kävellään vasenta reunaa, kävelyteillä oikeaa reunaa tai kävelijöiden puolella. Pyöräteillä ei kävellä eikä kävelyteillä ajeta pyörällä.

Siteeraan aiempaa kollegaa ja lisään: tämä selvä? Minä kiitän.

Otan tietenkin vastaan eriäviä mielipiteitä.

Keskustelu bussissa isänpäivänä

Pikkutyttö ilmoitti useita kertoja matkan aikana isälleen, että isäkin voi olla kumisaapas. Isän vastauksesta ei selvinnyt, kokiko hän itsensä kumisaappaaksi, mutta hän suhtautui hyväntuulisesti pienen ja hihittävän tyttärensä useita kertoja esittämään ehdotukseen.

Pidän ilahduttavana sitä, että myös isät huolehtivat nykyisin lapsistaan.

 

Fitnessii, salmiakkii ja duunivinkkei

Kävin maanantaina fysioterapeutin luona ja sain ohjeet kortisonikuurien heikentämän yläselän tai oikeastaan lapaluiden välin vahvistamiseen.

Olin käynyt edellispäivänä kuntosalilla ja voin hyvin.  Fysioterapeutin neuvomien liikkeiden jälkeen olin seuraavana päivänä raihnainen eli kannattaa käydä ammattilaisen ohjauksessa, niin paikat kipeyt-, tarkoitan kuntoutuvat paremmin. Hänen neuvomansa liikkeet olivat tehokkaita ja toimivia.

Riskeeraan me too-kampanjan aikana ja totean, että fysioterapeutti oli nätti. Olen aina iloinen, kun tapaan nättejä miehiä. En ahdistele tai nipistele, joten olen kunnon kansalainen. Aiempi nätti miespuolinen työkaveri väitti kauan sitten, että nipistin häntä liukuportaissa, mutta tarina ei pidä paikkaansa.

Luulisin.

Fysiatrin mukaan saan Pilates-ohjeita, mutta fysioterapeutti ehdotti ohjeita mm. kuntosalille:

• soutulaite
• ylä- ja alatalja
• käsipainoilla liikkeitä
• päinmakuulla käsien tai alaraajojen nostoa
• reisien ojennus ja koukistus
• lonkan loitonnus ja lähennys

Konttausversio ei onnistunut, koska murtunut ja hoitamatta jäänyt oikea ranteeni ei taivu riittävästi ja vartalonkiertolaitteesta salilla fysioterapeutti varoitti, koska loukkaantumisriski on suuri.

Reisien kortisonin heikentämiä lihaksia voi vahvistaa istumalla melkein tuoliin ja nousemalla ylös. Kummasti tuntui jaloissa seuraavana päivänä.

Tapaan hänet seuraavan kerran joulukuussa.

Kukkia miehille esimerkiksi isänpäivänä

Kävin keskiviikkona tapaamassa isäpuoltani, joka oli tilapäisesti vanhainkodissa hoidossa. Väitän, että vanhainkoti oli aiemmin lähempänä bussipysäkkiä, mutta saatan olla väärässä. Olisi tietenkin aika outoa siirtää vanhainkotia parisataa metriä.

Tiesin paikan, mutta en tarkempaa osoitetta, joten seurasin parkkipaikalla olevia autoja ja päädyin oikealle ovelle.

Minulla kävi hyvä tuuri, koska isäpuoli istui tv-huoneessa muiden hoidettavien kanssa ja menimme juttelemaan hänen huoneeseensa. Olen iloinen, kun hän vielä 95-vuotiaana tuntee minut Alzheimeristaan huolimatta.

Vein hänelle Asematunnelin Kaivokukasta ostamani viitosen kimpun (tiistaisin alennusmyynti) keltaisia jaloleinikkejä ja kauniita leikkovihreitä. Hän ilahtui kukkasista ja ihaili niitä useita kertoja. Olen rajoittuneesti ajatellut, että kukkia viedään naisille, joten on kiva huomata, että miehetkin (tietenkin) pitävät kauniista kukkasista. Vein hänelle munkkirinkilän ja suklaata päivää piristämään.

