Hyvästi, Hiili

Kolmannen eläinlääkärikäynnin jälkeen Hiilen kunto romahti. Kissaparka antoi ylen ja maha oli sekaisin. Kissa joi edelleen vettä, makasi nurkassa ja tuijotti apaattisen näköisenä seinään.

Soitin kissaa hoitaneelle eläinlääkäriasemalle ja kysyin, onko aika viedä sairas kissa lopettavaksi. Hoitaja oli mahdollisesti oppinut koulutuksessa ilmaisun ”omistajan oma päätös, koska me näemme eläintä täällä vain hetken ajan”. Kiitin tiedosta.

Toivoin, että kissa olisi parantunut eläinlääkärikäynneillä eikä sen kuntoa olisi kahdella ensimmäisellä käynnillä heikennetty entisestään.

Hiili ei enää reagoinut kehräämällä, kun silitin sitä. Kissan kärsimystä oli käsittämättömän surullista seurata.

En halunnut viedä sitä eläinlääkäriasemalle, jossa kissan kunto oli entisestään heikentynyt. He tekivät varmaan parhaansa, mutta hoidot aiheuttivat kissalle lisää ongelmia. Terveeksi testeillä ja tutkimuksilla todettu kissa oli kaikkea muuta kuin terve.

Soitin Hiilen oksentamisen jälkeen aamuyöllä eläinsairaalaan ja kysyin, voinko tuoda kissan päivystykseen eutanasian vuoksi.

Eläinlääkärin kehotuksesta soitin uudelleen sairaalaan, kun odotimme taksia ja kerroin, ettei kärsivää kissaa enää hoideta, vaan armahdetaan.

Ilmoitin tietoni vastaanotossa ja pyysin, että Hiili nukutetaan. Ei enää turhia ja kivuliaita hoitoja, vaan helpottava piikki kissaparalle. Kerroin jättäväni kissan sairaalaan tutkittavaksi ja toivon, että kissan ruumiinavauksesta on apua jollekin toiselle sairaalle eläimelle. Jättäminen tuntui kammottavalta, mutta eihän Hiili enää ollut eutanasian jälkeen jäljellä, vain kissan ”kuori”.

Eviran tekemä ruumiinavaus kissalle maksoi 250 euroa, mutta mitä iloa tiedosta enää olisi, kun tärkeä ja läheinen lemmikki oli kuollut?

Odotimme hetken aulassa ja pääsimme vastaanotolle. Lääkäri pyysi meitä menemään käytävän päässä olevaan huoneeseen.

Vastaanotto oli huomaavainen ja inhimillinen, mutta minua itketti kissan tilanne.

Kerroin, että Hiili voi hyökätä ja hoitaja haki suosittelemani tiikerihäkin. Eläinlääkäri oli toista mieltä. Hän istui lattialle, kääri heikentyneen Hiilen huopaan ja otti kissan syliinsä. Hiilen silmät ja suu peitettiin mustalla ”kuonokopalla” ja eläinlääkärin sylissä ollut Hiili sai rauhoittavan pistoksen. Arvostin kissan lempeää kohtelua.

Kissan koppa nostettiin pöydälle ja peitettiin huovalla. Silitin nukahtavaa Hiiltä kopan ristikon kautta. Sain olla yksin kissan kanssa.

Minun oli tarkoitus olla paikalla lopetuspiikin aikana, mutta en pystynyt.

Silitin vielä kopassa nukkunutta kissaa, kun kopan kansi oli nostettu pois ja kiitin henkilökuntaa hyvästä hoidosta. Sain luvan jättää kissan kopan ja peitteen eläinsairaalaan ja maksoin laskun.

Kotiin palattuani siivosin sairaan kissan aiheuttamat sotkut, joita oli mm. kissan kiipeilytelineen juurella. Imuroin, pesin lattiat, pyykkäsin ja tiskasin. Toinen kissa Nökö odotti kotona, joten en halunnut ulista suruani sen kuullen ja nähden. Siivoamisesta oli apua, koska en keskittynyt pelkästään edesmenneeseen eläinparkaan.

Hiilen kuoleman jälkeen kerroin tapahtuneesta ystäville ja sukulaisille. Töissä sanoin tilanteesta useammalle työkaverille ja itkin työpaikan vessassa, mutta kukaan ei onneksi sanonut mitään.

Useampi liian pitkään kipuja kokenut läheinen on kuollut viime vuosien aikana, joten surua on riittänyt. Äkillisesti sairastuneen kissan kuolema tuntui vaikealta, koska terveestä kissasta tuli hyvin sairas kissa lyhyessä ajassa eikä kukaan osannut auttaa kärsinyttä Hiiltä.

Minulle hyvin tärkeän lemmikin elämä päättyi eläinsairaalassa.

Hiili, toivottavasti olet terveeksi muuttuneena kissojen vehnänoras- ja possunsydäntaivaassa ja nautit elämästäsi. Juoskoot sievät tyttökissat, kivat kaverit ja maukkaat hiiret luoksesi ja toivon, että saat nauttia hyvistä unista aurinkoisella ruohomättäällä.

Kiitos vuosista, jotka sain viettää seurassasi.

Tänään

Heräsin aikaisin, pesin hiukset, puin, pakkasin mukaan vesimeloninlohkoja ja meikkasin. Hyvä aamu!

