Perjantaina oli aurinkoinen ja lämmin päivä Helsingissä. Matkustimme ratikalla (kunnon ihminen sanoisi raitiovaunulla) Mikonkadulta Kaivopuistoon.
Olimme hyvissä ajoin paikalla, joten kurkistimme kauniiseen Pyhän Henrikin kirkkoon. Pidin etenkin kojuista, joissa voi tunnustaa syntinsä ja (mahdollisesti) jatkaa pahantekoa. Aneetkin ilahduttivat mieltäni opiskelun aikana eli kyllä me roistot aina keinot keksimme.
Iso-Britannian suurlähettilään residenssi
Kävelimme Itäistä Puistotietä pitkin Iso-Britannian suurlähettilään virka-asunnon luo. Vieressä on Ranskan suurlähetystö ja vastapäätä Yhdysvaltojen. Saamani ”We ask you to leave any big pieces of luggage at home” -ohjeen mukaisesti taitoimme yleensä mukana raahaamamme kapsäkit kätevästi käsilaukkuihimme. Kameran sai ottaa mukaan.
Portilla oli jo jonottamassa useampi vierailija, vaikka ohjeessa pyydettiin, ettei portille tulla kovin aikaisin. Kävelimme katua alaspäin ja ihailimme merenrantaa. Villiviinit muuttivat jo väriään suurlähetystön metalliaidassa.
Klo 16:01 (en kiinnittänyt yhtään mitään huomiota aikatauluun) lähetystön portti aukesi, henkilöllisyystodistuksemme katsottiin ja niitä verrattiin nimilistaan ja ilahduttavan komea vartija tutki käsilaukkuni. Meitä oli paikalla parikymmentä henkilöä.
Kävelimme kauniin vaaleanpunaisen jugend-huvilan edessä olevan puun luo. Puun juurella kukkivat tummanpunaiset begoniat. Lähetystön kiinnostava ja hauska miespuolinen virkailija kertoi meille brittinä in English lähetystöstä. Hänellä oli kauniita tummanpunaisia ruusuja koristeena napinlävessään. (Ehdotonta rispektiä.) Hän kertoi huvilasta ja varmisti vielä, onko jollain kysyttävää.
Kyllä, alueella sai valokuvata.
Iso-Britannian lippu liehui salossa eli suurlähettiläs Sarah Price oli Suomessa, mutta hän oli vierailulla Rauman alueella. En ollut ainoa, joka ymmärsi englanninkielisen esityksen aikana, että suurlähettiläs oli Roomassa ja mietti lippua. Rauma-osuus vahvistui myöhemmin. Suurlähettiläs on aloittanut tehtävässään vuonna 2013.
Meidät pyydettiin nousemaan portaat kartanoon ja meille tarjottiin teetä, kurkkuvoileipiä ja toffeita. Pöydällä oli korkea ja viehättävä kukka-asetelma. Salissa oli muutama istumapaikka, mutta kaikki joivat teensä seisten. Ystävällistä, että meille oli varattu tarjoilua. Minun kiitokseni: kurkkuvoileipä oli hyvin onnistunut eli kerrassaan oivallinen bouquet.
Suomalainen lähetystövirkailija kertoi meille rakennuksen historiasta in English ja mainitsi, että alueelle rakennettiin 1840-luvulla runtinatar Zenaida Jusupoffin huvila Rauhaniemi. Rakennus purettiin 1910-luvulla, alue lohkottiin ja tilalle rakennettiin kolme jugend-tyylistä huvilaa.
Arkkitehti Jarl Eklund suunnitteli vuonna 1917 valmistuneet kaksi pohjoisempaa huvilaa, joista pohjoisin purettiin 1940-luvun lopussa Ranskan lähetystön tieltä. Keskimmäinen huvila on Britannian suurlähettilään virka-asunto. Kuningatar Elisabeth II majoittui rakennuksessa vieraillessaan Suomessa 1976.
Eteläisin jugend-huviloista oli vuonna 1913 valmistunut Lars Sonckin suunnittelema Villa Baumgartner. Britannian lähetystö osti ja purki sodassa pommitetun ja myöhemmin kunnostetun rakennuksen vuonna 1972, vaikka se oli luokitettu Suomessa merkittäväksi rakennustaiteelliseksi muistomerkiksi. Purkaminen sapetti suomalaisia. Uusi rakennus valmistui vasta vuonna 1990 ja pääministeri Margaret Thatcher vihki rakennuksen käyttöön. (Wikipedia muokattuna)
Villa Baumgartner
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19660914_76
Esityksensä englanniksi pitänyt suomalainen lähetystövirkailija jutteli meidän kanssamme myöhemmin suomeksi. Mielestäni kiinnostavan esitelmänkin olisi voinut pitää in Finnish.
