Perjantaiaamuna satoi kaatamalla vettä, joten en lähtenyt keskustaan, vaan tein työhakemuksia. Hakemuksia voi tehdä ihan mihin aikaan päivästä tahansa, mutta jostain syystä niitä pitää mielestäni tehdä nimenomaan aamulla.
Unelmien työnhakupäivä
Iltapäivällä matkustin bussilla Rautatientorille, josta kävelin Yliopistonkatu 4 -osoitteeseen.
Kävin Unelmien työnhakupäivä -tapahtumassa Helsinki Think Companyssa. Toisessa kerroksessa parin pöydän ääressä oli liuta osallistujia ja kävijät saivat palautetta ansioluetteloistaan. En ottanut omaa CV-printtiäni mukaan, koska teksti on arvioitu useissa koulutuksissa.
Think Companyn tila kiinnosti ja pidin paikasta. Mukavaa, että yliopisto-opiskelijoilla on uusi tapaamispaikka, jossa on kahvila.
Juttelin hetken Piilo-osaajien edustajan kanssa ja olisin saanut esitteitä. Kiitin ja kerroin, että näen tiedot netistä. Piilo-osaajat on valtakunnallinen asiantuntijaverkosto ja osaajagalleria. Sivulla on useita hyviä työnhakijoita, joihin kannattaa olla yhteydessä.
Syö Helsinki 5-18.10.2018
Huomasin tarran, kun kävelin Frans & Amélien ohi. Ravintolassa on muuten erittäin hyvä 12 euron lounaspöytä. Ei, en käynyt.
Kluuvikadun Fazer
Kävelin Kluuvikatua pitkin Fazerille ja käväisin sisällä. Jouluihmisille tiedoksi, että myynnissä on jo tryffeleitä ja joulusuklaalevyjä. Harkitsin Julia-konvehteja, mutta poistuin urheasti paikalta.
Pitää laittaa oranssit kurpitsavalot parvekkeelle, koska lokakuun viimeisenä päivänä vietettävä Halloween lähestyy. Naapurin valoköynnös ilahduttaa pimenevinä iltoina, joten ehkä valaistut pienet kurpitsat huvittavat muitakin kuin minua?
Maxim
Maximissa on Mamma Mia here we go again SING-ALONG, joten sinne hoilaamaan, jos aihe kiinnostaa!
Halusin ikuisuus sitten osallistua Lontoossa Sound of Music sing-alongiin, mutta en ikinä ollut sopivaan aikaan paikalla. Abbaa olisi varmaan hauskaa laulaa. My my, how can I resist you?
Designmuseo
Kävelin Espan puiston kautta Kasarmikadulle ja kävin uteliaana Pihkassa Kasarmikadulla katsomassa ruokalistan. Olin liian myöhään liikkeellä, joten lounastarjoilu oli jo päättynyt. Nousin mäkeä ylös ja käännyin Arkkitehtuurimuseon luota oikealle ja jatkoin Designmuseoon.
Menin museon alakertaan katsomaan Milla Vaahtera – Dialogin. Mobilet oli valmistettu vapaasti puhalletusta lasista ja käsin työstetystä messingistä. Taidokkaita ja herkkiä esineitä oli mielenkiintoista katsella ja materiaalien vuoksi mietin Paavo Tynellin valaisimia.
http://www.designmuseum.fi/fi/exhibitions/milla-vaahtera-dialogi/
Kuvasin lähtiessäni Designmuseon ja kummastelin myöhemmin säätä. Mielestäni aurinko paistoi tauotta aamun sadekuuron jälkeen, mutta kuva on pilvinen. Sangen merkillistä.
Hakasalmen huvila
Päätin jatkaa raitiovaunulla 10 Hakasalmen huvilaan. Pysäkillä nuori nainen kertoi jollekin puhelimessa juoneensa shhhhampanjaa. Mukavaa. Toivottavasti hän piti samppanjasta.
Asiasta viidenteen, huomasin aiemmin, että Anton & Antonin liike on lopettanut Töölössä. Harmi, koska liike oli viehättävä. Yrityksellä on myymälät Ullanlinnassa ja Kruununhaassa ja kaksi kioskia Lasipalatsissa ja Karhupuistossa.
https://www.antonanton.fi/pages/kioskit
Aivan pakko maistaa joskus Sä oot niin smooth -smoothieta.