Ehdin bussiin ja jäin pois metroasemalla. Istuin edessä, joten suuntasin etuovelle, joka oli kiinni. Käännyin kuljettajan puoleen ja kysyin häneltä ”anteeksi, pääsisinkö tästä?”. Kuljettaja kuunteli jotain kuulokkeista, joten arvelin, ettei hän kuullut ja kysyin uudelleen. Hän tiuskaisi minulle, että keskiovesta pääsee ulos ja pitääkö etuovesta tunkea! Olimme tyhjällä pysäkillä. En ymmärtänyt olevani törkeä kriminaali, joten totesin, että istuin edessä, joten olin poistumassa etuovesta. Ovi lävähti auki.

Sillä hetkellä vähemmän ystävällisenä ihmisenä käännyin hänen puoleensa ja teititellen tiedustelin, onko hän tietyn kansalaisuuden edustaja? Jätän huomaavaisesti määrittelemättä kyseisen kansalaisuuden. Kansalaisuus, joka turhan usein tiuskii busseissa asiakkaille, kaahaa ja on lähes poikkeuksetta epäkohtelias. Hän ei vastannut minulle.

Kaduin kommenttiani, koska ehkä hänellä oli poikkeuksellisen huono päivä ja hän halusi raivota asiakkaalle. Toisaalta ihmettelen, mikä oikeus hänellä/heillä on raivota matkustajalle?

Sata salamaa iskee tulta?

Kävelin metroasemalta kauppaan paria kerjäläistä väistellen ja jatkoin töihin. Aamupäivä meni mukavasti, koska asiakkaat olivat ystävällisiä.

Lounaalla menin hakemaan Oriental-salaatin lämminsavulohella (vaihtoehtoina ovat kana tai kala, mutta halusin lohta) Picnicistä, mutta päädyin vieraan asiakkaan selkeästi yllyttävän valinnan vuoksi uuniperunoihin, loheen ja katkarapuihin.

Menin työpaikan kahvioon syömään ja tietenkin juttelemaan työkavereiden kanssa, mutta palohälytyksen vuoksi päädyimme seisomaan rakennuksen viereen lähes 20 minuutiksi. Mikään ei onneksi palanut, vaan kyseessä oli väärä hälytys. Söimme lounaan loppuun ja palasimme töihin.

Aiemmassa työpaikassa kaikki poistuivat työtiloista harjoituspalohälytyksen aikana, mutta tupakoijat pysyivät tupakointihuoneessa. Tilanne tapahtui kauan sitten ja oli surkuhupaisa. Kukaan ei tullut ajatelleeksi, että savustamo jatkaa toimintaansa myös feikkikriisin aikana. He eivät tienneet, että piti poistua tiloista.

Väärät ihmiset lähtivät

Surullinen päivä, koska kahden erittäin sympaattisen työkaverin työsuhde päättyi.  Toinen, erittäin hauska ja fiksu pääsi opiskelemaan lääketiedettä ja toinen löysi mielenkiintoisen ja paremmin palkatun työn.

Harmi, kun kivat lähtevät pois, vaikka lähdön syy oli molemmilla hyvä.

TURPA KIINNI!

Iltapäivä sujui hyvin, vaikka tein hiljattain oppimiani ja uusia tehtäviä, kunnes sain haasteellisen puhelun. Soittaja oli kohtelias, mutta hänen seuralaisensa ei ollut. Harvemmin minulle kukaan huutaa puhelimessa turpa kiinni. Tarkemmin ajateltuna ei koskaan. Asia ei edennyt minnekään, joten puhelu päättyi. Halusin auttaa, mutta en onnistunut, joten tilanne tuntui harmilliselta.

Työpäivän jälkeen leimasin ulos ja täydensin vielä muutaman lomakkeen paikallani.

En lähtenyt terassikekkereille, koska pelkään aina, että joku vakuuttaa viidennen oluen tai siiderin jälkeen rakasthavansha minua. Niin on tapahtunut thurhan montha kherthaa, mutta nykynuoret ovat varmaan tunnollisempia ja kunnollisempia.

Kadonnut HSL-kortti

Lähdin kotia kohti ja odottelin bussia vain hetken ajan pysäkillä. Jäin kodin lähellä pois bussista ja olin vaihtamassa seuraavaan bussiin, kun huomasin matkakorttini kadonneen. Olin todennäköisesti pudottanut kortin bussiin. Etsin bussikorttia taskuistani ja käsilaukusta, mutta kortti ei löytynyt. Kävelin kotiin, tyhjensin ja pengoin käsilaukun, mutta kortti pysyi kateissa.

Yritin kuolettaa kortin, mutta HSL:n numero oli voimassa klo 19 saakka ja soitin liian myöhään. Uusi yritys huomenaamuna klo 7.

Kortilla on aikaa ja arvoa, kotelossa oli 20 euron seteli ja puhelinnumeroni olin kirjoittanut kuittiin. Eipä ole kukaan ottanut yhteyttä. Setelille voin vilkuttaa hyvästit, mutta toivottavasti saan aamulla kuoletettua korttini eikä kukaan ole matkustanut lipullani.

Kortin katoaminen oli mielestäni selkeä rangaistus siitä, että bussinkuljettajan kärttyisyys harmitti minua aamulla.  

Muistathan olla huomattavasti parempi ihminen ja ymmärtää kuljettajia, vaikka he vihaisivat kaikkia matkustajia päivästä toiseen. Harasho.

Onnea uuteen työhön ja opiskeluvuosiin

Kiitos hauska ja aina-yhtä-ystävällinen S ja ikihyväntuulinen ja nokkela melkein-porotilallisten vegaanilapsi I, joka perehdytit minut töihin. Teidän kanssanne oli erittäin mukavaa työskennellä ja jutella.

