Kulttuuriherrat

Työpäivä voi olla haasteellinen, kun asiakkaiden mielestä juuri minä teen päätökset kaikista yrityksen asioista. Yllätys, yllätys: en tee. Joku toinen tekee, mutta olen poikkeuksellisen ystävällisten työkaverien kanssa auttamassa asiakkaita.

Valtaosa soittajista on tyytyväisiä siitä, että kuuntelemme heitä ja pidän ilahduttavana, kun pystymme olemaan avuksi asiakkaille.

Joskus joku saattaa vihata kaikkea ja kaikkia, joten tietenkin myös meitä. Sätittävänä ja syytettävänä on toisinaan vaikeaa olla, mutta mukavista, sympaattisista ja hauskoista työkavereista on apua hankalien tilanteiden jälkeen.

Jos vastaisitte yhtä nopeasti puhelimeen kuin lähetätte kirjeitä, niin tilanne olisi parempi, hehehheh.” Niinpä. Kun edellinen puhelu päättyi, niin seuraava soi.

Onneksi empatiastani on apua monille asiakkaille.

Olisinpa aikoinaan ollut tunnollisempi ja kunnollisempi ja päässyt opiskelemaan oikeustieteitä tai vielä mieluummin viestintää. Pitkien syöpähoitojen jälkeen tilanne olisi toivottavasti ollut toisenlainen.

Kotiinlähtö

Työpäivän jälkeen leimasin itseni ulos ja palasin hetkeksi paikalleni juttelemaan työkaverien kanssa päivästä ja selasin samalla työpaikan Helsingin Sanomat -lehteä. Digilehti on jälleen tauolla, mikä on piinallista. Työkaveri totesi lakonisesti, että vain rikkaat tilaavat sanomalehtiä ja jouduin jakamaan hänen käsityksensä.

Habitat mainosti kyseisessä sanomalehdessä ja mainitsin, että rikastuessani (äärettömän, äärettömän todennäköistä) ostaisin kotiini huonekalut juuri heiltä. Työkaveri ilmoitti valitsevansa Vepsäläisen ja kolmas totesi, että 1000 euroa ylimääräistä rahaa helpottaisi hänen elämäänsä. Sattuuko kenelläkään olemaan lahjakortteja tai käteissäkkejä jaossa?

Vuosiomavastuu eli lääkekatto

Kuvittelin, että olen ostanut tänä vuonna riittävästi lääkkeitä, joten loppuvuosi on helpompi. Pyysin täysin turhaan kotiin postitettavaa laskelmaa ostetuista lääkkeistä lähiapteekin farmaseutilta, koska ostettavaa on vielä jäljellä tooooodella monta pakkausta ja purkkia.

Olen ostanut valtavasti lääkkeitä, koska keväällä sairastuin mm. mononukleoosiin, mutta eipä niistä ostoksista ole ollut mitään hyötyä. Vain normaalit (normaalit?) syöpähoitojen aiheuttamat lääkkeet lasketaan eikä niitä ole riittävästi.

Hyvä olla terveempi, mutta kallista olla terveempi. Edellisessä oli hämärää logiikkaa.

Haluan ostaa edullisesti edes silmätippoja… Viimeksi tapaamani silmälääkäri kirjotti silmätippareseptiini, että ”potilas joutuu lääkitsemään silmiään useammin kuin kerran tunnissa”. Totta. Noin 10-15 minuutin välein.

Silmälääkäri määräsi silmätippoja, joita en vielä ole kokeillut. Hyprosan-pullo on säilöntäaineeton eli hyvältä vaikuttava vaihtoehto. Ideaalitilanteessa pullo maksaa niin paljon, että saan lääkekaton välittömästi täyteen. Hahaa!

Herrat

Viikonlopusta tyytyväisenä lähdin eilen kotimatkalle ja lähelläni istui kolmen herran seurue, joka puhui kulttuurista. Konserteista, näyttelyistä, klassisesta musiikista, soittimista, esiintymispaikoista ja matkustamisesta mm. Berliiniin. Mukavaa vahingossa-kuultavaa kotimatkan aikana!

Kukaan heistä ei nauranut, laulanut, kiukutellut, kiljunut, tirskunut, tingannut matkan pituutta, pudottanut kenkiään, kikattanut, hoilannut, kitissyt tai rähissyt yhteiskunnalle. Sellaisiakin henkilöitä istuu satunnaisesti busseissa, mutta pitäähän haalarikansaa ymmärtää.

Totta kai yliopisto-, korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijat tarvitsevat virkistystä bussimatkojen aikana, tehokkaiden opintojensa lomassa.

Opiskeluyksiöt

Pidän mielenkiintoisena – ja järkevänä – sitä, että yhteiskunta rakentaa ja kustantaa monille heistä opiskeluyksiöt ja vain harvan tarvitsee elää soluissa.

Opiskeluaikana kavahdin ajatustakin siitä, että olisi joutunut asumaan sottapyttyjen ja viinasieppojen kanssa ketään tietenkään leimaamatta.

