Taiteiden yö to 25.8.2016

Onnistuin torstaiaamuna nukkumaan yllättävän pitkään eli sain lepuutettua niveliäni. Musta kissani Hiili kiljui minut hereille. Kissa ei jostain syystä pidä siitä, että nukun pidempään. Lapsena minut hätyytti hereille äiti ja myöhemmin sisar, mutta nykyisin tehtävää hoitaa kissa. Rankka työ, mutta jonkun tai jonkin sekin on tehtävä.

Harmaa päivä meni nivelkipuja kärvistellessä. Jopa pistokkeen irrottaminen jatkojohdosta oli haasteellista.

Sovimme ystäväni kanssa, että tapaamme rautatieasemalla.

Rautatientorilla kävellessäni ihailin VR:n pääkonttorin edessä kukoistavia vaaleanpunaisia ruusuja ja hortensioita. Käveleminen oli taas naurettavaa, koska olin kankea bussimatkan jälkeen. Tapasin ystäväni Pocket Shop -kirjakaupan edessä. Hän oli odottanut minua JO viisi minuuttia, joten en päässyt tällä kertaa rehentelemään sillä, että olen etuajassa paikalla. Sangen harmillista… Hehe. Ystäväni on kunnon ihminen, joka on aina ajoissa paikalla.

Raitiovaunua olisi pitänyt odottaa, joten kävelimme Annankadulle ja kävimme syömässä kasvisravintola OmNamissa. Kiipesimme sisäpihalta rappuset ravintolaan ja onnistuimme saamaan pöydän.

http://omnam.fi/menu/

Tilasimme Veggie Burgerit eli nyhtökauraleivät eli voimme jatkossa sanoa huolettomasti ”viimeksi, kun söimme nyhtökauraa”.

Odotimme leipiemme valmistumista ja seurasimme ripeästi liikkuvaa tarjoilijaa. Hän onnistui kätevästi huolehtimaan koko salista.

Saimme täytetyt briossileivät ja lisäksi ystäväni tilaamat bataattilohkot (liian makea vihannes, joka ei kuulu suosikkiruokalajeihini eli ei kiitos) ja pääsimme lopulta maistamaan nyhtökauraa, joka ei maistunut yhtään millekään. Briossin ja BBQ-kastikkeen vuoksi ruoka oli hyvää ja pidin etenkin kaalisalaatista.

Jostain merkillisestä syystä olin kuvitellut nyhtökauran näyttävän idätetyltä kauralta. Ei kerrota kenellekään.

Ystäväni tilasi myös inkiväärijuomaa, jota Viisikossa aina juotiin. Hän tarjosi minulle tilkkasen väkevältä maistuvaa juomaa ja säälin oitis kyseisen lastenkirjan lapsia.Ehkä heidän inkiväärijuomansa oli makeampaa?

Luulin aina lapsena, että hedelmäkakku tarkoitti Viisikko-kirjoissa kermakakkua, jonka päällä oli tölkkipersikan viipaleita. (Kyllä, oikeasti.) Minulle selvisi myöhemmin, että lapsiparat joutuivat syömään kakkua, jonka sekaan on mielestäni silputtu erivärisiä pahanmakuisia saippuapaloja. Monet pitävät kyseisestä kakusta. Minäkin pidän, jos ns. saippuapaloja ei ole lisätty taikinaan.

Kassajonossa huomasin, että OmNamissa oli tarjolla myös kakkupaloja ja pikkuleipiä eli jälkiruokaakin löytyy.

Ravintola oli lähtiessämme niin täynnä, että tarjoilija ilmoitti useammalle ryhmälle, että odotusaikaa on tunti. Onneksi olimme ajoissa paikalla.

Suosittelemme ravintolaa ja pöytävarauksen tekemistä ajossa. Pöytä vahvistetaan ravintolasta klo 11 mennessä. Saman päivän varaukset kannattaa tehdä puhelimitse.