Toivotan teille kummallekin oikein hyvää jatkoa.

PS Kuvaan halusi Nökö.

Läheiset

Syöpään sairastuessa useimmista sairastuneista tuntuu, että koko maailma pysähtyy. Tulevaisuudesta ei tiedä, oma vointi kauhistuttaa, hoidot huolestuttavat tai pelottavat ja todella moni sairastunnut miettii kuolemista.

Olen jutellut monien syöpäpotilaiden kanssa, joita läheisten reaktiot hämmästyttävät. Osa omaisista ei ymmärrä tai halua ymmärtää, että syöpäpotilas on sairastunut vakavasti. ”On minullakin pitkittynyttä yskää.” Sehän ikävää. Kannattaisiko käydä lääkärillä tai vähentää tupakointia?

Apua voi saada läheisiltä heikommassa vaiheessa, jos heillä on aikaa tai halua auttamiseen. Yli miljoona suomalaista elää yksin ja monet elävät parisuhteessa, joissa vain sairastunut huolehtii kotitöistä. Puolisot tai lähellä asuvat unohtavat – tai eivät käsitä, että he voisivat kokata ruokaa, auttaa siivouksissa edes joskus tai käydä kaupassa heikossa kunnossa olevalle potilaalle. Syöpäpotilaan voi olla vaikeaa palkata siivousapua, koska tulot romahtavat ja menot nousevat lääkkeiden, poliklinikka- ja sairaalamaksujen vuoksi.

Erittäin hyvä syy säästää siinä vaiheessa, kun on vielä terve.

Ihmiset ovat erilaisia, joten osa ei oikeasti pysty käsittämään, millaista elämää syöpäpotilas elää. Ei kyse ole mistään läheisten elämän pitkää työpäivää tai -viikkoa seuraavasta uupumuksesta vaan tilanteesta, jossa jo sängystä nouseminen tuntuu tavoitteelta.

Myeloomadiagnoosin saatuani luin Kristiina Heleniuksen kirjan Mikä maa, mikä syöpä, jossa hän kertoi sairastuneensa imukudossyöpään, Hodginin tautiin. Kirja oli kiinnostava ja teoksesta jäi mieleen, kuinka Heleniuksen aviomies toi ruokaa vain itselleen – ei puolisolleen. Syöpä voi koetella parisuhteita ja ärsyttää tervettä puolisoa, jolle kasaantuu huolta, surua ja ylimääräisiä tehtäviä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiina_Helenius

Syöpäpotilaalle voivat tietenkin olla vieraita lähipiirin opiskelukiireet, remontit, parisuhdekriisit, alkoholi- ja/tai mielenterveysongelmat, pettämiset, lasten fyysiset ja psyykkiset ongelmat ja muut sellaiset asiat, jotka eivät liity omaan elämään. Vaikeita ja surullisia tilanteita, joihin läheiset toivottavasti saavat apua.

Monien potilaiden mielestä hankalinta vakavassa sairastumisessa oli, etteivät terveet ihmiset hahmottaneet sitä, että potilaan riskinä oli kuoleminen. Moni hyvin sairas potilas kuuli läheisiltään ikihupaisan Ethän sinä näytä sairaalta -kommentin. Ei, syöpää ei huomaa kuten ruhjeita kolarin jälkeen. Syöpä tekee tuhoja ihmisessä itsessään.

Mm. Yhdysvalloissa monilla alueilla käytäntö on toisenlainen. Naapurit, tuttavat ja ystävät tarjoutuvat apuun, hoitavat lapsia, tuovat ruokaa ja toimivat siivouspartioina vakavasti sairastuneiden luona. Välittäminen ja huolehtiminen ovat heille tärkeitä asioita.

Parhaissa suvuissa potilailla oli tukijoita ja hän saa apua. Jos tukea saa, niin yhteydenpitoa on helpompi jatkaa tulevaisuudessa.

Jos ei saa, niin miksi vakavasti sairastunut ottaisi jatkossa yhteyttä ”läheisiin”, jotka eivät kertaakaan vaivautuneet auttamaan raskaiden ja vaikeiden hoitojen aikana?

Taiteena on Mia Bergqvistin Kasvunpaikka, jonka kuvasin Naivistit Iittalassa -näyttelyssä viime kesänä. Vanhalla puukoululla olevat teokset ovat lahjakkaita ja hauskoja, joten näyttelyyn kannattaa jälleen suunnata lauantaina 18.5. tai viimeistään sunnuntaina 25.8.2019.

Kolera

Tein perjantaina ja maanantaina töitä kotona ja oli tyytyväinen viimeistellessäni kirjoittamiani tarinoita.

AIDS

Maanantai-iltana katsoin Tuntematon vihollinen -elokuvan (2014) ja kihisin kiukusta. Kauniit rakkaustarinat viehättivät, samoin veljesten keskustelut, mutta julma suhtautuminen vakavasti sairastuneisiin tuntui käsittämättömältä.

Kahdeksankymmentäluvun alussa mm. Manhattanilla homoseksuaalit miehet sairastuivat ns. homosyöpään, josta ei tiedetty riittävästi ja miehiä kuoli valtavia määriä.

The Normal Heart -traileri (Tuntematon vihollinen)

https://www.youtube.com/watch?v=fZxR9XHS0H8

Ketään ei kiinnostanut, että miehet sairastuivat ja menehtyivät. Sairauden tutkimiseen luvattiin vaivaiset 4000 dollaria.