Lähetystössä pidetään 300 tilaisuutta vuosittain eli parin hengen tapaamisista suuriin illallisiin. Kuningatar Elisabetin täyttäessä 90 vuotta lähetystössä oli suuret juhlat.
Kuulimme vierailijan esittämän kysymyksen jälkeen, että virka-asunnon kokki on suomalainen, mutta perehtynyt brittityyliseen ruoanlaittoon.
Saimme tutustua ensimmäisen kerroksen edustustiloihin eli ihailimme eteistiloja ja aulaa ja pääsimme katsomaan viihtyisään olohuoneeseen, jonka pöydällä oli pinoittain kiinnostavilta vaikuttavia kirjoja. Toisella puolella aulaa oli suuri ruokailutila, jota koristivat auringonkukat ja lyhtykoison oksat. Huoneista näki kauniiseen puutarhaan.
Keittiötä emme nähneet, mutta en saanut traumaa.
Puutarha
Kuistilta oli upea merimaisema ja katselimme purjeveneitä. Laskeuduimme alas portaat ja pääsimme upottavan vihreän nurmikon peittämään puutarhaan.
Suomalainen ja suomea puhunut puutarhuri kertoi meille istutuksista. Vesimyyrät napostelivat tontilta 200 ruusua, joiden tilalle on tänä vuonna istutettu 150 uutta ruusua. Myyränkarkottimista myyrät viis veisaavat.
Ihailin pihan samettiselta tuntuvaa ruohokenttää, josta kysyin esittelyn jälkeen puutarhurilta. Hän leikkaa ruohikon kolme kertaa viikossa ja nurmikko pysyy kauniina.
Hän totesi, että esimerkiksi kriketinpelaajat pitävät ruohokenttää liian pehmeänä. Ratkaisuni, ystävällinen: he voivat pelata jossain muualla.
Minä hiippailisin ruohokentällä salaa paljain jaloin, jos suurlähettiläs olisi matkoilla.
Puutarhassa kasvaa upea mänty, jonka annetaan kulottua. Kiersimme puutarhan ja ihailimme kaunista, valtavaa bonsaita muistuttavaa, täydellisen näköistä puuta.
Meidät ohjattiin ulos rakennuksesta ja huomasin lähtiessäni, että eteisen vitriinissä oli kaunis, hyvin pieni tykki. Totean satunnaisesti erilaisissa tilanteissa, että haluaisin tykin, jota voisin vetää lavetilla. Suurlähettilään virka-asunnossa näin juuri sopivan kokoisen, jopa käsilaukkuun mahtuvan, tykin. Ainakin lavetittomana.
Siirryimme etupihalle. Suurlähettilään auto ajoi rakennuksen eteen, joten siirryimme alta pois ja uuden rakennuksen luo.
Dieu et mon droit eli Jumala ja oikeuteni -vaakuna
Näimme uuden rakennuksen aulatilat ja neuvotteluhuoneen, jonka seinällä oli Iso-Britannian leijona- ja yksisarvinen -vaakuna, jossa oli Yhdistyneiden kuningaskuntien ranskankielinen motto Dieu et mon droit.
Harmillista asua näin pohjoisessa, koska yksisarviset eivät ole koskaan laiduntaneet Suomessa. Onneksi niille oli sopivia niittyjä Skotlannissa siinä missä leijonat vaelsivat aikoinaan Englannissa.
Vappu Kaivopuistossa
Iso-Britannian lähetystön mukava naispuolinen edustaja kertoi, että hän oli tullut aikoinaan Suomeen vappuna ja hämmästynyt ihmisten käytöksestä Kaivopuistossa. Voin arvata. Miespuolinen edustaja totesi, että lähetystön aita on edelleen juhlijoiden suosima. Olin jälleen kerran ihan suunnattoman ylpeä hienostuneista suomalaisista, jotka osaavat hillitä alkoholinkäyttönsä ja esiintyvät sivistyneesti.
Guy Fawkesin päivä 5. marraskuuta
Lähetystössä Guy Fawkesin (ruutisalaliiton petturin) päivää eli kokkoyötä lauantaina 5. marraskuuta ja tiedossa on nuken polttaminen ja ilotulitus. Perinteistä brittihupia. Päivää juhlitaan Britanniassa, Uudessa-Seelannissa ja Etelä-Afrikassa. Suurimmat ilotulitukset ovat Lontoossa eli tapahtumapaikalla.