Kuulin melko luotettavista lähteistä, että soluissa asui myös kunnon ihmisiä.

Autoja HOAS-talon edessä, mutta MIKSI

Odotin aamulla bussia ja huomasin, että viereisen HOAS-talon eteen oli parkkeerattu seitsemän Lassila & Tikanojan autoa. Seitsemän, miksi juuri seitsemän? Äärettömän kiinnostava mysteeri ratkaistavaksi!

”Opiskelijaelämä on joskus pelkkää tonnikalaa ja nuudelia. Mutta ainakin sinulla on oma talonmies.” L & T

Edellinen mainos autojen kyljessä on mielestäni erittäin hyvä idea.

Sisaren perhe vieraili vuosia sitten luonani ja kävelimme kyseisen rakennuksen ohitse. Taaperoikäinen poika oli niin tohkeissaan rakennettavasta talosta, että kävelymatkamme hyytyi melkein heti. Onneksi sain heidät houkuteltua katsomaan läheistä puroa.

Tökerö teko minulta, kun pikkupoika näki RAKSAN.

*

Otin kuvan metsiköstä pari viikkoa sitten, kun puissa oli enemmän lehtiä. Metsiköstä tuli mieleen Australian Uluru-hiekkakivimuodostelma, joka on rauhoitettu aboriginaaleille. Enää eivät turistit kiipeile toisten pyhälle alueelle, vaikka paikkaa voi edelleen käydä ihailemassa. Loistava päätös!

5 AM CLUB -ARVOSTELU

5 AM CLUB

Ota aamut haltuusi. Kohenna elämääsi.

Robin Sharma

Harper Collins 2019

Pikalaina

Lainasin kirjastosta 14 vuorokauden pikalainana kirjan, jota olin uteliaana jonottanut jo jonkin aikaa.

Lainasin kirjan automaatin sijaan virkailijalta, jonka tinkasi, mistä olin ottanut kirjan. Kerroin hänelle, että otin kirjan hyllystä, jossa oli lainattavia teoksia. Mies katsoi minua paheksuvasti ja ilmoitti, että kirjaa jonotetaan ja kirjan ottaminen palautetuista on väärin.

Tuota… Olin lainannut kirjan hyllystä, jossa oli lainattavia kirjoja enkä käynyt varastamassa teosta palautetuista.

Hyvä alku.

5 AM CLUB

”Robin Sharma on yksi maailman vaikuttavimmista johtajuuden ja henkilökohtaisen elämänhallinnan asiantuntijoista.”

”Käytännönläheisiä neuvoja siihen, miten jokainen voi löytää oman menestyksensä salaisuuden aamun varhaisimmista tunneista.”

Varallisuuden kerääminen

Näin viikolla piirroksen, jonka mukaan köyhiltä saa kerättyä miljardin pelikoneilla. En epäile tilannetta. Veikkaus on vähentämässä hedelmäpelikoneita ruokakaupoista ja välttelee selvitystä verottajalle siitä, että suomalaisten pelituloja tai oikeammin -häviöitä maksetaan mm. Maltalle. Malta vaikuttaa kiinnostavalta (peli-) saarelta, joten toivottavasti Veikkauksen koko henkilökunta saa sinne mukavia viikonloppureissuja edullisesti.

Vaurauteen asianmukaisesti suuntautuneille ihmisille voi myydä erilaisia (hömppä-) opaskirjoja, jotka he tosin lainaavat kaveriltaan ja ”unohtavat” palauttaa tai hakevat kirjastoista ja mahdollisesti unohtavat palauttaa. Yllättävää ja tökeröä toimintaa, josta olen toisinaan melkein sattumalta kuullut.  

Elämänhallintaoppaat

Olen nuoresta lähtien lukenut erilaisia elämänhallintaoppaita, joissa tarkoitus on/voi olla hyvä, mutta ohjeet voivat olla surkuhupaisia tai toisinaan joko psyykkiselle tai fyysiselle terveydelle vaarallisia. Olen saanut kyseisistä kirjoista suurta hupia.

Luin 5 AM CLUB -kirjan, jonka tekstejä lukiessani purskahdin useita kertoja nauruun, vaikka kirjan ei pitänyt olla hauska.

Kirjassa on tietenkin rakkaustarina, miespuoleinen taiteilija (”lihava buddhamainen vatsa ja mehevän mangon kokoiset miesrinnat”) ja naisyrittäjä, jotka kuuntelevat suurta gurua (ai niin, lumoajaa) luennolla kodittoman miehen kanssa.

Ns. kodittoman miehen huvilalle Mauritiuksen saarelle he myöhemmin matkustavat oppimaan elämän totuuksia.

Mietin lukiessani, onko kääntäjä pilaillut vai onko alkuperäinen kirja oikeasti sooloilusoppaa, sametti-, silkki- & santelipuusaippuaa ja soopeliturkkisielunhoitoa Harlekiini-tyyliin kirjoitettuna.