Olin kiukkuinen, koska sairastuneita ei tutkittu asianmukaisesti, vaan heille käännettiin selkä tietämättömyyden ja typerien ennakkoluulojen vuoksi.

Noro ti?

Näin seuraavana yönä surullista unta, jossa ystäväni sairastuivat AIDSiin ja heräsin pikkutunneilla oksennus- ja mahatautiin. Luulin siinä vaiheessa, että pahinta oli antaa ylen peitolle aamuyöllä, mutta myöhemmin huomasin erehtyneeni.

Täsmennän, että oli iljettävää antaa ylen tonnikalaa.

Toivoin tiistain ajan, että oloni paranee, mutta kuume nousi. Ei onneksi niin korkealle, että olisi pitänyt lähteä päivystykseen. Soitin esimiehelle ja kerroin tilanteesta. Hän ei halunnut tartuntaa, joten minun piti olla vielä keskiviikkona kotona.

Yritin juoda laimeaa appelsiinimehua ja söin pari lusikallista kaurapuuroa. Kumpikin ratkaisu oli huono päätös. Onneksi oli ämpäri vierellä.

Ke

Tauti riehui edelleen keskiviikkona, joten soitin uudelleen esimiehelle ja kerroin, että minun on pakko pysyä kotona torstaina.

Kolmen päivän sääntö pätee työpaikalla, joten lupasin ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, jos tauti ei rauhoitu. Ei rauhoittunut, vaikka lämpötilani oli pitkästä aikaa pakkasella eli 35,4 astetta. Vanhat ”mukavat” kortisonipaleluajat tulivat mieleen.

To

Ystäväni tarjoutui uudelleen avukseni ja haki minulle lisää vatsalääkkeitä, juotavaa ja sen tärkeimmän eli uuden vehnänoraan kissoille. Näimme pihalla, kun vein roskat eli olin hetken ulkona ja palasin kiireimmän kaupalla sisälle.

Olin tyytyväinen saamaani luomumustikkamehuun, vaikka kummastelin luomumustikkaa. Rajoittuneen mielipiteeni mukaan kaikki mustikat ovat luomumustikoita.

Olin näköjään väärässä.

”Luomua vai ei? Mustikasta kiehahtamassa alan yrittäjille soppa

Kaikki metsästä poimittu ruoka ajatellaan helposti luomuksi. Kuitenkin esimerkiksi mustikkaa saa myydä luomunimikkeellä vasta, kun sillä on viranomaisen myöntämä luomusertifiointi. Suomessa tämänlaista luomumustikkaa voi poimia pääasiallisesti Lapissa. Alan yrittäjät pitävät tilannetta ristiriitaisena.”

2.12.2014 klo 07:02

https://yle.fi/uutiset/3-7662181

Luomumustikkatilanne on mielestäni (kaikella kunnioituksella) naurettava. Mustikat ovat luomumustikoita.

Pöpökädet

Siirsin ystäväni tilille rahat apteekki- ja kauppareissusta, koska en halunnut antaa hänelle rahaa, johon olin koskenut pöpökäsilläni. Mietitkö koskaan, kuinka likaista kaikkien käpälöimä raha on?  Peset tietenkin kätesi lämpimällä vedellä ja saippualla tullessasi kotiin, ennen ruokailua ja käytyäsi wc:ssä, joten miete on turha. Toisaalta minä sairastuin eli ei siisteyskään aina suojaa näiltä koleratartunnoilta.

Kolera-arvelu

Soitin torstaina terveyskeskukseen ja hoitaja soitti minulle myöhemmin takaisin. Selitin, että omadiagnoosin mukaan minulla on kolera (tunnistin jo myelooman ja vyöruusun, joten…) ja pyysin, että saan perjantaita varten lääkärintodistuksen. Kumma kyllä hoitaja epäili koleradiagnoosiani, koska en ole ollut ulkomailla. Olimme yhteisymmärryksessä siitä, että minulla on maha- ja oksennustauti.

En tietenkään pystynyt lähtemään kotoa mihinkään pidemmälle, joten selitin vuosien tautisuustaustani ja allogeenisen kantasolusiirron. Saan pyynnöstä lääkärintodistuksen postissa, vaikka olisin voinut noutaa sen nopeammin terveyskeskuksesta.

Torstai meni levätessä ja pyykätessä. Söin päivällä risottoriisiä yrttisuolan ja soijan kanssa. Luulen, että tein virheen, kun ripottelin muutamia parmesanlastuja annoksen päälle.

En uskalla mennä nukkumaan, koska olo ei vieläkään ole hurrattava. Kivempi olla hereillä, jos tapahtuu taas jotain katalaa, jota en todellakaan tarkemmin selvitä.

Axel Munthe – tie Caprin saarelle

Kätevän koleradiagnoosin nappasin Bengt Jangfeldtin kirjasta Axel Munthe – tie Caprin saarelle (2010).

Ruotsalainen lääkäri Munthe (1857–1949) on ollut lapsesta lähtien idoleitani ja rakastin osittain elämäkerrallista kirjaa Huvila meren rannalla, jossa hän kuvasi huolenpitoaan köyhistä ihmisistä ja saarelle lepäämään laskeutuneiden pikkulintujen pelastamista.

Capri oli kaunis ja viehättävä, kun vierailimme siellä tädin ja sisareni kanssa historian hämärissä ja kävisin mielelläni uudelleen saarella.