Sain hänet suostuteltua kävelylle rollaattorin kanssa ja hoitaja neuvoi minulle koodin, jolla pääsen ovesta. Koodin avulla varmistetaan, etteivät muistisairaat karkaa ja ovella on vierailijoille ymmärrettävästi varoitus siitä, ettei ketään hoidettavaa saa päästää ulos. Hyvä, että eksyminen estetään.

Isäpuoli totesi minulle, ettei hän saa lähteä yksin ulos, joten vastasin hänelle, että hänellä on MELKO luotettavaa seuraa eli minä ja häntä huvitti.

Palasimme kävelylenkiltä ja juttelimme vielä hänen huoneessaan. Häntä harmitti, kun paikalla ei ollut muita sotaveteraaneja. Valtaosa muista asukkaista oli mielestäni parikymmentä vuotta häntä nuorempia. Hyväkuntoisena pärjää pitempään, mutta omanikäisiä ihmisiä on yhä vähemmän.

Ihailen iäkkääksi eläviä ihmisiä, mutta en pyri samaan. Aion sinnitellä eläkeikäiseksi, mutta sen jälkeen nielaisen strykniinipillerin tai pari, koska hauraana, heikkona, mahdollisesti yksinäisenä ja muistihäiriöisenä eläminen ei todellakaan kiehdo. Ostoslista: verkkoshopattava strykniinipilleri. ”Jos sä viälä kerran sanot olumppialaiset, mä otan syäniidii.”

Kävelin keskustaan, kävin kaupassa ja jatkoin isäpuolen kotiin siivoamaan. Imuroin, putsasin pintoja, pyykkäsin, vaihdoin hänen lakanansa jne. ja olin tyytyväinen, kun sain siivottua hänen kotinsa. Siivooja tulee myöhemmin käymään ja voi pestä tarkemmin vaikka kylpyhuoneen, kun imurointi jää vähemmälle.

Yövyin ja bussini lähti seuraavana aamuna klo 6:17, joten ehdin nukkua noin viisi tuntia. Onneksi bussimatkalla voi torkkua.

Kotona odottamassa oli kissojen kosto possunsydänruokkijan poissaololle eli taloyhtiön tiedote oli päätynyt sisäoven alta osittain kynnysmatolle, joten tiedotteen reunat oli pureskeltu huolellisesti silpuksi. Arvostin sitä, että tiedotteen keskiosa oli jäljellä tapahtumapäivämäärineen.

Lakritsi- ja Salmiakkimessut, Wanha Satama

Kävin lauantaina salmiakkikierroksella Katajanokalla. Sää oli sateinen, joten kävelin Stockan eteen ja menin nelosratikalla Kauppiaankadun pysäkille. Odotellessani ihailin tavaratalon näyteikkunaan Legoista rakennettua Senaatintoria Tuomiokirkkoineen, Helsingin yliopiston päärakennuksineen, Valtioneuvoston linnoineen ja joulukuusineen.

Ystäväni lupasi lähteä kanssani messuille. Hän ihmetteli myöhemmin, mitä hän oikeastaan tekee messuilla, koska hän ei enää syö karkkia. Ehdotin hänelle, että näemme toisen kerran ja värväsin seuraavan kaverin. Hän ei jaksanut lähteä pitkän työviikon jälkeen, joten menin yksin vaeltamaan tungokseen. Tarinan opetus: kannattaa olla joko ahneempia, virkeämpiä tai nuorempia kavereita. Hehee!

Oikeasti olen tyytyväinen kaikista niistä ystävistäni, jotka pysyivät ystävinäni eivätkä hankkiutuneet minusta eroon, kun erehdyin (?) sairastumaan aivoaneurysmaan ja syöpään, joista taitavan hoidon avulla paranin.

Messulippu maksoi 12 euroa ja netistä ostettuna lipun sai kympillä.