Thank you
Lisäsimme allekirjoituksemme vierailijakirjaan, kiitimme opastuksesta lähetystön henkilökuntaa ja kävelimme kohti Tehtaankadun ratikkapysäkkiä. Flunssaisena uuvuin matkalla, koska Kaivopuistoon oli pystytetty ylämäkiä, mutta pääsimme ratikassa istumaan.
Kotimatka
Ystäväni suuntasi Mikonkadun pysäkiltä bussilla kotiin ja minä kävin hernekojulla Ateneuminkujan toisessa päässä. Kävin vielä apteekissa ostamassa kalkki- & D-vitamiinitabletteja ja useamman vyöruusuntappopurkin eli Valaviria. Pistäydyin ruokakaupassa, koska kissojen pelletit olivat loppu – harmillista kyllä myös kaupasta – ja jatkoin bussilla kotiin. Olin ihan poikki koko illan.
Tänään yskin Santahaminassa
Santahaminatalo avattiin viime vuonna ja pääsimme OpenHouseHelsinki -ryhmässä tutustumaan tänään rakennukseen klo 14. Jäimme pois Hevossalmessa ja kävelimme siltaa kohti. Silta oli avattu vesiliikennettä varten eli puolen tunnin välein silta kääntyy paikaltaan ja paatit pääsevät kulkemaan sillan alta. Nerokas keksintö! Olisimme päässeet bussilla 86 Santahaminaan, mutta silta kiinnosti.
Näytimme nätille sotilaspoliisille henkilöllisyystodistuksemme ja suuntasimme Santahaminatalon pihaan.
Talon suunnitellut arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komosen arkkitehti esitteli meille rakennuksen ensin ulkoa ja sen jälkeen sisältä. Ryhmämme kiersi kirjaston, vieraili isossa neuvotteluhuoneessa, näki pienempiä neuvotteluhuoneita ja vierailijoille tarkoitettuja majoitustiloja. Rakennus on uusi, siisti ja tietyllä tavalla karu talo jo käytetyn graniitin ja lasin perusteella.
Majoitushuoneissa majoittuu kaksi vierasta kerralla ja minulle iski pienissä huoneissa klaustrofobia. Tilat on tarkoitettu lähinnä kansainvälisten kurssilaisten käyttöön. Toivottavasti he ovat pieniä ja hoikkia.
Puolustusvoimien kansainvälinen keskus järjestää talossa kriisinhallinnan kursseja johtaja- ja asiantuntijahenkilöstölle erilaisiin kriisinhallintaoperaatioihin.
Meitä saattaneiden kadettien mukaan emme päässeet sotkuun, koska talon Korvike-sotilaskotikahvila oli kiinni. Pääsotku (epäilen valitsemaani nimeä) aukesi vasta klo 17.
Olisi ollut todella mukavaa kiertää Santahaminan alueella ja nähdä mm. venäläisten rakentamat punatiiliset kasarmit.
Kirjastotilojen käyttö on mahdollista myös siviileille. Suomalaisten tunnistuksessa käyvät henkilöllisyystodistus tai passi (ei ajokortti). Ulkomaalaisille on omat ohjeet.
http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/asiointi-ja-yhteystiedot
Santahaminaan pääseminen oli unelman täyttymys, koska suuri saari on kiehtonut minua pitkään.
http://www.aarresaaret.fi/saaret/santahamina/
Melkein pääkaupunki
Nähtyään viikinkien ja varjagien (ruåtsalaiset viikingit) lisäksi keskieurooppalaisia kauppiaita Santahamina oli kahteen eri otteeseen ehdolla Suomen pääkaupungiksi. 1548 kuningas Kustaa Vaasa etsi seudulta sopivaa paikkaa syrjään jääneen Turun tilalle perustettavalle uudelle kaupungille. Hanke kariutui ankaraan talveen, maayhteyksien puutteeseen ja Uudenmaan talonpoikien vastustukseen.
Sen sijaan noin 6 kilometriä pohjoisemmaksi, Vantaanjoen suulle perustettiin kaksi vuotta myöhemmin Helsingin kaupunki.
Vuonna 1638 Pietari Brahe esitti valtioneuvostolle uuden kauppakaupungin perustamista Santahaminaan 100 vuotta hiljaiseloa viettäneen Vanhankaupunginlahden kauppapaikan tilalle. Hanke kariutui tällöinkin talonpoikien vastustukseen. Helsingfors syrjäytti Sandöön merenkulkijoiden kartoista 1600-luvun puolivälissä. (Wikipedia, pieni ruåtsalaislisäys)
Armeijaan!