Munthen maine sympaattisena älykkönä hieman karisi, kun luin hänestä kirjoitetun kirjan, joten uusi idolini on puhtaasti ulkonäön perusteella Matt Bomer (s. 1977) The Normal Heart -elokuvasta. Miten mies voi olla niin täydellisen näköinen? Näteillä miehillä on yleensä nätti poikaystävä, mutta Bomerilla on aviomies ja kolme lasta.

Syö enemmän kasviksia, marjoja, hedelmiä

”Niinhän se on. Niitä pitäisi syödä lisää, jos ei jo tarpeeksi syö, ja harva syö. Mutta ei ole olemassa toista ruokaryhmää, josta saisi yhtä kattavan ja monipuolisen valikoiman keholle tärkeitä aineita: vitamiineja, kivennäisaineita, kuitua ja antioksidantteja. Ja vain vähän energiaa ilman mitään kevyt- tai light-mainoksia. Puhumattakaan makuelämyksistä!

http://syohyvaa.fi/syo-enemman-kasviksia-marjoja-hedelmia/

Syö vähintään 500 grammaa päivässä.”

Mustikkakeittoruokavaliolla kaikki näyttää hyvältä. Huomenna yritän syödä salaa retiisejä.

Ei koskaan tapahdu mitään

Pari viikkoa sitten kirjastoon mennessäni vastaani käveli kaksi naista, joista toinen totesi toiselle, ettei elämässä koskaan tapahdu mitään.

Minua huvitti hänen kommenttinsa tautimyllerrysvuosien jälkeen. Hyvä tietenkin, että joidenkin elämä on rauhallista.

Mielestäni elämässä tapahtuu koko ajan jotain ja onneksi useimmat tapahtumat ovat mukavia tai ainakin siedettäviä.

En satuttanut itseäni kovin pahasti kaatuessani ennen pääsiäistä, en enää sano AUTS mennessäni nukkumaan, kuten pääsiäisenä, kun vasen puoli kropassani oli mustelmilla. Kelta-musta kyynärpääkin näyttää jo parantuneen.

Nolo olo

Mahatautisuus harmittaa ja hävettää, koska haluaisin olla töissä. Toisaalta en missään nimessä halua tartuttaa ketään, joten parempi pysyä kotona toipumassa.

Peter, Paul and Mary: 50 vuotta

7.4.2018 (24 päivää)

https://areena.yle.fi/1-3765874

Ohjelmaa katsottuani oletin, että lahjakkaalla esiintyjällä Mary Traversilla (s. 1939) oli syöpä ja ikävä kyllä olin oikeassa. Vuonna 2004 hän sai diagnoosin leukemiasta, seuraavana vuonna kantasolusiirteen, joka tilapäisesti paransi hänet, mutta 2009 hän menehtyi 72-vuotiaana.

Tällaista oli silloin ennen, kun maailma oli vielä mustavalkoinen

Peter, Paul & Mary – The First Time Ever I Saw Your Face

https://www.youtube.com/watch?v=I6x3mRbZo3k

 

 

 

Hyviä asioita

Kevät etenee ja valon määrä lisääntyy. Kannatan tilannetta, ehdottomasti. Paista aurinko aina!

Heureka

Heurekan Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely tulevaisuudesta oli kiinnostava ja olin, harvinaista kyllä, pisimpiä henkilöitä (158 cm) näyttelyssä. Merkitystä saattoi olla sillä, että useimmat kävijät olivat alle kouluikäisiä. Näyttely päättyy vuoden kuluttua eli su 13.1.2019.

Tarttuvaa-näyttelyssä opimme, että kädet pitää pestä. Kannustan ideaa ehdottomasti niin omasta puolestani, kuin muiden kannalta.

Kyseisen näyttelyn Tunnetko samoin kuin minä -testin mukaan olen Puoliläpäisevä eli pystyn hallitsemaan tunteitteni voimakkuutta, vaikka se olisi hankalaa. Sain 41/60 pistettä ja 45+ tarkoittaa Tunteita imevää sientä ja 15–29 pistettä Järkähtämätöntä kalliota. Kysymykset perustuvat William Dohertyn kehittämään tunteiden tarttumisalttiuden mittariin. Näyttely päättyy su 23.9.2018.

Kissa

Nökö on tutkimusten mukaan terve, eläinlääkäri oli ystävällinen ja hammaspuhdistus sujui hyvin.

Lux Helsinki

Lux Helsinki -valonäyttely oli upea! Pidimme erityisesti Designmuseon takana olleesta, Arkkitehtuurimuseon takaseinään heijastuneesta taidokkaasta valoteoksesta (etenkin portaista!), kauniisti valaistusta paloasemasta ja Café Engelin punajuuripihveistä ja kaakaokupillisista.

Jälkimmäiset eivät välttämättä olleet osa näyttelyä.

https://www.luxhelsinki.fi/

Lahjoitus

Lahjoitin suuren määrän tuotteita (mm. huonekaluja, astioita, pelejä, liinavaatteita, tauluja, kodinkoneita jne.) eli kotini on helpompi tyhjentää, jos viikate-dude tekee noudon tästä osoitteesta. Suurempaa dude-riskiä ei tietääkseni ole.

Toinen yrityksen lähettämä tuotteiden noutaja (kotiovelleni tuli noutaja -tietoa jäin miettimään eli noudetaanko ovi, esineitä vai minut?) kysyi, olenko sukua tietyille julkisuuden henkilöille. Kerroin, etten ole, koska pieni suku.

Olen hyvin tyytyväinen siitä, että tuotteet noudettiin kotoani yrityksen ilmoittaman aikataulun mukaisesti.