”Tyköistuva hiilenharmaa puku ja sen hennonvalkoiset liituraidat alleviivasivat hänen eleganssiaan ja sinertävät silmälasit lisäsivät juuri sopivasti tyylikästä terää.”

Oikeasti?

”Lavalle riensi ainutlaatuisen kaunis nainen, jolla oli napakka nuttura, kireä hymy ja tiukka musta hame sekä kuviokirjailtu valkoinen kauluspaita.”

”Miljardööri pudottautui hiekalle tekemään rivakalla tahdilla punnerruksia.”

”Minuutin sisällä paikalle ilmaantui kolmella kiiltävänpunaisella Vespalla kolme upeaa naista, joilla oli huivit päässään – aivan kuin ihanissa viisikymmentäluvun italialaiselokuvissa.”

”Pohatta hörppäsi vettä pullostaan.”

”Heidän ilahduttava ateriansa koostui maukkaista grillatuista katkaravuista ja tuoreesta mangosalaatista. Mukana oli myös jättimäinen kimpale pecorino-juustoa, joka oli tuotu sinä aamuna (vau, samana aamuna!) Italiasta” jne.

”Tappaja on tulossa.”

Oikeasti.

Elämääni psykopaattikurssilaisena

Juristinura kiinnosti nuorempana, mutta heissä on tutkimusten mukaan paljon psykopaatteja enkä selvinnyt Sinustakin psykopaatti -etäkurssista, johon osallistuin. Tarkennus: tutkimustulos pitää paikkansa, mutta ei, en osallistunut kyseiselle kurssille, jota ei toivottavasti ole. Mistäpä tuota tietää?

Ymmärtääkseni psykopaateiksi synnytään- ei opetella. Heitä on paljon mm. toimitusjohtajissa, toimittajissa ja salkunhoitajissa. Vinkki, jos suuntaat kyseisille aloille, niin kannattaa lisätä ansioluetteloosi reipas psykopaattius esimerkiksi harrastuksena.

Kirjailijan elämää

Robin Sharma kirjoitti teoksen matkustaessaan Italiassa, Etelä-Afrikassa, Kanadassa, Sveitsissä, Venäjällä, Brasiliassa ja Mauritiuksella. Olen käynyt vain neljässä maassa seitsemästä, joten olisi varmaan pitänyt suorittaa aiemmin mainitsemani kurssi.

Ideoina kirjassa olivat mm. varhainen nouseminen, rankka liikunta ja hyvä yöuni.

Kirjassa oli varmasti tietoa, joista johtajiksi tai miljardööreiksi (en taida tuntea yhtään, kuinka kiusallista) pyrkivät saavat oppinsa, joten ymmärsin hävetä huvittuneisuuttani.

Henkivartiokaarti ja ikkunaverhot

Olisi tietenkin mukavaa olla menestynyt henkilö, joka haluaa pukeutua rääsyihin, omistaa talon Mauritiuksella ja pari muuta arvotauluilla täytettyä asuntoa jossain toisessa maassa sekä henkivartiokaartin.

En ole koskaan osannut toivoa, että minulla olisi henkivartiokaarti. He voisivat todennäköisesti pestä ikkunat, silittää ja ripustaa verhot. Heistä olisi varmasti paljon iloa, jos en sattuisi olemaan aseistettujen miehien aiheuttamassa kahakassa Brasiliassa, jossa he pelastaisivat henkeni.

Mietin, voivatko henkivartijat ripustaa jouluvalot parvekkeelle pimeyttä piristämään?

Arvosteluja kirjan kirjoittajasta

Teoksen mukaan ”Sharman kirja vapauttaa luovuutta ja parantaa keskittymistä.”

Raha ilahduttaisi, mutta huumorintajuni ei – vielä – veny kireä nuttura – tai Vespa-kommentteihin. Lukiessani tunsin olevani kehittymätön ihminen, koska asianajajana työskennelleen Sharman kirjoja on myyty yli 15 miljoonaa kappaletta.

Pitänee ostaa mangosalaattia, jota voin syödä hörppiessäni milloin mitäkin. Yleensä vettä.

Onnea teille kaikille matkallanne miljardööreiksi.

Nammii!

Ostin Lakritsi- & Salmiakkifestivaalien ennakkolipun yhdellätoista eurolla ja menin paikalle lauantaiaamuna kymmenen jälkeen, jolloin jono ulottui Wanhasta Satamasta kulman taakse. Eteneminen sujui vauhdikkaasti.

Nelosen tai viitosen raitiovaunuilla (oikeassa maailmassa ratikka, mutta miksi ne eivät ole aurinkoisen keltaisia, kuten Lissabonissa?) pääsee kätevästi Kappiaankadun pysäkille, josta on lyhyt kävelyatka perille. Edeltävä Tove Janssonin puisto on hyvä maamerkki, jos tulee paikalle kaukaisilta alueita, esimerkiksi Juupajoelta tai muilta mailta vierahilta.