Kiertelin messuilla, kävin äänestämässä parasta ja kuvassa olevaa täytekakkua (niitä oli vain kolme), maistelin useampien valmistajien salmiakkeja ja palasin myöhemmin parhaille paikoille ostoksille.

Maistoin ensimmäisenä Raw’n Moren raakalakritsipalloja, jotka olivat erittäin hyviä. Niissä oli mm. taatelia, seesaminsiemeniä ja lakritsijauhetta.  Messuvieraille maistiaisiksi oli kiitettävän pieniä lakritsipalloja, joita olisin mielelläni ostanut. Myynnissä oli suurempia palloja, joita ostin pari kappaletta. Pallot voi tietenkin pilkkoa, mutta ostaisin jatkossa mieluummin maistiaisten kokoisia versioita. Sama tilanne kuin dieeteissä eli pienempi lopputulos on yleensä parempi.

Houkuttelevalta vaikuttavaa raakaruokaa myyvä kahvila toimii Runeberginkatu 59 -osoitteessa.

http://rawandmore.fi/story/

Kuusankoskelaisen Lakumesta Oy:n vegaanista ja säilöntäaineetonta Salmiakkilakua ostin pussin kahdella eurolla.

Haganolin salmiakkijauhetta, joka oli minulle uusi tuote, ostin pari euron pussia. Sain pyynnöstäni maistaa ensin salmiakkijauhetta, mitä arvostin. Tarjolla ollut nestemäinen salmiakkijuoma ei minulle maistunut.

Nammi maistatti islantilaisia tuotteita ja ostin pikkukippoon suklaapalloja, joissa lakritsisisus oli peitetty maitosuklaalla ja päällystetty lakritsi- ja salmiakkijauheella. Suosittelen ehdottomasti!

http://nammi.se/varumarken/freyja/sterkar-djupur/

Sama islantilainen valmistaja maistatti supersuolaista salmiakkia ja harvinaista kyllä en pystynyt syömään koko palaa. Mukava esittelijä kertoi in English, että makeiset valmistetaan kuumien vesilähteiden tuottaman energian avulla. (Meniköhän oikein?)

Tripsterissä oli kiinnostava juttu kuumista lähteistä, mutta ei mielestäni salmiakista, joka oli tärkeä tieto:

https://www.tripsteri.fi/islanti/kuumat-lahteet-islanti/kylpylat-islanti/

Olen ostanut salmiakkia kotimaan lisäksi mm. Ruotsista, Tanskasta, Hollannista, Saksasta ja yllättäen Blue Mountains -vuoriston pikkukylästä Sydneyn läheltä Australiasta ja romanttisesta kalifornialaisesta merenrantakaupungista Montereysta. Jokainen Steinbeck-lukija tunnistaa Montereyn mm. Cannery Row -kirjasta.

https://sg.sydney.com/destinations/blue-mountains

Valitsemissani salmiakeissa oli hieno bouquet (ei Hyacinth).

Minulla on tiedossa joko hyviä makeita tuliaisia tutuille tai varustautuminen talviunille kotiluolassa kirjakasojen, dvd-levyjen (The Holiday on jouluna MUST, koska Jude Law on nätti), villahuopien ja salmiakkiherkkujen kera.

Duunivinkit

Seurasin netistä Spring Housen koulutusta TE-toimiston asiakkaille työpaikan etsimisestä ja kurssi oli mielestäni poikkeuksellisen hyvä.

Ikäpersoonana vierastan jatkuvaa kommentointia, joten en osallistunut keskusteluun chatin kautta ja kertonut tietojani työpaikkojen hakemisesta. Moni muu osallistui keskusteluun mielellään eli oman mielipiteen ilmoittaminen koulutuksen aikana tuntui heistä tärkeältä.

Minua kiinnostivat faktat, joten olisin mieluummin keskittynyt vain luennon seuraamiseen, vaikka seurasin samalla chatin kommentteja. Pitäisi varmaan muuttaa tyyliä, koska opiskelukaveri valittiin aikoinaan opiskelemaan varasijalta, koska hän tuli ensimmäisenä päivänä paikalle ja kurssillekin voidaan valita ylimääräisiä, jos he ilmoittavat osallistuvansa. Minulla taitaa olla asennevika, kun en osaa hyödyntää hyvin toimivaa taktiikkaa.