Sampo-koulutus

Kävin Sampo-palvelun kahdessa ryhmätapaamisessa torstaina 11.1. ja aiheena olleet piilotyöpaikat ja työnhaku tällä hetkellä olivat kiinnostavia.

Ohjaaja oli hyvä ja tutustuin uusiin, kivoihin ihmisiin.

Opin mm. sen, että työhakemukseen ei kannata yli 50-vuotiaana laittaa ylioppilaskuvaa, joka näyttää jostain syystä vuosi vuodelta paremmalta. En oikeastaan yllättynyt kyseisestä kohdasta, koska aiemmassa työssäni näin toisinaan pahvisia, presidentti Kekkosen aikana hankittuja arvaa kuka? -ajokortteja.

La Torrefazione

Kampin La Torrefazionen lohisalaatti (lämminsavulohta, bulguria, kapriksia jne.) oli erittäin hyvää. Suosittelen!

Ikkunasta voi tiirailla Luonnontieteellistä museota.

Työkokeilupaikka

Työkokeilupaikan hakeminen edistyy. Onneksi minulla on edelleen kuuppa kasassa, joten jäljellä oleva lyhyt aika ei suuremmin piinaa mieltäni, mutta hieman kuitenkin.

TE-keskus

TE-keskuksen ystävällinen edustaja soitti perjantaina ja sain varmistettua häneltä työkokeiluun liittyviä asioita eli minua ei pidetä freelancerina, jos kirjoitan lehteen työkokeiluni aikana. Huojentavaa. Juttelemme uudelleen huhtikuussa.

Ekbergin konditoria

Ekbergin konditoria aukeaa remontin jälkeen helmikuussa 2018. Hämmästyin matkalla Eiraan, kun vaihdoin ratikkaa ja huomasin, että konditoria oli suljettu joulukuun jälkeen. Hyvä, että kaunista ja viehättävää liiketilaa kunnostetaan. Suosittelen ehdottomasti käyntiä yrityksessä jo pitkän perinteen tukemisen vuoksi.

Kahvio on auki, joten vierailu onnistuu jo nyt.

Tuokiokuvia kansakunnan rakentamisesta – Suomi 100 vuotta 2017 

Kävin katsomassa valokuvanäyttelyn, joka oli koottu Heikki Ahon, Björn Soldanin ja Claire Ahon töistä. Ympäristö oli tyylikäs ja ihastuin useisiin, taitavasti otettuihin valokuviin.

Näyttely on ollut esillä mm. Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa ja päättyi eilen Eduskuntatalon kirjastossa.

https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/tuokiokuvia-kansakunnan-rakentamisesta.aspx

Ideaalimaailmassa elämäni olisi matkustamista, kuten Claire Ahon taidokkaasti ottamassa kuvassa.

Hyvää vointia

Myeloomapalstalta tuttu henkilö pääsi kantasolusiirtoon, joka toivottavasti sujuu parhaalla mahdollisella tavalla.

Hyvää vointia, S!

Hyvästi

Hautajaiset ja muistotilaisuus ovat ohi, sujuivat kauniisti ja kunnioittivat edesmenneen muistoa. Hyvästi, J. Sinut oli mukavaa tuntea.

Garmiva (ei Mc) gorillantuhooja

Virolaisen Villu Jaanisoon (s. 1963) autonrenkaista taidokkaasti rakentama Kaikki on mahdollista -gorilla tuikattiin tuleen aikaisin keskiviikkoaamuna 10.1.2018 Viikin kirjaston edustalla Helsingissä.

https://yle.fi/uutiset/3-10015690

Mainitsin ystäville ja sukulaisille gorillasta ja väitin, että teos oli kolme tai kolme ja puoli metriä korkea. Oikea luku oli viisi metriä. Minulla oli pienimuotoinen heitto mitta-arviossa. Uskon, että kyseisestä taidosta (?) voi olla joskus hyötyä.

Valvontakameranauhoitteessa näkyy sytyttäjä. Ikävä kyllä en yllättynyt kuvasta.

Tulipalossa vaurioituivat kirjaston ikkunat ja roihuavan patsaan luona olleet kauniit lehtipuut.

Patsaan lähellä olevan puun edessä ovat palaneet kynttilät parin päivän ajan ja lapset ovat jättäneet viestejä, joissa kaivataan gorillaa, joka oli lasten ja nuorten suosikki hauskana teoksena ja kivana kiipeilypaikkana.

Gorillan kehikko oli purettu ja jäljellä oli perjantaina enää tukena ollut tanko.

Viikin kirjaston ovella oli lappu, jossa kävijöitä pyydettiin pyyhkimään jalkansa, jottei kirjastoon tule tuhoutuneen autonrengasgorillan aiheuttamaa sotkua.

Toivon, että sytyttäjä jää pian kiinni, maksaa rikoksensa ja tekee osapuilleen 16 000 – 17 500 tuntia yhdyskuntapalvelua. Arvostan taidetta, kirjastoja ja puita, joten en vastustaisi, jos mm. hänen pelinsä ja kännykkänsä ihan vahingossa roihahtaisivat liekkeihin.

Täsmennän lopuksi, etten missään nimessä ole kostonhimoinen ihminen.

EI ole reilua

Syöpään sairastutaan usein työiässä eli 40 – 50 -vuotiaina. Syöpään sairastuneista turhan monet ovat työttömiä. Yritin varmistaa nykyisen tilanteen syöpäjärjestöstä ja ministeriöstä, mutta vastausten saamisessa kestää kesälomien vuoksi.