Valion uusi proteiinituote Mifu (tämäkään ei ole maksettu mainos…)

Mikäli proteiinin haluaa saada maitotuotteesta, niin Valiolla on uutuustuote, jossa on myös Eila-vaihtoehto:

http://www.valio.fi/tuotteet/valio-mifu/

Senaatintori

Jatkoimme raitiovaunulla Senaatintorille ja kävimme ihailemassa korealaisen taiteilijan Choi Jeong Hwan suunnittelemia ja vapaaehtoisten kokoamia Meren elämät -kaloja ja mustekalaa, jotka oli tehty muovipusseista. Ehdottomasti taidetta!

Pidin etenkin oranssinkeltaisesta kalasta ja sen piraijahampaisesta seuralaisesta. Ystäväni arvosti teosten yhteydessä soivaa musiikkia.

Meren elämät -työt ovat esillä Senaatintorilla sunnuntai-iltaan 28.8. klo 22 saakka.

Ei ihan Orient Express, mutta hauskaa oli

Yliopiston päärakennuksen edessä oli junaa muistuttava kulkuneuvo, joten ehdotin, että menemme ajelulle. Saimme hyvät paikat, kiinnitimme turvavyöt ja istuimme junavaunussa kuljettajan ajaessa Aleksanterinkatua pitkin Pohjoisesplanadille ja Mannerheimintien ja Kaisaniemenkadun kautta Unioninkadulle.

Minä ihailin mm. Ritarihuonetta ja Espan puiston ruuhkaa – Espan lavalla laulettiin oopperaa! – ja ystäväni näki, kuinka kahviossa istunut mies purskahti nauramaan ajoneuvomme mennessä ohi. Ystävääni harmitti, että vilkuttaminen miehelle unohtui. Onneksi hän sai vilkutettua Forumin luona hymyilevälle amerikkalaiselle pariskunnalle.

Hauska retki, joka kesti noin 25 minuuttia.

Ritarihuoneen puiston kautta Kluuvikadun Fazeriin

Päätimme käydä ns. junamatkan jälkeen Ritarihuoneella, mutta rakennuksen ovi ei ollut enää auki. (Työkaverin suvun vaakuna oli Ritarihuoneen seinällä eli hän selitti aikoinaan olevansa köyhä ritari. Sympaattista.) Mietimme käyntiä Kansalliskirjastossa, mutta päätimme jättää retken toiseen päivään ja suuntasimme Mummo-Fasulle Kluuvikadulle jäätelökeikalle.

Pitkät jonot jatkuivat koko sen ajan, kun olimme kahvilassa eli paikan suosio oli taattu. Tarjoilijat olivat nopeita ja huolehtivat hyvin asiakkaista.

Oopperan klo 22 alkanut esitys jäi meiltä väliin, koska suuntasimme koteihimme nukkumaan. Minulla oli edessä vielä possunsydämien pilkkomissessio kahden innokkaan kissan pyöriessä jaloissa.

Olipa mukava ja onneksi sateeton päivä nivelkirskumisesta huolimatta! Yöllä satoi rankasti vettä, mutta 5 siitä (lähde: Peppi Pitkätossu).