Esittelin sähköpostilippuni kännykästä ja sain festarirannekkeen.

Nammi

Löysin kätevästi islantilaisia salmiakkeja esittelevän pisteen, jossa maistatettiin ja myytiin Nammin tuotteita. Kympillä sai purkillisen mm. suklaalla päällystettyjä Freyja Sterkar Djúpur -salmiakkeja (ooh!), salmiakkitoffeita tai sekoituksen edellisistä. Nammia!

Yrityksen yltiösuolaista salmiakkia maistoin pari vuotta sitten eikä kyseessä ollut minun lajini.

Namitupa

Lähellä oli Ilmajoella toimivan Namituvan koju, josta sai ostaa mm. erinomaisia passion-, sitruuna-, cola-, mango- ja tervasalmiakkeja, joista viimeinen oli uutuus. Kolme 120 gramman pussia sai kympillä.

Kuulin myyjältä, että Nammi esittelee ulkomailla Namituvan tuotteita.

EU:n mukaan ammoniumkloridia saa Suomessa syytää salmiakkeihin siinä missä ulkomaillakin, joten suomalaisia valmistajia ei enää rajoiteta. Loistavaa!

Namituvan kojussa mies venytti (sitruunaisia?) salmiakkipötköjä pöydällä ja jonottajat olisivat saaneet maistiaisia. Jatkoin kiertelyä.

Lakukakku

Lakukakut näyttivät hyviltä ja tyylikkäiltä. Äänestyskilpailuun osallistuneen voittajan pitää olla paikalla klo 17, joten jätin aamupäivällä äänestämättä.

Kakku, jossa söpöt hiiret sekoittivat lakritsikattilaa oli sympaattinen, vieressä oli erittäin hienostunut lakritsikakku ja pidin kakusta, jota koristivat (mantelimassasta muovaillut?) vihreät päärynät.

Lakupuku

Upea, Pandan lakusta koottu puku oli esillä. Tekemiseen meni 100 tuntia ja noin kuusi kiloa lakua Maaria Salmiselta.

Kiitos taiteesta!

Lakua & salmiakkia

Näin lakritsinmakuisia ksylitolipastilleja, lakritsikoruja, Haganolin apteekin salmiakkia salmiakkeina ja juomana, jota maistoin. Juoma ei ollut minun makuuni, mutta apteekin salmiakista pidän.

Lakupusuja myytiin kahdella eurolla islantilaisten salmiakkien lähellä olleessa kojussa.

Fazer

Fazerin päädystä sai ostaa kolme salmiakkisuklaalevyä viidellä eurolla (niitä salmiakkirouheisia – ei löllösisuksisia) ja monia muita tuotteita (mm. niitä löllösisuksisia) normaalia edullisemmin.

Halva ja Haupt Lakrits

Halvan myyntikojulla kävi kuhina, samoin ruotsalaisia purkkiin pakattuja salmiakkeja edustavalla kojulla. Valkosuklaakuorrutuksen vuoksi jälkimmäinen ei ole minun kojuni, vaikka Muumi-tuotteet olivat sympaattisia.

Pieni Suklaatehdas Porvoo

Pieni Suklaatehdas Porvoo myi erittäin hyviä tuotteitaan. Eurolla sai ostaa lakritsitryffelin, joka oli hyvin onnistunut. Vieressä myytiin kuuden kappaleen pusseja ja saatavilla oli erilaisia suklaalevyjä.

Viehättävä valmistaja, joka valmistaa International Chocolate Awardsin mukaan Euroopan kolmanneksi parasta suklaata. Tuotteita saa ostettua verkkokaupasta, jos ei suuntaa Porvooseen ostoksille.

Salmix

Saksalainen, vuodesta 1949 toiminut, Salmix oli minulle uusi tuttavuus, joka myi apteekin salmiakkipastilleja ja salmiakkia sisältävää suklaata. Bongasin salmiakkipatukan, jossa on tummaa suklaata. Jesh! Tumma suklaa hyvä – maitosuklaa mahdollisesti hyvä.

http://www.salmix.de

Kyllä TE tiedätte, mitä mieltä olen valkoisesta suklaasta

Edellinen kuului Tiedättehän, kuka minä olen -ketjuun. Kjeh.

En huomannut Saksaa edustaneilla valkoista suklaata. Jos joku vielä miettii asiaa, niin valkoinen suklaa ei ole suklaata.

Valkoista ”suklaata” saa tietenkin halutessaan syödä.

Pink Lemon -konditoria

Lohjalaisella Pink Lemon -konditorialla oli myynnissä houkuttelevan näköisiä kuppikakkuja. Jos olisi kuppikakkuisti, niin olisin tehnyt kaupat heti, mutta välittömästi.

http://www.pinklemon.fi

Brunberg, tietenkin messuilla oli myös Brunberg

Valmistaja, joka osaa vuodesta toiseen tehdä erinomaisia tuotteita, mm. Alkuja.