Ensin sairastut syöpään, saat pahimmassa mahdollisessa tilanteessa kuolemantuomion, onnistut toipumaan etkä koskaan enää palaa töihin. Kukaan ei halua palkata sinua syöpähistoriasi ja monien mielestä korkean ikäsi vuoksi.

Ole inhimillinen ja palkkaa syövästä toipunut henkilö.

Oculac-silmätipat ovat palanneet!

Sain torstaina viestin apteekissa työskentelevältä tutulta, joka kertoi, että Oculac-silmätipat ovat palanneet myyntiin. Olin todella iloinen tilanteesta käytettyäni pöyristyttävät 2500 euroa täysin pakollisiin silmätippoihini kahdeksan ja puolen kuukauden aikana.

Oculacit olivat ja ovat ainoat Kelan korvaamat tipat, jotka sopivat käänteishyljinnän kuivattamiin silmiini. Muut Kela-korvatut tipat ärsyttivät silmiäni ja muuttivat ne punaisiksi ja kutiaviksi.

Ostin pitkän toimituskatkon aikana mm. Bepanthen Eye- ja Systane-tippoja silmätippahyllystä ja tippojen hinta oli (on) korkea.

Lääkkeitä voi varata

Menin torstaina läheiseen apteekkiin, jonotin hetken reseptitiskille ja pyysin Oculaceja.

Farmaseutti totesi heti, että varattuja tippoja on mennyt jo suuri määrä. Varattuja? Kukaan ei ole maininnut minulle tippojen varaamisesta, kun olen lukemattomia kertoja kysynyt tippoja.

Vinkki: varatkaa lääkkeitä.

Resepti uusimatta

Onneksi Oculac-tippoja vielä löytyi, mutta hematologi oli unohtanut uusia reseptini edellisen käyntini jälkeen. Puhuin kalliista tipoista valtaosan vastaanotosta, mutta resepti varmaan unohtui työkiireiden vuoksi.

Farmaseutti ei voinut uusia reseptiä, koska päätös oli tehty Meilahdessa.

Varasin apteekista kaksi 120 kappaleen Oculac-pakkausta ja lupasin noutaa tipat perjantaina. Farmaseutti tiedusteli, saanko reseptin perjantaiksi ja vahvistin, että varmasti saan.

Lisää hyllytippoja

Ostin jälleen uuden paketin (onneksi vain yhden) Bepanthen Eye -tippoja ja maksoin 40 kappaleen paketista, joka kestää kaksi ja puoli päivää 21,34 euroa.

Paketti maksaa kyseisen ketjun apteekeissa 23,20 euroa, mutta hintavien silmätippaostosteni jälkeen hinta on pudonnut alennuksen vuoksi.

Reseptipyyntö sairaalaan perjantaina

Soitin Meilahteen perjantaiaamuna, mutta en tavoittanut suosikkihoitajaani. Toinen, hyvin ystävällinen hoitaja vastasi puhelimeen, selitin silmätippatilanteen ja pyysin, että saan uuden reseptin samana päivänä.

Hän kertoi minulle, että reseptit uusitaan aina seuraavana päivänä. Suomennos: maanantaina.

Pyysin uudelleen, että saan tipat perjantaina, koska tippojen uusiminen oli unohtunut viimeksi kiireiseltä hematologilta. Hän lupasi välittää viestini, mutta mainitsi vielä siitä, että tuskin tippoja voidaan uusia päivän aikana. Kerroin 2500 euron summasta, mutta summalla ei ollut häneen mitään vaikutusta. Olisi mukavaa olla työelämässä, jos 2500 euroa olisi pikkuraha.

Tilanne oli mielestäni hankala, koska hematologi unohti viimeksi uusia reseptin ja minä jouduin jälleen kerran maksamaan kalliimmat tipat.

Reseptipyyntö terveyskeskukseen perjantaina

Jätin seuraavaksi terveyskeskukseen soittopyynnön. Toivon, että heillä lääkäri ehtii uusia Oculac-reseptin, jos Meilahden lääkärillä ei ole aikaa reseptiin.

Hoitaja soitti takaisin aamupäivällä ja selitin hänelle tilanteen. Hän keskeytti minut ja pyysi henkilötunnukseni. Kerroin henkilötunnuksen ja pahoittelin, että kerroin ensin asiani. Itse asiassa kerroin tilanteen tarkoituksella ensin, koska muuten terveyskeskus vetoaa siihen, että minua hoidetaan Meilahdessa.

Hoitaja soitti välipuhelun ja kertoi, että lääkäri todennäköisesti uusii reseptin, mutta ongelmana on, että resepti on myönnetty Meilahdesta… Mainitsin uudelleen rutikuivista silmistäni ja toivoin, että saan reseptin.

Docrates, onneksi on Docrates

Ideaalimaailmassa soittaisin reseptin saadakseni yksityiseen syöpäsairaalaan Docratesiin, mutta kas, en pysty. Silmätippakuluina on mennyt pienistä tuloistani tänä vuonna 2000 euroa muiden lääke- ja sairaalakulujen lisäksi marras- ja joulukuun 500 silmätippaeurojen lisäksi.

Onneksi ensi vuoden alusta helpottaa, kun jään työkokeilun jälkeen työttömäksi, tuloni romahtavat, joudun silmätippojen aiheuttamien luottokorttilaskujen vuoksi luottotiedottomaksi, muutan sillan alle ja asun pahvilaatikossa. Täytyy pyytää, että ystäväni kutoo kissoilleni villahaalarit, -myssyt, -lapaset ja -sukat, koska atooppiset käteni eivät kestä villaa. Kyllä, positiivisuus on todella upea asia, samoin luja luotto tulevaisuuteen.

