Omaan tautisuuteen ehti tottua vuosien aikana. Kivuliaisuus ja kankeus harmittivat ja oli ikävää olla suurten kortisoniannosten vuoksi heikossa (possu-) kunnossa ja kaatua turvalleen tämän tästä, mutta kaikkeen tottuu.
”Mitään en miettinyt, kun turvalleni kaaduin.” Edellinen oli uudehko suomalainen sananlasku. Hehee.
Läheisten tilanne on paljon vaikeampi, koska ei ole mukana tilanteessa. Joutuu sivusta seuraamaan, kun tärkeä ihminen kärsii. Minua suruani auttoi eilen, kun kuuntelin aivan liian monta kertaa Narvan marssia ja menin uupuneena nukkumaan aamuyöllä.
Nukuin pitkään eli heräsin tänään ”syntymäpäivänäni” eli kellonaika täsmäsi päivään ja kuukauteen, joten olin tyytyväinen. Kyllä, minulla on halvat huvit.
Kävelin kauppaan ja jalkojeni juuresta ponkaisi kävelytiellä rusakko, joka viiletti vauhdilla eteenpäin. Vastaan kävellyt pikkulapsi totesi iloisena äidilleen PUPU! ja taputti käsiään. Minullakin oli outo hinku taputtaa käsiäni, mutta en taputtanut.
Ohitin päiväkodin, jonka aidan nurkassa oli pieni kurahaalareihin pukeutunut poika, joka söi metalliverkkoa. Harmillinen harrastus pakkaspäivinä, mutta nyt oli onneksi lauhaa. Tervehdin häntä, jotta verkonsyönti loppuisi ainakin hetkeksi ja onnistuin pienimuotoisessa projektissani.
Lisää lääkkeitä
Kävin apteekissa ja ostin Cotrim Forten estämään keuhkokuumetta, koska aiempi pakkaus oli tyhjä. Jos olisin käynyt eilen, niin olisin saanut kaksi pakkausta eli vähemmän laskuja ensi vuodelle. Nyt sain vain yhden ja seuraavan pakkauksen ostopäivä on 1.1.2018.
Suomennos: ostakaa ajoissa lääkkeenne, jotta maksatte edes hieman vähemmän lukemattomista pakkauksista.
70 sirkkaa
Maistoin kaupassa esittelyssä ollutta sirkkaleipää, joka ei mielestäni maistunut sirkalta. Tosin vaikea sanoa, maistuiko, koska en tietääkseni ole koskaan syönyt sirkkoja.
Kärpäsiä olen useita, esimerkiksi pyöräillessäni ja kärpänen on pahaa.
Tutkin ottamaani leipäpalaa ja esittelijä kiiruhti kertomaan, etten näe sirkkoja, koska ne ovat jauheena. En minä sirkkoja etsinyt, vaan katsoin leivässä olevia jyviä. Yhdessä leivässä on 70 sirkkaa ja tuotteessa sirkkoja on (vain) kolme prosenttia mm. proteiinia lisäämässä. Utelin, käykö kauppa? Konsulentin mukaan kauppa käy kuin siimaa ja pakkaukset myydään loppuun päivän aikana. En ollut leivänhakureissulla, joten en tehnyt sirkkaproteiinikauppoja.
Etsin seuraavaksi kissoille vehnänorasruukkua (saapuvat lähikauppaan ma, ke ja pe) ja minua suretti läheisen kuolema. En halunnut surra kaupassa, joten pakotin itseni rauhoittumaan. Välillä kaikki on hyvin, mutta suru tulee ajoittain. Hautajaisiin on vielä pitkä aika.
Kassalla oli ennen minua tyylikäs parimetrinen naishenkilö, joka ei lisännyt kapulaa. Lisäsin kaksi eli ennen ostoksiani ja niiden jälkeen. Hillitön vääryys ja aivan käsittämättömän raskas tuplatyö, koska kapula pitää ehdottomasti lisätä omien ostosten jälkeen. Fakta. Toisaalta pitkillä ihmisillä on tutkimusten mukaan monenlaisia etuja ja parempi palkka, kuin lyhyemmillä. Ehkä edut pätevät myös kapuloiden kanssa eli niitä ei tarvitse käyttää kaupassa? Mistäpä tuota tietää.
Kapulamiekkailu
Pistäydyin eilen kaupassa kuntosalin jälkeen ja laitoin kaksi ostostani hihnalle. Edessäni ollut naishenkilö huitaisi ostokseni kapulalla sivummalle. Ilmeisesti olin hänen reviirillään, koska hän käyttäytyi niin aggressiivisesti. Otin ostokseni ja siirryin tyhjälle kassalle, koska minulla ei ole energiaa tai innostusta kaupassa tappelemiseen.
Mielessäni tosin näin meidät miekkailemassa kapuloilla, mutta en toteuttanut hupaisaa inspiraatiotani.
Capperi, Oulunkylä
Kävimme perjantaina lounaalla Capperi-pizzeriassa Oulunkylässä. Olin kuullut kehuja napolilaisia pizzoja myyvästä paikasta, joten suuntasimme testaamaan ruokaa.
Pizzat (10 euron pekoni-calzone -lounaspizza, jonka päällä oli tuoretta rucolaa ja listalta valitsemani Margherita, joka maksoi 10,50 euroa) olivat hyviä, mutta hehkuttamisen jätän muille.