Halusin armeijaan nuorempana, koska armeijan tarjoama koulutus kiinnosti (ei niinkään ammuskelu), mutta olin hieman liian vanha alokkaaksi. Täytin 30 vuotta toukokuun alkupuolella 1995.
Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta tuli voimaan 1. huhtikuuta 1995. Naiset voivat Suomessa hakea asepalvelukseen 18–29-vuotiaina. Palvelukseen voi hakea suoraan aluetoimiston kautta joka vuosi 1. maaliskuuta mennessä.
Useampi miespuolinen ystävä on ilmoittanut minulle, että olisin istunut koko armeija-aikani arestissa, koska en ymmärrä järjettömien käskyjen noudattamista.
Ei haittaa. Olisin voinut lukea arestissa jotain mielenkiintoista. Kai arestissa saa lukea?
Pellettiostoksille
Kävin paluumatkalla pellettiostoksilla, mutta pellettilaatikko oli edelleen tyhjä. Kävin lemmikkiliikkeessä ja ostin ÖkoPlus-pellettimurskaa. Kokeilin kissoille pari päivää sitten toisen eläinkaupan suosittelemaa geelihiekkaa ja kissanhiekkalaatikon katku on karmiva.
Lemmikkirotille ostin vuosia sitten kuivikkeeksi Mörtti-Röpöä. Voiko olla yhtään parempaa nimeä kuin Mörtti-Röpö? Keksijä pitäisi ehdottomasti palkita ideastaan!
Ohjelmaa
BBC:n Proms-festivaalin 2016 päätösilta la 10.9. klo 21.10
Es. Juan Diego Flórez, tenori, Duncan Rock, baritoni, BBC:n Proms-nuorisoensemble, BBC Singers, sekä BBC:n sinfoniaorkesteri- ja kuoro, joht. Sakari Oramo. Suoran lähetyksen Lontoon Royal Albert Hallista toimittaa Riikka Holopainen.
Lähetys alkaa tänään klo 21.10, Yle Radio 1
Ohjelma on kuunneltavissa lähetyksen jälkeen.
Toivottavasti konsertti esitetään myöhemmin Areenalla, koska juhlintaa on hauska katsoa.
Kolmen sepän kupla su 11.9. klo 9 – (viimeinen käyntipäivä)
” Installaatio symboloi kesän loppumista ja ihmisten paluuta töihin. Berliiniläinen Plastique Fantastique -kollektiivi toivoo, että kupla voi osaltaan avata myös ihmisten oman elämän solmuja.”
Käyn kuplassa, niin löydän takuuvarmasti uuden, kiinnostavan työpaikan maaliskuussa!
Päivä maalla, Viikin opetus- ja tutkimustila su 11.9. klo 10 – 15
Maksutonta ja maksullista ohjelmaa eli kasvomaalauksia, lypsyrasti, kotieläimiä ja maatalouskoneita, hevoskärryajelu, poniratsastus klo 11 – 15, vetokoirat, lavatanssit navetan ylisillä klo 12 -, katuliitumaalaus, suoramyyntitori, SPR:n piste, kahvila ja muuta syötävää.
Päiväkoti Sotkankodon piha (Gardenian vieressä)
Osa maksullisia: tikkupullan paistoa, kasvomaalaus, nikkarointipiste ja satuhetkiä kodassa klo 11 alkaen.
Ohjelmaa Viikin kirkolla
nonstop-traktorikuljetus koetilan ja Viikin kirkon välillä klo 11 – 15 (tätä pitäisi kokeilla!)
perhemessu klo 10 ja keittolounas messuvieraille
askartelua lapsille, ilmapalloja, lelu- ja lastenvaatekirppis, kirkon ulkomaanavun arpajaiset ja kirkkopolku
Täydenkuun alastonuinti Altaalla perjantaina 16.9.2016 klo 22:00
Tervetuloa kuutamouinnille täydenkuun aikaan musiikin säestämänä!
Alastomuus vapaaehtoista, uimapuku päällä uinti sallittu koko illan.
Kuutamouinnille pääsee tavallisen pääsylipun hinnalla, 9 €. Uintilipun voit ostaa jo etukäteen verkkokaupasta: bit.ly/allas-tickets. Mikäli omaat sarjalipun tai kausikortin, erillistä maksua ei peritä.
Musat altaille hoitaa DJ-kaksikko Balearic Man & Frigo!
Paikalla uimavalvojia. Puethan yllesi vähintään uimapuvun, mikäli käyt ravintolan puolella! (stadissa.fi)
Aurinko laski Helsingissä jo klo 19:55. Vastustan, mutta siitä ei ole mitään hyötyä…
Hyvää viikonloppua!
banaaninkuorella 