Perjantai-iltapäivä

Kävin perjantaina uudelleen apteekissa ja varmistin, saanko joko Meilahden tai terveyskeskuksen tipat. En halunnut käyttää enää euroakaan silmätippoihin, joita Kela ei korvaa.

Sain apteekista yhden paketin terveyskeskuksen määräämiä Oculac-tippoja. Kiitos, kun resepti kirjoitettiin! Tosin vain yhdelle paketille, mutta yhdestäkin oli apua. Hauskinta oli, että tipoissa oli ohje, jonka mukaan tiputan tippoja 1-4 kertaa päivässä. Oikea vaihtoehto on vähintään neljä tippaa tunnissa.

Perjantai-ilta

Menin perjantai-iltana uudelleen apteekkiin ja varmistin, tuliko Meilahdesta resepti. Tuli. Kiitos!

Sama farmaseutti, kuin aiemmin päivällä, joten aiempi terveyskeskusreseptin avulla tekemäni tippaostokseni peruutettiin.

Kela puuttuu, jos käyttämättömien tippojen lisäksi ostetaan uusia tippoja. Siitä huolimatta, että minulla on rajaton oikeus ostaa Oculaceja (lähes) kyynelnesteettömien silmieni vuoksi. Onneksi menin uudelleen paikalle perjantaina, jotta aiempi pakkaus pystyttiin peruuttamaan enkä jäänyt ilman seuraavia Kelan osittain korvaamia silmätippapaketteja.

Sain mukanani sairaalan reseptillä kolme pakettia ja maksoin neljä pakkausta eli samalla aiemman ostokseni, joka oli jo kotona.

Olen erittäin tyytyväinen, koska minulla on nyt noin kuukauden tipat. Yksi 120 pipetin laatikko maksoi Kela-korvauksen jälkeen inhimilliset 14,16 euroa. Hurraa, silmäni voivat paremmin!

Bepanthen Eye -resepti lääkäriltä?

Jokainen terve, jolle olen tilanteesta maininnut ehdotti, että lääkäri määrää, että saan Bepanthen Eye – tai Systane-tipoista Kelan korvauksen, mutta eipä se niin mene.

Kela päättää, mitä lääkekuluja korvataan eikä tilanne muutu, vaikka ainoat silmilleni sopivat silmätipat katoavat apteekeista pitkäksi ajaksi. Kiusallinen tilanne.

Lääkkeet voivat loppua

Farmaseutin mukaan mikä tahansa lääke voi milloin tahansa loppua. Tilanne on usein erittäin vaikea potilaille.

Idea Yhdysvalloista Mount Carmelin kirkosta

Freelance-toimittaja Mika Hentusen Oikeaan paikkaan -kirjassa oli maininta Norfolkissa Virginiassa olevasta afroamerikkalaisten kirkosta, jossa ylivelkaantuneille kerättiin pastori Vernon Russelin päätöksestä kirkossa kolehti ja lahjoituksia vapaaehtoisilta ja perhe kerrallaan vapautui velkavankeudesta.

Jokainen syöpään sairastunut tietää, kuinka paljon lääkekuluja ja poliklinikkamenoja tulee maksettavaksi tulojen romahdettua joko sairausloman tai työpaikan menettämisen myötä.

Hyväntekeväisyysjärjestö syöpäpotilaille

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa olisi hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukisi syöpäpotilaita eikä pelkästään hoitoja kehittäviä tutkimuksia.

Jotenkin tuli jälleen mieleen isä ja poika, joille kummallekin hankittiin Mersu tutkimusrahoilla… Ei, en halua Mersua, vaan toivon, että jokin muu taho, kuin sosiaalitoimisto korvaisi minulle täysin välttämättömät – ja kalliit – silmätippakulut.

Kuten tuetaan mm. lapsiperheitä esimerkiksi lapsilisillä, opiskelijoita opintotuilla, urheilijoita Veikkaus-lahjoituksilla jne. Onneksi mm. kuuroja ja sokeita varten on järjestöjä, joiden kautta voi saada tukea ja avustuksia.

Vivian Salo oli tuomittu kuolemaan syöpään, mutta kantasolusiirto antaa uuden mahdollisuuden

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005290942.html

Auta verisyöpäpotilaita ja liity kantasolurekisterin luovuttajaksi.

Lahjoita Syöpäsäätiölle

Lahjoittamalla Suomen Syöpäsäätiölle laitetaan syövälle piste.

https://www.syopasaatio.fi/lahjoita/

Hyvästi

Kuulin tänään, että nuori, pitkään vakavan käänteishyljinnän vuoksi sairauslomalla ollut syöpäpotilas on menehtynyt.

En koskaan tavannut häntä, mutta kirjoitin usein hänen kanssaan Facebookissa ja vein hänelle kerran osastolle pienen lahjan. En tavannut häntä, koska olin flunssainen eli riski heikossa kunnossa olleelle potilaalle.

Sinä olit kaunis, ystävällinen ja kannustava nuori nainen ja hyvä äiti pienelle lapsellesi. Olen erittäin pahoillani sairastumisestasi verisyöpään. Tiesit vaikean käänteishyljinnän aiheuttaman elinaikaennusteesi, mutta toivoin aina, että kehitetään uusi hoito, joka parantaa sinut.

Lepää rauhassa.