Paikka oli viihtyisä, palvelu oli ystävällistä ja vastapäätä sai katsella Oulunkylän kaunista vanhaa kirkkoa. Pizzojen odottamiseen meni oma aikansa, koska menimme paikalle suuren seurueen jälkeen.
Hyvä Terveys 13/2017
Lehdessä on Viisas voimamies -juttu Lihastohtori-blogin kirjoittajasta, tutkija Juha Hulmista. Hän korostaa, että kaikkien kannattaisi kasvattaa lihaksia, sillä ne ehkäisevät sairauksia.
”Sairauksista, kuten syövästä toipuminen on todennäköisempää niillä, joilla on lihakset turvanaan.”
Kahvakuula
Minä suosittelen kahvakuulaa, jolla voi vahvistaa lihaksia kotona. Salilla käyminen jäi vuosiksi sairastuttuani, joten tilasin kahdeksan kilon kahvakuulan ennen allogeenista kantasolusiirtoa. Huvittavana puolena oli, etten jaksanut nostaa koko kuulaa, koska olin mm. anemian vuoksi surkeassa kunnossa.
Tarinan opetus (aina pitää olla tarinan opetus) on, että kannattaa tilata kevyempi kahvakuula.
60 minuuttia
Jo tunti kohtuullista liikuntaa viikossa voi riittää estämään masennusta, iästä riippumatta, kertoo laaja 11 vuoden tutkimus.
New South Walesin yliopisto (Hyvä Terveys -lehti)
Olen vuosien mittaan suositellut liikuntaa ”lääkkeenä” useammalle masentuneelle, jotka ovat katsoneet minuun inhoten. He näkevät ratkaisuna psyykelääkityksen, eivät tutkimusten mukaan toimivaa liikuntaa. Eri keinot tietenkin auttavat eri ihmisiä.
Omalla kohdallani liikunta toimi, kun olin täysin musertunut eron jälkeen. Raahasin itseni niskasta ulos kävelylle, pakottauduin menemään kuntosalille ja syömään terveellisemmin, söin vahvoja kalaöljykapseleita ja voin yllättävän nopeasti huomattavasti paremmin.
Miehiä on maailma täynnä, joten ei yhden huonon suhteen vuoksi kannata omaa elämäänsä pilata.
Äidin rintasyöpädiagnoosin jälkeen/When mom is diagnosed with breastcancer
Tanskalaislapset kertovat äitiensä sairastumisesta, omasta elämästään ja toipumisesta. Tekstitys on englanniksi.
Kiitos hyvän vimeon jakamisesta, Emma (SSp).
Lapset ovat näköjään yhtä ”mukavia”, kuin turhan monen syöpäpotilaan hylänneet aikuiset. Koulukaverit totesivat pienelle pojalle, että ”syöpää sarastava äitisi kuolee kohta”. Jos (olematon) lapseni sanoisi jotain tuollaista, niin älypuhelin olisi takavarikossa vähintään vuoden loppuun ja lapsen viikkorahat lahjoittaisin syöpäjärjestölle.
Miten löytää unelmien työ?
How to Get a Job You Love?, John Lees (2017-2018 edition)
Kuusi neuvoa fiksumpaan työnhakuun (käänsin englannista)
Mieti oma tarinasi ja osaamisesi. Jos sinä et tiedä, niin miten työnantaja tietäisi?
Listaa saavutuksesi onnistuneista projekteista, koulutuksista jne. ja kerro, mitä olet saavuttanut.
Keskity yrityksiin, joista olet oikeasti kiinnostunut.
Mieti ongelmat CV:ssä ja selitä syyt työkatkoksissa (huom. syöpää ei tarvitse mainita)
- minä mainitsen, koska olen ollut niin pitkään sairauslomalla
Pyydä jotain toista lukemaan ansioluettelosi ja valmistaudu haastatteluihin.
Etsi uutta työtä monilla eri tavoilla, mm. rekrytointikonsulttien ja keskusteluryhmien avulla ja tee lyhytaikaisia projekteja, jotta tutustut paremmin alaan jne.
YOUTUBE-löytöjä
Miten löydät työn, jota rakastat?
- Leikkaa työpaikkailmoituksia ja kehystä kiinnostavat sanat, esim. luova.
- Piirrä hymyilevä naama ja myrtynyt naama paperille ja lisää kumpaankin viisi kohtaa, esimerkiksi hyvä esimies jne.
https://www.youtube.com/watch?v=udboCkuWyP8
Elämän tarkoitus viidessä minuutissa
How to know your life purpose in 5 minutes | Adam Leipzig | TEDxMalibu
Kuka sinä olet?
Mitä teet?
Ketä varten työskentelet?
Mitä he haluavat sinulta?
Mikä muuttuu tekemäsi työn avulla?
- vain kaksi kohtaa liittyy sinuun, mutta KOLME liittyy muihin ihmisiin
Muihin ihmisiin keskittyminen on tärkeää.
https://www.youtube.com/watch?v=vVsXO9brK7M
Salmiakkiroska
Näin viikonloppuna jotain ihmeellistä eli maahan heitetyn salmiakkiaskin.
Ensimmäisen salmiakkiroskan, jonka olen nähnyt näiden vuosien aikana, jolloin olen lähes päivittäin nostanut maasta roskia roskakoreihin.
Huonosti, huonosti ovat asiat, jos jo salmiakinsyöjätkin sikailevat.
banaaninkuorella 