Oopperan Musiikkia lämpiössä -konsertit syksyllä 2016

lauantaisin 27.8.2016 – 12.11.2016                   vapaa pääsy

la 27.8. klo 15

Dell’Acqua: Villanelle

Johanna Lehesvuori, sopraano

Puccini: Ch’ella mi creda Dick Johnsonin aaria oopperasta Lännen tyttö

Yusniel Estrada Viciedo, tenori

Musorgski: Sily potajnye Marfan aaria oopperasta Hovanshtshina

Mari Hautaniemi, mezzosopraano

Strauss: Zerbinettan aaria oopperasta Ariadne auf Naxos

Krista Kujala, sopraano

VÄLIAIKA

Puccini: Che gelida manina Rodolfon aaria oopperasta La Bohème

Halim Shon, tenori

Puccini: Tu che di gel sei cinta Liùn aaria oopperasta Turandot

Yukie Hada, sopraano

Puccini: Recondita armonia Cavaradossin aaria oopperasta Tosca

Jere Martikainen, tenori

  1. Pylkkänen: Venhelaulu
  2. Lehmus: Itämeri, nro 7 sarjasta Seitsemän laulua Helvi Hämäläisen runoihin

Mari Hautaniemi, mezzosopraano

Wagner: Der Männer Sippe Sieglinden aaria oopperasta Valkyyria

Wagner: Du bist der Lenz Sieglinden aaria oopperasta Valkyyria

Maria Mannermaa, sopraano

Pianisteina Kari Hänninen ja Tuomas Niininen

Oopperan lähellä on kätevästi Talvipuutarha eli ensin voi ihailla kukoistavaa pihaa ja kasvihuonetta ja seuraavaksi voi suunnata ilmaiseen konserttiin kauniissa ympäristössä.

Viehättävää Villa Kiveä eli kirjailijoiden ja kirjailijajärjestöjen tukikohtaa Linnunlaulussa voi katsella oopperan ikkunoista.

Juhlapalvelusuosittelu

Etsiessäni Taiteiden yön tapahtumia törmäsin tuttuun juhlapalveluun eli Ruokalähettiläisiin. Kyseinen yritys hoiti aikoinaan useita firman juhlia poikkeuksellisen hyvin ja tilauksen teko heiltä sujui aina kätevästi.

Heidän kattamansa pöydät olivat kauniita, tarjoilut olivat erittäin hyviä ja pidin etenkin yrityksen kukkakoristeista, jotka olivat aina tyylikkäitä ja hyvällä maulla valittuja.

Suosittelen kyseistä yritystä.

http://ruokalahettilas.fi/

Menkää Korkeasaareen, siellä amurintiikerit on

Lapset kannattaa viedä käymään eläintarhassa, jossa amurintiikeri sai yllätyskolmoset toukokuussa.

Onneksi meillä on eläintarhoja, joissa eläimet ovat turvassa salametsästäjiltä. Ideaalimaailmassa eläimet saisivat elää turvallisesti avarassa luonnossa.

http://yle.fi/uutiset/korkeasaaren_amurintiikerin_pennut_paasivat_elainlaakarin_tarkastukseen/8973625

Suosittelen etenkin Kissojen yö -tapahtumaa pe 2. ja 9.9.2016, koska eläimet liikkuvat hämärän laskeutuessa.

Laillinen hedelmä- ja marjaretki

Korkeasaaren sillan luona on puutarha, josta voi (ainakin jossain vaiheessa) syödä tuotteita:

http://www.luonnontie.fi/syodaan-puisto/

Puutarhaan on istutettu omena- ja luumupuita, tyrniä, aroniaa, herukkapensaita, karviaista ja mustaseljaa.

Keravan Sirkusmarkkinat

Huvitusta radan varrella eli Keravan Sirkusmarkkinat ovat la – su 10. – 11.9.2016.

Aurinkomäellä on musiikkiesityksiä.

http://www.sirkusmarkkinat.fi/

Markkinat

la klo 10 – 18

su klo 10 – 16

Suomen Tivoli

to – pe klo 16 – 20

la klo 10 – 20

su klo 10 – 18

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Tivoli

Keravalle pääsee junilla R, Z, K ja N.

Minä pidän Keravalla

  • Sinkka-taidemuseosta, Tapiovaara 100 vuotta 2.9.–13.11.2016, Kultasepänkatu 2
  • Galleria Allin taidenäyttelyistä, Iso Hollon aukio

http://www.sinkka.fi/ajankohtaista/our-pink-house/

  • tyylikkäästä ja erittäin monipuolisesta kirjastosta, Paasikivenkatu 12
  • Provencale-ravintolasta, josta saa mm. hyviä salaatteja ja pizzoja, Asemanaukio 7
  • Onnellinen kana -ravintolasta, (syökää kanaa!), Kauppakaari 1
  • Kulmakonditoria-kahvilasta, jossa on hyvä valikoima, Kauppakaari 4

 

Taidetta ja silmäniloa eli Billy George circus acrobat – Britain’s Got Talent 2012

https://www.youtube.com/watch?v=2uOE5x9gKtQ

Toivotan hyvää ja aurinkoista viikonloppua.