Ne kaikki muut

Useita muita hyviä tai erinomaisen hyviä näytteilleasettajia, joten messuille kannattaa mennä.

Ei rankkasaide oikeasti haittaa yhtään mitään.

Rolling Ice

Jäätelöbaari jäi kokematta, mutta vaikuttaa todella hyvältä vaihtoehdolta.

https://www.rollingice.fi/en/gallery-en

Messukulttuuri

En käy Messukeskuksen messuilla ihmistungoksen ja tartuntatautien vuoksi, vaikka ulkopuolelle on tehty hauskalta vaikuttava liukumäki, mutta olen muutaman kerran käynyt Wanhan Sataman Naisten Messuilla ja Lakritsi- & Salmiakkimessuilla.

Joskus on tilaisuuksia, joihin on ihan pakko mennä.

Voiko asiaa seuravaa paremmin ilmaista:

Olet syrämmellisesti tervetullut Namituvan osastolle tutustumaan karamellien valmistukseen, maistelemaan Namituvan suosikkisalmiakkeja ja tekemähän muruhankintoja!

Pitäisin vielä enemmän sanasta salamiakki.

Tärkeä hömppätesti jne.

https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/tv/mita-katsot-telkkarista-valitse-lempisarjasi-listalta-me-arvaamme

Saamani vastauksen kuvassa on Paavo Pesusieni, joka on taideklassikko.

”Olet Z-sukupolvea eli syntynyt vuonna 1997 tai sen jälkeen.

Televisiosarjamakusi perusteella kuulut Z-sukupolveen eli nykyisiin teini-ikäisiin tai juuri täysi-ikäistyneisiin. Et katso juuri koskaan”tavallista telkkaria”. Olet tottunut siihen, että voit katsoa lempisarjaasi Netflixistä vaikka koko kauden kerralla. Tosiasiassa saatat kuitenkin katsoa Youtube-videoita useammin kuin telkkaria.” 

Hömppätesti ei vaikuttanut minun kohdallani kovin luotettavalta iän kohdalla, vaikka pidän mm. Rillit huurussa -sarjasta.

Tärkeää

Ruska on upea ja tänään paistoi AURINKO!

Kysymys

Jos yritys sijoittaa voittonsa veroparatiisiin, niin tarkoittaako tilanne sitä, että yrityksen työntekijöillä on mukava lomanviettopaikka valkoisten hiekkarantojen äärellä?

Tätäkin mietin tänään.

Kaksoissateenkaari

Eilen Helsingissä näkyi kaksoissateenkaari ja monet onnekkaat pääsivät kuvaamaan kauniin näyn. Näinkö sateenkaaren tai kaksoissateenkaaren? En, mutta päälleni satoi kävellessäni bussilta kotiin pieniä rakeita. Ei haittaa mittää, koska rakeetkin lasketaan luonnnonilmiöksi.

Kuten kaikki ilman muuta muistavat, niin sateenkaari on spektrin väreissä esiintyvä ilmakehän optinen ilmiö. Se syntyy, kun valo taittuu pisaran etupinnasta, heijastuu pisaran takapinnasta ja taittuu jälleen pisaran etupinnasta. Koska vesipisara on dispersiivinen, valkoinen valo hajoaa väreiksi muodostaen sateenkaaren. Wikipedia

Kysykää vaikka minulta. ”Joo, sateenkaaressa on erilaisia värejä ja ainakin Irlannissa menninkäinen löytää kultaa sateenkaaren päädystä, mahdollisesti molemmista. Heurekan radanpuoleisella seinällä ovat sateenkaaren värit.” Heurekassa on dinosauruksia, joten sinne pitäisi ehdottomasti mennä.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006244468.html

Sanojen voima

Eilen selvisi, kenen mieltä olin tarkottamattani pahoittanut selittämällä jotain omia juttujani.

Ihmistä, jota en koskaan, ikinä, milloinkaan haluaisi loukata. Ystävällistä ja mukavaa ihmistä, joka on neuvonut minua opetellessani uutta työtä. Kysyin, olenko erehdyksessä sanonut hänen kuullensa jotain ikävää ja hän myönsi. Meidän piti puhua aiheesta myöhemmin, mutta häpesin käytöstäni niin paljon, että kirjoitin hänelle pahoittelun työn lomassa ja hän hyväksyi anteeksipyyntöni. Surullista ja erittäin harmillista, että loukkaa ihmistä, jolle ei missään nimessä haluaisi sanoa mitään pahaa.

Olin kysynyt monilta muiltakin työkavereilta, olinko sanonut jotain ikävää ja valtaosa näytti hölmistyneiltä ja vakuutti, etten ole sanonut mitään katalaa. Vain yksi alusta saakka tuntemani ja kiva työkaveri kertoi, että joku on voinut ymmärtää sarkastiset puheeni väärin. Jos sanon jotain omituista, niin – yleensä – tarkoitan ivata itseäni enkä muita.

Onneksi tilanne lopulta selvisi ja sain pahoiteltua käytöstäni.