Opetettujen asioiden joukossa hyviä ideoita

• halutaan palkata henkilö, jonka joku jo tuntee, mm. LinkedIn
• kannattaa tehdä erillinen Facebook työnhakuun
• kannattaa seurata yritysten kotisivuja ja Facebook-sivuja
•  yrityksen blogi tai uutiskirje kannattaa tilata työtä varten lisättyyn sähköpostiin

(fiksu vaihtoehto, koska honeypupu85, muscleman! tai pekkarocks91 huvittavat ainakin minua, jos lähetän virallisia viestejä)

• muista henkilöstövuokrausyritykset
• seuraa startupeja, katso Kauppalehden menestyjät
• katso muutokset yritysten henkilöstössä
• puhu tutuille siitä, että etsit työtä
• ASENNE ratkaisee
• tutki yrityksen tavoitteet, arvot ja strategiat
• seuraa Twitteriä #rekry# ja Instagramia

Puhelinsoitto on tehokkaampi, kuin hakemus

• soitto, hakemus, soitto (satunnaiset sähköpostit jäävät lukematta)
• TARJOA omaa osaamistasi mm. piilotyöpaikkoihin
• millainen olet, mitä osaat, ammattitaito
• otsikointi on tärkeää ja muista hakusanat
• tee kuvallinen profiii

Tee itsellesi työnhakusivu (hyvä klassikkoneuvo)

• työtehtävä
• yritys
• milloin hait
• haastattelu jne.

Valmistele hissipuhe 30–120 sekuntia

• osaa esitellä rekrytoijille vahvuutesi
• kerro motivaatiostasi
• katso vinkkejä: YouTube

Saimme muitakin työnhakukirjojen vakiovinkkejä, mutta hyvin tiivistettyinä. Toivotan onnea työnhakuun ja mielenkiintoisen työpaikan löytymiseen!

Uraopas

Suosittelen etenkin korkeakoulutetuille nuorille naisille työnhakuoppaaksi URAOPAS Työelämän lyhyt oppimäärä -kirjaa, joka on ilmestynyt 2017. Ritva Katteluksen ja Tom Jokisen kirja kannattaa mielestäni tutustua ja perehtyä heidän antamiinsa kattaviin neuvoihin.

Yliopistot ovat täynnä naisia, mutta johtajat ovat lähinnä miehiä kiitos mm. lasikaton. Tilannetta kannattaisi muuttaa eivätkä lapset saisi olla este naisten edistymiselle työuralla.

”Suomeen on rantautunut kansainvälinen Toastmasters-verkosto. Toiminnan tarkoitus on kehittää verkoston jäsenten esiintymistaitoa. Jokainen jäsen pitää puheita ja saa niistä palautetta hyvässä hengessä.” (Uraopas)

• The Ah Counter keeps track of audible pauses such as “ah,” “er,” “um,” “well,” and “you know”. These are also called ’embolalia’, which are unnatural pauses or fillers in the flow of a speech. (Toastmasters.fi)

 

Elämän tragedia on se, mikä kuolee ihmisen sisimmässä hänen eläessään.

Albert Schweitzer

Krysanteemeja, muttei Milavidaa

Tiistaina matkustin tapaamaan 95-vuotiasta isäpuoltani. Hän ilahtuu vierailusta, mutta väsyy nopeasti, joten kävin ensin Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella. Häshtääk Museokortti, häshtääk Tampere ja tietenkin häshtääk Hildén ynnä häshtääk Robert Longo (s. 1953). Voisin myös tviitata Oli kiva kulttuuri_reissu <3, mutta en nyt millään ehdi.

Yhtään selfietä en tietenkään ottanut, mutta monet taideteokset olivat upeita. Ymmärrän selfien, jos kuvattava on todella, todella, todella kaunis tai aivan käsittämättömän komea valtaosan ihmisistä mielestä (ei omasta tai äidin), mutta muuten en. Pahoittelen ääretöntä rajoittuneisuuttani.