 

Mainokset

Minne katosivat osterivinokkaat?

Ostin aiemmin tuoreita osterivinokkaita, joita myytiin vihannesosastoilla herkkusienien lähettyvillä. En ole enää vuosiin löytänyt osterivinokkaita mistään. Olen kysynyt osterivinokaskadosta (helpommin luettava versio: osterivinokas-kadosta) useammasta paikasta, mutta kukaan ei ole osannut vastata dilemmaan.

Loppuiko tuotanto vai menevätkö kaikki sienet luontaistuotekaupoissa myytävään valmisteeseen, joka tekee syylistä selvää? Minulla ei ole koskaan (onneksi) ollut syyliä, joten haluaisin mieluummin osterivinokkaita.

Kysyin tänään Stockan Herkusta osterivinokkaita ja minut ohjattiin luomupuolelle, jossa myytiin kuningasvinokkaita. Noo, melkein osterisellaisia. Ostin muutaman ja testaan, löysinkö aiemman suosikkini.

Mielestäni kyseessä on äärimmäinen ja täysin ratkaisematon osterivinokasmysteeri.

Löysin Osterivinokas.fi -blogin, jossa viljelijä kasvatti mm. vanhoissa farkuissaan osterivinokkaita ja sienifarmarin toiminta oli mielestäni mielenkiintoista ja hupaisaa. Viljelijä oli onneksi samaa mieltä kylvettäessään farkkuja piha-ammeessa.

Viikin opetus- ja tutkimustilan Facebook-viesti 24.8.

”Puitiin hernettä, se mitä hanhilta jäi syömättä. 6 hehtaarilta tuli n. 10 tonnia, odotettavissa oli kolme kertaa enemmän. Iso osa pellosta oli kuvassa olevassa kunnossa. Pääasiassa tyhjiä palkoja, höyheniä ja hanhenpökäleitä.”

Jos olisin paremmassa kunnossa, niin voisin mennä hääräämään koetilan pelloille karmeana hanhenpelättinä…

Toisella pellolla oli lehmien heinäpaaleja ja paalien hakemisen jälkeen tolkuttomasti paksuja ja tyytyväisiä hanhia. (Ainakin oletan, että ne eivät nielaisseet paaleja.)

Supikoira söi karviaiset!

Kävin lyhennyttämässä hiukseni suosikkikampaajallani Jarilla. Hän kertoi, että supikoira oli syönyt heidän pihansa karviaispensaasta karviaiset ja jättänyt vain yhden marjan.

Naapurin pihalla oli ollut kyseisen eläimen jätöksiä, joten karviaiskriminaali oli selvinnyt.

Mikäli olisin Jarin naapuri, jolla on pakastin ja kellari täpötäynnä karviaisia, karviaispaistos uunissa ja pari karviaiskiisselikulhoa kuistilla jäähtymässä, niin minäkin syyttäisin supikoiraa. Hehee!

Ei, Jari ei todellakaan epäillyt syytöntä naapuriaan. Minua huvitti supikoiran ryöstösaalis, joten kehitin mielessäni katalasti – ja naapuriennakkoluuloisesti – tarinaa.

Syytettynä oli vain ja ainoastaan marjoihin mieltynyt supikoira.

Alice Neel -näyttely

Kerroin Jarille, että suuntaan Ateneumiin katsomaan Alice Neelin (1900 – 1984) näyttelyn, johon suhtauduin skeptisesti. Näkemäni muotokuvat vaikuttivat rumilta ja ankeilta. Minulla oli vastaava olo, kuin Kiasmaan mennessä… Pakko (ihan pakko!) oli mennä, kun on Museokortti ja museo oli lähellä.

http://www.ateneum.fi/nayttelyt/alice-neel/

Olin väärässä. Näyttely oli erittäin mielenkiintoinen ja taideteosten kuvauksia oli todella kiinnostavaa lukea.

Mietin joitain taiteilijan töitä katsoessani, että maalari rakasti lääkäriksi opiskelevaa Hartley-poikaansa ja mielestäni kosti useammalle ihmiselle saamansa kohtelun maalaamalla näistä julmia muotokuvia. Hah, siitäs saivat!