Kostettava-kirjasarja

Lähes kaikilla meillä on ollut ullakolle varastoituna laaja Kostettava-kirjasarja, jossa on tyylikkäät nahkakannet ja kullanväriseksi sävytetyt lehtien reunat. Kirjoihin luonnollisesti kirjoitettiin mitä kostettavaa oli tapahtunut, kuka oli tekijä, päivämäärä, mitä ja milloin kostettiin

Aikojen kehittyessä siirsin tiedot huolellisesti Kostettava-Exceliin, jossa on enemmän tilaa kostettaville asioille. Sarakkeilla pystyy seuraamaan kostettavien asioiden kiireellisyyttä ja ennen kaikkea tärkeyttä. Taulukkoon voi laittaa sieviä värejä, jotka auttavat kostotoimenpiteiden seurannassa.

Edellinen juttu oli huono vitsi, jota olen kertonut pienen ikuisuuden kaikille niille, joiden oletan ilahtuvan huonoista vitseistä.

Kaurapyörykät

Kasviksista pitäville hyvä vinkki eli kaurapyörykät ovat loistavia.

Ostin Prismasta Leivon leipomon Boltsi-merkkisiä chili-tomaatti-kaurasiemenpyöryköitä, jotka olivat todella hyviä. En ole erityinen chilinystävä, mutta tuote sopi hyvin kasvispyöryköihin.

Maistoin lounaskahvilassa jossain vaiheessa kaurapyöryköitä, jotka olivat vielä parempia. Arvostan kasvispyöryköitä, koska niissä ei (toivottavasti) ole mitään epäilyttäviä ruumiinosia.

Kuulin, että lounaskahvilasta saa ottaa mukaan keittoa, jota tarjotaan annoksen yhteydessä ja pidän ajatuksesta. Lounaalla ei välttämättä tule otettua keittoa, jottei nukahda kesken työpäivän, jos valitsee buffetista salaattia ja ruokaa. Viileän, kylmän tai jäätävän päivän iltana keitto maistuu, joten lounaskeiton kantaminen kotiin on hyvä idea.

Metis-hedelmiä

Ostin tarjouksessa olleen luumurasian ja huomasin vasta kotona, että hankkinut Metis-hedelmiä, jotka ovat luumun ja aprikoosin yhdistelmiä. Opin historian hämärissä viljelyyn perehtyneeltä kaverilta, ettei eri hedelmiä voi yhdistää. Olin jo silloin eri mieltä, mutta en kiistellyt aiheeseen perehtyneen kanssa. Jätin Metikset kypsymään työpöydälle, joten voin maistettuani tuotetta jatkaa Kostettava-Excelissä mainittua erimielisyyttä.

Luin vinkin, jonka mukaan puolitettujen ja kivettömien luumujen päällä voi kaataa keitettyä vettä, jossa on tolkuttomasti sokeria ja luumut maistuvat hyville pakastamisen jäljiltä. Uskoisin, että mikä tahansa maistuu hyvälle, jos tuotteen päällä on tolkuttomasti sokeria. Voista tai kermasta ei mainittu mitään, mutta ehkä sokeriluumut voi kiehauttaa enemmän tai vähemmän kevyesti rasvassa ja syödä kuohukerman kera.

Tequila

Karaoke kuuluu eieieieieieieiiiiiiiiiiiii-sarjaan, koska useimmat laulavat kovaa, väärin ja mitä ilmeisimmin tolkuttomassa humalassa. Pidän laulamisesta, mutta karaoke-esiintyminen kuuluu Ei koskaan -maailmaan.

Jos kuitenkin haluaisin laulaa karaokea, niin suosittelen Tequila-esitystä teille kaikille.

Andy Rowell, America’s Got Talent

Söpöistä puumanpennuista otin kuvan Sanomatalon valokuvanäyttelyssä.

Syysdieetti

Olen kasvanut perheessä, jossa 160-senttinen äiti oli jatkuvalla dieetillä ja painoi 48 kiloa. Arvostin sitä, että hän söi terveellisesti ja monipuolisesti ja liikkui säännöllisesti. Useiden koirien lenkittämisestäkin oli varmaan hyötyä hyvinvoinnille.

Kasvikset, marjat, sienet, riista, piimä ja viilit kuuluivat ruokavalioon. Perunat olivat hyvä vaihtoehto, koska äiti ei halunnut syödä valkoisia jauhoja eli makaronia (kyllä, sana on nykyisin pasta al dente, kjeh) tai kaukaa toimitettua riisiä.

Äiti paastosi säännöllisesti ja kokeili useita muotidieettejä. Atkinsin hän jätti väliin, mutta keitettyjä perunoita -ruokavalio oli mielestäni mielenkiintoinen. Mausteita sai käyttää, mutta suolaa ei tietenkään saanut lisätä.

Tiedän naisen, jonka dieettinä oli pelkkä piimä ja kyseinen dieetti vaikuttaa kiinnostavalta ja toimivalta, jos pitää piimästä. Lisäsin hyvältä vaikuttavan dieetin Kokeiltava-listalle.