Kävelin Särkänniemeen linja-autoasemalta ja kävin katsomassa, mitä Rosson tilalle oli rakennettu Hämeensillan luona. Valoisasta Puisto-ravintolasta saa myös lounasta. Ravintolassa on salaattipiste, kahvio ja pieni ruokakauppa, jossa myydään mm. tuoreita marjoja ja vihanneksia. Minulla ei ollut vielä nälkä niin aikaisin, joten kiersin pikaisesti ravintolan ja jatkoin matkaa.

https://www.raflaamo.fi/fi/tampere/puisto

Katukylteissä mainittiin ilahduttavista Tampereen Valoviikoista, jotka alkavat 27.10.2017 Kiitos kaikesta valosta, jota tuotte pimenevään Suomeen! Vaikka kohta on todellakin joulu taas, metsän pieni väki juhlii jne. jne.

Päätän joka vuosi mennä katsomaan Kukkaisviikkojen tarjonnan kesä-heinäkuussa – ja joka vuosi unohdan mennä. Ohjelman perusteella kaupunki ei peitykään kukkiin eli minulla on selvästi ollut väärä käsitys tapahtumasta. En enää tunne traumaa käymättömyydestä.

Pistäydyin vierailun arvoisessa Tampereen kauppahallissa, koska niin kuuluu tehdä ja ostin isäpuolelle pullakorppuja. Kuten olen maininnut, niin hän pitää teestä, johon hän sekoittaa purkkikaupalla hunajaa – ja rakastaa sokerikorppuja.

Kävelin Finlaysonin kirkkoa kohti ja kävin katsomassa kirkon ulkoseinässä olevia, talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden miesten muistotauluja. Naisilla oli valtavasti tekemistä kotirintamalla, kun miehet puolustivat Suomea. Kaunis, vuonna 1879 rakennettu kirkko, johon kävisin mielelläni tutustumassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Finlaysonin_kirkko

Tallipihan puodit olivat auki, mutta en käynyt tällä kertaa kiertämässä niitä. Tallipiha on viihtyisä paikka etenkin lapsiperheille.

https://www.tallipiha.fi/tapahtumat-tallipihalla

Pidin kirkon viereen rakennetuista As Oy Tampereen Charlotte -rakennuksista, jotka on rakennettu erittäin viehättävälle paikalle kirkon, Tallipihan ja Näsipuiston läheisyyteen. Katsoin myynti-ilmoituksen ja pidin avaralle pihalle aukeavista ikkunoista. Huoneistojen pelkistetty sisustus hieman yllätti, ts. ei pitäisi seurata Vancouverin tyylikkäitä miljoonataloja Remppa ja muutto -sarjassa.

Kiipesin Näsipuistoon ja kävin nykimässä upean Näsilinnan ovea. Ihan turhaan, koska Milavida-museo on netin mukaan auki talvisin perjantaista sunnuntaihin. Pihalla oli kyltti, jossa todettiin museon olevan auki maanantaista perjantaihin, joten minulta jäi varmaan huomaamatta aukioloaika talvella. En toisaalta ollut ainoa ovennykijä.

Palaan museoon ja kahvilaan jonain viikonloppuna.

https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4silinna

Kävelin puistotietä ja kävin katsomassa suihkulähdettä, jonka ohi aikoinaan säännöllisesti ajoimme. Kaunis puisto, johon kannattaa käydä tutustumassa etenkin syysvärien hehkuessa. Sisäinen moukkani väittää, etten ole ennen käynyt Näsipuistossa. Sisäinen moukka voi olla oikeassa.

Kävelin Särkänniemeen ja näin yläportin luona kyltin, jonka mukaan alaportti on auki. Kävelin alaportille, joka oli vielä kiinni. Onneksi näin huvipuiston edustajan aidan takana ja varmistin häneltä, miten pääsen taidemuseoon. Yläportista. Alaporttineuvo tarkoitti vain huvipuiston Karmivaan karnevaaliin syyslomaviikolla tulevia. Kävelin takaisin saman reitin, kiipesin yläportille, ohitin Näsinneulan, katselin raitiovaunua esittävää taideteosta ja menin Museokortteilemaan.