Näyttely päättyy sunnuntaina 2.10.2016.

Näyttely kiertää Helsingin jälkeen Haagissa, Arlesissa ja Hampurissa, jos tiedossa on vaikka työmatkoja.

Kulttuurisatanen

Mikäli joltain kulturellilta (tai kulturelliksi haluavalta) meni ohitse, niin kannattaa ostaa Kulttuurisatanen.

”Kulttuurisatasella voi vierailla Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Kansallisteatterissa, Kansallisoopperassa tai -baletissa, Kansallismuseossa sekä Kansallisgallerian museoissa eli Kiasmassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa. Kulttuurisatanen käy jokaisessa kohteessa yhden kerran.”

Minä ostan uuden Museokortin ja käyn mahdollisesti oopperassa siinä vaiheessa, kun Puccinia esitetään jälleen. Nyt ns. uhkana on lähinnä ankara wagnerismi.

Melkein työpaikka kirjaston kilpailussa

Voitin jokin aika sitten kirjaston kilpailusta kirjan ja pyysin, että teos lähetetään lähikirjastoon. Kirjaston paperikassissa oli ilahduttavasti myös kovakantinen muistivihko, musta avainkorttinauha ja kynä.

Mielestäni palkinto tarkoitti, että olen suuntaamassa töihin, koska avainkorttinauhakin on jo olemassa!

Sairausloman jatkuminen siirsi toistaiseksi kyseistä hyvää työnlöytämissuunnitelmaa.

Jatkuva vedenjuonnin vuoksi herään kaksi kertaa yön aikana ja väsyn. Onneksi voin nukkua päivällä tai illalla nokkikset.

Olen aamulla nivelteni vuoksi raivostuttavan kankea. Nyyhkyttäisin vuolaasti, jos se auttaisi puuttuvaan notkeuteen, mutta eipä taitaisi auttaa, joten en nyyhkytä.

Niin kauan, kun järki juoksee, niin kestän aika hyvin nämä melko pienet, mutta jaksamiseen vaikuttavat fyysiset ärsyttävyydet.

Sydämeni kuvattiin ja kunnolliseksi havaittiin kuumeen yhteydessä Meilahdessa eikä keuhkoissa tai maksassakaan ollut mitään vikaa. Munuaiset riitelevät ja silmät samoin. Nivelet rähisevät. Tilanne voisi olla huonompikin.Olen oikeastaan melkein kuin terve, mutta en kuitenkaan ihan.

Kirjastosta voittamani kirjan nimeä en mainitse, koska lahjoitan kirjan synttärilahjan osana ns. Ylermille, sisareni esikoiselle.

Näin Ylermin ensimmäistä kertaa äitinsä vierellä synnytyssairaalassa. Katsoessani häntä silmiin mietin P. L. Traversin kirjaa Maija Poppasesta, jossa kerrottiin, että vastasyntyneet vauvat tietävät kaiken, mutta eivät osaa kertoa tietämistään asioista. He kommunikoivat vain mm. lintujen kanssa, jotka ymmärtävät heitä. Mielestäni väite oli täysin looginen, koska Ylermin silmissä näkyi viisaus ja hän oli tietenkin maailman kaunein lapsi. Äskeinen oli tädin täysin puolueeton arvio.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Jyrängöntie 2

Kävin aurinkoisena sunnuntaina Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa.

Kävelin puutarhaan Paavalin kirkon pysäkiltä, näytin kahviossa Kasvitieteellinen puutarhan ystävät -korttini ja ostin pullon raparperijuomaa. Syynä ostokseeni olivat ulkona olevissa pöydissä istuneet ihmiset, joista useammalla oli vastaava pullo pöydällään (selkeänä yllykkeenä). Juodessani huomasin, ettei limsassa ole sokeria. Vinkki valmistajalle: happamassa raparperijuomassa pitää olla sokeria. Pitää!