Vielä nykyään hyvin monet tupakoivat pysyäkseen hoikkina. Paino saattaa nousta, jos lopettaa tupakoinnin, mutta onneksi dieetin saa haltuun aloittamalla tupakoinnin uudelleen. Ei yksikään nuori välitä siitä, että tupakointi on sairastumisriski. Mielestäni heille kannattaisi näyttää kuvia pitkään tupakoineiden ihmisten ihosta sekä hampaista. Ruttuinen iho ja iloisen keltaiset hampaat ovat hyvä alku, mutta myöhemmin mahdollisesti jäljellä olevia alahampaita voi verhota ruskea mössö. Taskussa voi pitää astmapiippua, niin hyvin pärjää.

Proteiinidieetti

Useimmat työkaverit ovat nuoria ja monet heistä kiinnittävät ilahduttavasti huomiota terveellisiin elintapoihin.

Opin nuorelta mieheltä, että välipalana kannattaa syödä Valion PROfeel -proteiinivanukkaita, joista 20 prosenttia on proteiinia. Makuina olivat äärettömän luotettavasti suklaa, suklaa-kookos, minttusuklaa, kermakaramelli ja juomina mokkapala ja suklanougat. Harmi, että tuplasuklaasalmiakkikermajäätelötoffeemarenkivanukas puuttuu joukosta.

Vanukkaat on makeutettu keinomakealla ja kaloreita sadassa grammassa on 82. Purkissa on 180 grammaa eli tuote sopii oivallisesti 5:2 -dieettiin, jossa naiset syövät päivässä 500 kaloria. Kolme purkkia ja seuraksi chia-siemeniä, jotka ovat kasviksia tai mahdollisesti marjoja ja päivän terveellinen setti on kasassa. Ehkä.

Minttusuklaavanukas oli mielestäni hyvää ja ilahduttavan (keino-) makeaa, mutta elimistöni suivaantui vanukkaiden syömisestä ja tulin kipeäksi. Yksi purkki hyvä, monta purkkia paha, kuten Orwellin Eläinten vallankumouksessa melkein ilmaistiin.

Täsmennys: kyseessä ei – vielä – ollut dieetti, vaan riemastuminen terveellisemmästä makeasta, joka osoittautui minulle sopimattomaksi.

Paastodieetti

Kiinnostuin paastodieetistä syöpähoitovuosieni aikana ja kokeilin pätkäpaastoa, joka toimi hyvin, kunnes Hirmuinen Makeavaanija hyökkäsi nurkan takaa kimppuuni. Kävelin tietenkin säännöllisesti eli liikunnallakin oli merkitys hyvinvoinnin kannalta.

Poistuin viime viikolla neukkarista (kyllä, neuvotteluhuone), kompastuin kotelolla peitettyihin johtoihin, mutta en päätynyt turvalleni. Onnistuin potkaisemaan oikealla jalallani vasemman jalan nilkkaan ja päädyin putsaamaan kohdan, josta oli lähtenyt nahkaa. Suuri mustelma on upea! Varmistan, pystyttekö te tekemään jotain yhtä lahjakasta ja etevää? Hahaa!

Valitsin 5:2 -paastopäivänä tuotteita, joita pidin terveellisenä eli kasviksia, sieniä, papuja, kalaa, kananmunia, vähän ruista tai kauraa ja marjoja. Pienen Babybel-juuston sai napattua mukaan, joten proteiinikin järjestyi. Yosa kauravälipala metsämarja kuului suosikkeihini jo maun perusteella.

Seurasin brittien 5:2 -palstaa, jossa näkemykset olivat hätkähdyttäviä. Monet dieettiä noudattaneet söivät ilahduttavan terveellisesti, mutta osa etsi mahdollisimman vähäkalorisia vanukkaita, jälkiruokia, sipsejä tai makeisia ja eli niillä kokonaisen päivän. Kaikki heidän kalorinsa tulivat moskasta (vähintään) kaksi kertaa viikossa.

Luin hiljattain jutun murrosikäisestä brittipojasta, joka ei enää näe juuri mitään, koska hän on elänyt roskaruoalla koko ikänsä. Tilanne on erittäin surullinen. Kyseessä ei ollut pelkästään mieltymys ranskanperunoihin jne., vaan hän ei pystynyt syömään kasviksia niiden epämiellyttävän koostumuksen vuoksi.

Brittisarjassa Supersize vs Superskinny lääkäri Christian Jenssen on opettanut superhoikkia syömään ravitsevampaa ruokaa ja supertuhteja syömään terveellisemmin. Kasviksia, hedelmiä tai marjoja vieroksuvien piti opetella edes maistamaan mielestään inhottavalta tuoksuvia tai maistuvia tuotteita.