Ostin ostanut K-supermarketista suuren, keltaisen krysanteemikimpun tuliaiseksi ja mietin museossa, minne tungen kukat, koska kaapit olivat pieniä. Laitoin ne sivukaappiin, jota ei saanut lukkoon. Jostain syystä oletan, että pahimmat roistot eivät käy taidemuseoissa ja jos käyvät, niin tuskin vohkivat kukkia tai korppuja. Saatan hyvinkin olla väärässä, mutta kukat (ja korput) pysyivät tallella käyntini ajan. Kukaan ei edes haukannut korpuista. Olisin pitänyt haukkaamista ikävänä käytöksenä.

Kiersin yläkerran ja ihailin meren aaltoa ja burkhaan verhottujen naisten kauniita silmiä. Suosikkini oli punaisista ruusuista koottu lattialla ollut teos, joka oli reunustettu musteella. Musteesta oli varoituksia työn ympärillä eli eiköhän joku ns. häshtääk ole käynyt upottamassa pienet tai vähemmän pienet kätösensä tai mahdollisesti puhelimensa musteeseen. Häshtääk musta häshtääk muste, häshtääk sottaa. Häshtääk?

https://www.tampere.fi/sarahilden/nayttelyt/robert-longo.html

Säännöllisenä Sara Hildén -museokävijänä (kävin edellisen kerran ihan hiljattain, lukiossa) näin alakertaan menevät portaat, mutta semiseniilinä unohdin ne ja poistuin kukkineni museosta. Kävin alakerran valoisassa Sara-kahvilassa (kaunis maisema!) syömässä sieniparsapiirakkapalan ja kahvilaan tuli kaksi museossa kiertänyttä miestä sisäovesta. Ai niin, alakerta… Varmistin heiltä, jatkuuko Longon näyttely alakerrassa. Jatkuu. Jos ei olisi jatkanut ja alakerrassa olisi ollut osa vakionäyttelyä, niin olisin ehkä mennyt museoon uudelleen 35 vuoden kuluttua.

Olin heittänyt lippuni roskiin museossa, joten kiipesin ulkoportaat ja kysyin kassalla työskennelleeltä mieheltä, voinko palata näyttelyyn? Onneksi voin eikä minun tarvinnut maksaa uutta lippua. Museokorttia voi käyttää samassa museossa vain kerran päivässä, ts. näin rajoitetaan tilannetta, jossa koko epärehellinen suku/yhteisö/kaveripiiri käy samalla kortilla museossa. Laitoin kukat takaisin kaappiin, laskeuduin portaat ja katsoin hämärässä alakerrassa olleet taideteokset. Hain kukkani kaapista, kiitin ja poistuin.

Kävelin Taidemuseon lähellä olevalle pysäkille ja odottelin bussia. Minulla kävi hyvä tuuri ja isäpuolen lähelle menevä bussi tuli ensimmäisenä paikalle enkä joutunut vaihtamaan bussia hänen paikkakunnallaan.

Kävelin perille, katsoin postilaatikkoon, soitin ovikelloa ja menin avaimellani sisään. Isäpuoli katsoi tv:tä, mutta hän ilahtui käynnistäni. Pesin käteni, laitoin pesukoneen pyörimään, leikkasin kukkiin tuoreet imupinnat, poistin alhaalla olevia lehtiä ja laitoin kukat maljakkoon. Pesin uudelleen kädet, keitin isäpuolelle teetä ja laitoin korput tarjolle. Olin ostanut museon Café Sarasta pari maustekakkupalaa ja jaoimme toisen palan. Toisen palan pakastin eli ensi kerrallakin on tarjolla suklaalla päällystettyä maustekakkua.