Kävelin kauniissa puutarhassa, ihailin puita ja pensaita, kukkivia kasveja, lampea, suihkulähdettä, matalia kallioita, kukissa istuvia nokkosperhosia ja hyvin hoidettuja ruohokenttiä.

Ohitin suosikkikasvini mispelin, jonka hedelmistä tehtyä hilloa tai hyytelöä haluaisin jossain vaiheessa maistaa.

Mispelin ominaisuuksista italialainen humanisti Platina (1421 – 1481) toteaa (tai mahdollisesti siteeraa jotain toista henkilöä): ”Kun mispeli syödään ruokailun aluksi, se hillitsee tehokkaasti sekaisen vatsan kuivan ja viileän ominaisuutensa vuoksi. Lisäksi mispeli on tehokas apu hammassärkyyn.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sacchi

Hammas ei särje, mutta täysin hyytävä ajatus: mitä, jos en pidäkään mispelihyytelöstä?

Nousin kartanon pihalle menevät portaat ja tutkin kauniin keltaisen rakennuksen edessä olevat istutukset. Ihailin mm. riemastuttavan oransseja ja epäilyttävän syksyisiä kehäkukkia.

Kurkkasin vihannestarhaan ja näin esimerkiksi ei-nyt-niin-kovin-suuren kurpitsan tai oikeastaan useamman, krasseja, mustasilmäsusannan, munakoisoja, tomaatteja ja kaaleja. Varmistin joskus henkilökunnan edustajalta, mitä kasveille tapahtuu. Osa päätyy tutkimuksiin ja osan tuotteista saavat puutarhurit.

Puutarhureilla on mielestäni ideaalinen työpaikka kauniissa ja kiinnostavassa puutarhassa, viehättävien 1800-luvun rakennusten parissa.

Olen käynyt puistossa useita kertoja, mutta menin sunnuntaina ensimmäistä kertaa katsomaan hedelmäpuita (omenoita, päärynöitä, luumuja, kirsikoita) ja marjapensaita. Puutarhassa kasvoi mm. karhunvatukoita ja pensasmustikoita.

Suuntasin puiston kierrettyäni kotimatkalle ja hämmästyksekseni näin, kuinka puutarhassa kävelevä vierailija poimi itselleen useampia pensasmustikoita. Loistoidea! Otan ensi kerralla mukaani korin tai mahdollisesti ostoskärryt. Mäkisen maaston vuoksi minun pitänee suosia vedettävää ostoskassia – tai paria. Kerään omenoita, karviaisia, pensasmustikoita ja kirsikoita ja käyn vielä kaivamassa mispelin parvekkeelleni. Toki.

Kävin Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa useita vuosia sitten Kotilieden ryhmän mukana. Puistoa muistaakseni kunnostettiin vielä vuoden tai kahden vuoden ajan vierailumme jälkeen eli puutarha avattiin yleisölle vuonna 2009. Satuin huomaamaan ilmoituksen käynnistä kyseisestä lehdestä ja ilmoittauduin, mutta ryhmä oli jo täynnä. Arvelin, että joku kuitenkin peruuttaa ja menin paikalle. Minut ja pääsymaksuni hyväksyttiin ja pääsin tutustumaan puutarhurin opastamana kauniiseen puistoon.

Asuisin mielelläni kyseisessä Kumpulan kartanossa tai yleisöltä suljetussa Kasvimuseossa (1903) Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa Suomen mahdollisen kuninkaan tapaan. Jälkimmäisessä rakennuksessa käytössäni olisi myös parveke, jossa voisin pitää puheita erilaisista aiheista. Vastaavia pitkäpiimäisiä ja mahtipontisia puheita, joilla ihmisiä ikävystytetään tasavuosijuhlissa ja häissä. Ihanaa!

Suomen kuningas, ”Väinö I”:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskuntahanke

”Vaaliasiakirjassa Friedrich Karlista käytettiin nimitystä Fredrik Kaarle. Kirjallisuudessa ja lehtikirjoittelussa esiintyvä kuninkaannimi ”Väinö I” lienee todellisuudessa vasta jälkeenpäin ja ilmeisesti huumoritarkoituksessa keksitty.