Jos pidät kauhuelokuvista, kannattaa katsoa hoikan miehen makeanhimo ja lääkärin ”ilahduttava” karkinvalmistus kohdassa 24:13. Kauhuelokuvat ovat mielestäni vastenmielisiä, mutta makeaa rakastavalle kohta oli iljettävää katsottavaa.

S05E04 Supersize Vs. Superskinny Season 5 Episode FOUR

Viehättävässä maalauksessa on naivistitaiteilija Kati Mikolan työ. Hänen hahmonsa elävät maailmassa, jossa mielelläni asuisin.

38,6 astetta

Sunnuntai-iltana palelin niin, että hampaat kalisivat. Lisäsin sänkyyn toisen untuvapeiton ja palelu jatkui yöpaidasta, aamutakista ja villasukista huolimatta.

Mittasin kuumeen, jota oli 38,6 astetta.

Menin aikaisin nukkumaan ja havahduin paleluun useita kertoja. Olin pikkutunneilla niin kipeä, että varasin ajan lääkäriasemalta klo 10:20. Perjantai- ja maanantaipoissaolot ovat erityisen noloja työpaikoilla, joten halusin lääkärintodistuksen sairastumisestani. Mietin yöllä, ettei minusta ole työntekoon aamulla, kun olen kuumeinen, uupunut valvomisesta ja umpijäässä.

Heräsin seitsemältä ja mittasin kuumeen. ”Kuumetta” oli 36,2 astetta eli normaalilämpö. Lähdin töihin, koska olin kätevästi parantunut mistälie. Kummastelin pikakuumetta, mutta olin tyytyväinen voidessani paremmin.

Yritin ostaa marjakojusta punaisia karviaisia, mutta niitä ei ollut myynnissä, mikä oli hirvittävä vääryys. Olin ostanut samasta kojusta aiemmin herneitä ja ostopaikkana oli HELSINGIN VIHA. Mielestäni -nnes on turhaa.

Jatkoin matkaa työpaikalle ja huomasin, että työpaikan avaimet olivat jääneet kotiin. Mukavan aulatyöntekijän avulla pääsin töihin ja sain vara-avaimen käyttööni.

Lähdin lääkärille varttia ennen varaamaani aikaa ja kummastelin, kun en saanut tietoa lääkärin vastaanottohuoneesta puhelimeeni. Yritin turhaan ilmoittautua automaatilla ja seuraavaksi menin jonottamaan vastaanottoon. Kuulin lyhyen jonottamisen jälkeen, että olin varannut ajan ensi maanantaille. Sain peruttua turhan ajan parantumiseni jälkeen.

Palasin töihin ja pidin vilkkaasta työpäivästä.

Tein työpäivän jälkeen sisään lääkärihaahuiluaikani ja lähdin kotiin. Kotona löysin työpaikan avaimet käsilaukustani.

Edellisen kuvauksen perusteella tarvitsen avustajan, joka varaa minulle pikkutunneilla (täysin turhan) lääkärin ja muistaa, että olen laittanut työpaikan avaimet käsilaukkuni sisätaskuun ja käy ostamassa täysin välttämättömiä karviaisia.

Muita huomioita

Ihmiset juoksevat bussiin ja hieman ennen bussia he kävelevät. Kukaan ei juokse koko matkaa. Ikinä. Kertooko tilanne suomalaisten kunnosta?

Remontissa oleva Hämeentie on tuhoisa kivijalkakauppiaille ja turhan usein veden vallassa. Rakennusmiehet sekä lätäkkö- tai lammikkosukeltajat onneksi saavat projektin etenemään. Pistäydyin Hakaniemessä Derby-kenkäkaupassa, mutta en löytänyt etsimiäni Gaborin balleriinoja. Kokoa 42 tai 43 olevia korkokenkiä oli edelleen jäljellä, jos joku etsii uusia kenkiä. Kaupan ovessa on lappu ”osta kengät tai koko liike”. Tiedoksesi, jos suunnittelet liikeyritystä torin kupeeseen. Lähellä olevassa Hakalaukussa riitti valikoimaa, mm. hyvännäköisiä käsilaukkuja ja reppuja alennetuin hinnoin.

Raidejokerin työmaat näyttävät ikäviltä, koska rakentajat kaatavat kauniita puita (niin EI saa tehdä!) ja rouhivat kadut auki. Raidejokeri vaikuttaa kiinnostavalta, joten ehkä puunkaatotihutöitä pitää sietää matkan aikana.

Asiasta viidenteen, Helsingin Sanomien mukaan jossain vaiheessa kaadetaan viehättävät puut Esplanadin puistosta ja tilalle istutetaan pieniä puunrääpäleitä. Surullinen ajatus, vaikka tietenkin puiston pitää olla turvallinen.

Kuumediagnoosi

En tiedä, mikä sai kuumeen kohoamaan ja katoamaan. Klassinen selitykseni, joka ei toivottavasti loukkaa ketään: kyllä se ruumiinavauksessa selviää.

Joku toinen

Tunnelmallisen kuvan rauhoittavasta lepopaikasta (ei siitä viimeistä) löysin netistä.