Juttelimme ehkä tunnin ajan ja isäpuolta alkoi väsyttää. Ehdotin, että hän menee nukkumaan. Viikkasin hänen nukkuessaan pyykkejä, tiskasin ja siivosin hieman hänen kotonaan. Nypin eteisen matolta kasan syystuulen heittämiä lehtiä. En imuroinut, koska en halunnut herättää isäpuolta. Siivooja oli onneksi tulossa parin päivän kuluttua käymään.

Luin hetken ajan olohuoneessa Kaskukirjaa, jossa oli mm. Serpin tarinoita ja kotihoitaja tuli katsomaan isäpuolta. Hän oli, kuten kaikki muutkin kotihoitajat erittäin ystävällinen ja suhtautui isäpuoleen huomaavaisesti ja kohteliaasti. Olen aina todella iloinen nähdessäni heitä, koska olen tyytyväinen siitä, kuinka kauniisti he kohtelevat hoidokkiaan. Kotihoitaja kätteli minua, kerroin olevani korttien lähettäjä (lähetän joka viikko postikortin) ja hän ilahtui saadessaan kasvot korttipostittajalle. Isäpuoli on kertonut hänellekin käynneistäni. Mukavaa, että isäpuolella on seuraa päivisin. Olen erityisen ilahtunut siitä, että hän tunnistaa edelleen minut muistisairaudestaan huolimatta.

Vaihdoin lakanat, kun hoitaja jutteli isäpuolen kanssa, hyvästelin heidät, vein roskat ja kävelin asemalle. Olen aina tyytyväinen, kun saan edes jotenkin autettua isäpuolen luona. Kotihoitajat tekevät paljon ja siivooja käy säännöllisesti, mutta edesmenneen äidin (äiti menehtyi 73-vuotiaana joulukuussa 2014 aivoissa olleeseen non-Hodginin MALT-lymfoomaan) poissaolon huomaa siitä, että monet pienet tehtävät jäävät tekemättä. Isäpuolen tytär käy onneksi usein miehensä kanssa, joten he huolehtivat mm. kauniista pihasta.

Juna tuli ajallaan asemalle ja sama juna jatkoi myöhemmin Helsinkiin. Päivälle tuli mittaa, kun heräsin ennen kuutta ja olin kotona yhdeltätoista illalla. Kotona oli innostunut vastaanotto possunsydänten pilkkojalle.

Menin nukkumaan, koska en nukkunut isäpuolen luona – ja leikatut uroskissat aloittivat harvinaisen hurjan tappelun. Olohuoneessa pyörittiin, sähistiin ja kiljuttiin. Nousin ja hyökkääjä eli mustaturkkinen Hiili juoksi minua karkuun sängyn alle (tilanne ”uhkaajana” huvittaa minua, vaikkei pitäisi) ja oranssivalkoinen, rauhallinen Nökö meni nojatuolin alle turvaan. En ole väkivallan ystävä, joten vastustan ehdottomasti sitä, että kotonani (ts. kotonamme) tapellaan.

Nukahdin onneksi melko pian kyseisen kissa-argumentoinnin jälkeen.

Heijastimia ja liukastumisia

Iltaisin on säkkipimeää ja kadut ovat liukkaita koko päivän ajan, joten kävelkää varovasti ja käyttäkää heijastimia. Valtaosa tapaturma-asemille päätyvistä on kiireisiä työikäisiä, joten kannattaa lähteä ajoissa liikkeelle. Murtunut ranne, kipeytynyt polvi tai katkennut jalka eivät todellakaan ole hyviä vaihtoehtoja.

ArkiDesign kauppaa mm. mustikka- ja puolukkaheijastimia sekä Kekkonen- ja ARGH-heijastimia.

http://www.arkidesign.fi/category/39/heijastimet

Vakuutusyhtiö Ifiä arvostan heijastinmuistutusten vuoksi:

https://turvakauppa.if.fi/heijastimet?p=2

Heijastava reppu on mielestäni tyylikäs ja sukkanauhaa muistuttava Visible-designheijastin on hauska idea.

Pidä läheisesi turvassa ja osta heille heijastimia.