Kansanedustaja ja kirkkoherra Gustaf Arokallio ehdotti kuninkaan arvonimeksi muotoa ”Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä”, mikä myös on jäänyt elämään.”

Kuninkaalle oli tarjolla todella oivallisia titteleitä!

Yritin muistella kuninkaalle harkittua lempinimeä ja mieleeni tuli vain Urho I. Hupaisaa. Elin pitkään maassa, jossa presidenttinä toimi Kekkonen.

Kysyin puutarhurilta, murtaudutaanko Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan ja hän mainitsi, että lähiseudun pojat kiipesivät aidan yli ja pelasivat jalkapalloa keräkaaleilla. Paheksuin tietenkin, mutta melkein nauroin.

Alueen kiehtova historia:

https://www.luomus.fi/fi/kumpula/puutarhan-historiaa

Taiteiden yö to 25.8.2016

Torstaina Helsingissä vietetään Taiteiden yötä. Säätiedotuksen mukaan klo 16 sataa, sataa ropisee paljon ja klo 18 hieman vähemmän.

Ystäväni totesi puhelimessa, että hänen pitää syödä jotain töissä, jos menemme syömään myöhemmin illalla. Huomaavaisesti neuvoin hänelle, että voileipä ja juurespala -yhdistelmä on sopiva välipala ja ”nykyisin suositaan tuota smoothieta”. Hän nauroi ja totesi smoothien sopivaksi vaihtoehdoksi.

Töissä kuuntelin toisinaan huvittuneena, kun yläasteella oleville lapsille neuvottiin puhelun aikana, että ruokaa on jääkaapissa (eikä?!) ja/tai millä bussilla pääsee kotiin. Onneksi joku ymmärtäväinen vanhempi selitti minulle, että soitto oli vain lapsen tarve jutella vanhemman kanssa ja keskustelun aihe oli hölynpölyä. Ymmärsin tilanteen paremmin. Annan siitä huolimatta edelleen pyytämättömiä smoothieneuvoja. Hehee!

Designmuseo, Korkeavuorenkatu 23

  • vapaa pääsy klo 17 – 22
  • muotoilulegenda Eero Aarnion haastattelu klo 18, haastattelijana toimittaja Sami Sykkö

Espan lava, Pohjoisesplanadi 21

  • klo 16.30 –
  • maistiaisia Savoy-teatterin syksyn ohjelmasta

Kansalliskirjasto, Unioninkatu 36

  • klo 18 – 22
  • näyttelyitä, opastettuja kierroksia (ennakkoilmoittautuminen), konsertteja
  • Café Rotunda on auki klo 22 saakka

Meren elämät, Senaatintori

  • korealaistaiteilija Choi Jeong Hwanin muovipusseista asukkaiden avulla koostettu installaatio
  • nähtävissä 25. – 28.8.

Muista myös taiteilijan Happy Together – näyttely Kiasmassa.

Olohuoneklubi, Pieni Roobertinkatu 12

  • klo 21.45 – 22.15 Kalevauva
  • klo 22.15 yllätyspääesiintyjä

Kalevauva, joka ottaa sanoituksensa av:lta.

https://www.youtube.com/watch?v=ks9LswNrskk

Ooppera klo 22, Oopperankuja (suosikkini, mutta en tiedä, jaksanko raahautua paikalle)

  • klo 22 – 23 ulkoilmalavalla nähdään makupaloja kauden oopperoista ja baleteista
  • lipunmyynti palvelee klo 23 saakka ja tarjolla on rajallinen erä houkuttelevia yllätystarjouksia

Salainen puutarha, Kaartinkatu 48 (Hietalahden hallin takana)

  • klo 16 – 23:30
  • taianomainen keidas Kaartin lasaretin sisäpihalla
  • yksisarvinen, satujen maailma, ilma-akrobatiaa jne.
  • visualisti Elina Ahonen ja Juhlaviikot, yhteistyössä Kansallisoopperan ja -baletin kanssa

 

Tasan neljä kuukautta jouluaattoon, joten toivotan hyvää huomista Taiteiden yötä ja melkein-pikkujoulua!