Smoothiesta loistava aasinsilta siihen, että ostin Elovenan MURU-kaurajauhispaketin valmisruokahyllystä. Kokkaaminen ei kuulu parhaimpiin puoliini (selvitän vielä niitä parhaita puolia), joten rypsiöljyssä paistettu kaurajauhis oli mielenkiintoista. Ei hyvää eikä pahaa, vaan mielenkiintoista. Kunnon ihminen olisi huitaissut sekaan tomaattikastiketta, mutta minä tein peruna-kaurajauhislaatikon, joka oli syötävää. Minusta ei tullut mifuistia yrityksistä huolimatta, mutta kaurajauhistin uraa harkitsen.
Kolmas ruokajuttu: REKO-suoramyynti on loistoratkaisu! Kahden viikon välein voi tilata tuotteita ja noutaa ne läheltä. Romasalaatit olivat uskomattoman kestäviä, koska unohdin semiseniilinä muovipussin vihanneslokeroon ja ostin lisää salaattia kaupasta. Huomasin aiemmat salaatit vasta tehdessäni seuraavaa tilausta ja ne maistuivat tuoreilta kahden viikon jääkaappisäilytyksen jälkeen. Kätevää, koska ruokakaupan salaatit nahistuvat nopeammin. Romasalaatit tilasin ja ostin Okslahden puutarhalta. Sipoolaisen kalastajan Tanja Åkerfeltin savulohi oli hiljattain kalastettua, savustettua ja erittäin hyvää. Ilahduttavaa ostaa erinomaisia tuotteita suoramyynnin kautta.
Ai niin, mainitsin rouva Karamzinin huvilasta. Kävelin auringonpaisteessa Hakasalmen huvilalle ja katsoin kauhistuneena, kuinka kaksi naista kantoi lastenvaunut museoon. Varmistin infosta näyttäessäni Museokorttia, pääseekö museoon ulkokautta. Pääsee, mutta vain nousemalla portaat ylös ja pyytämällä infosta, että ovi avataan. Kyseisellä ovella ei kuulemma ole ovikelloa. Vaunujen kuljetus sujui onneksi hyvin eikä vauva ei ollut vaarassa.
Kiertelin alakerran näyttelyssä, joka oli LOISTAVA. Mukana olivat mm. nuori ja suomenmielinen nainen Elsa, 65-vuotias naisasialiikkeen ja kieltolain kannattaja Alli (hyvä, Alli, hyvä!) ja liuta urheiluharrastajia.
Kalorioita laskevan tädin käyttämä Müllerin voimisteluohjelma oli vanhentunut ja nuoren naisen reipas voimistelu näytti tädistä sopimattomalta. Henkilöille oli tehty kiehtovat muistikirjat, joissa oli lehtijuttuja ja valokuvia. Jos joku haluaa nähdä pirteän näyttelyn ja mm. varjokuvan suihkuverhon takana peseytyvästä herrasta tai vanhempien alkoholinkäytön vaikutuksista lapsiin, niin kannattaa oitis rientää museoon ja tietenkin noudattaa matkalla poliisin viittelyä. Menkää ja viihtykää!
Näyttely oli hauska, hyvin koottu ja erittäin kiinnostava, joten kierrän yläkerran myöhemmin. Kätevääkin kätevämpi Museokortti, kun taiteesta voi nauttia kerralla vain haluamansa määrän. Kukaan ei maksa minulle Museokortti-mainoksista (nyyhkistä), mutta kortin erinomaisuudesta on pakko aina mainita.
Laskeuduin portaat Töölönlahdenkadulle ja ylitin tien. Musiikkitalo on ahdistettu nurkkaan Oodin rakennustyömaan aitojen vuoksi, joten kävelin kapeaa kaistaa kirjaston pensasaidan vieressä ja kummastelin, miten pääsen poistumaan pihalta. Onneksi joku käveli edelläni ja kuljin metalliverkoin peitettyä natisevaa siltaa myöten Kiasman nurkille.
Pistäydyin Sokoksessa hakemassa alennusmyyntikuvaston ja kärsin tukehtumisriskistä hajuvesiosastolla. Myyjäparat. Toivottavasti heillä on huono tai olematon hajuaisti. Ehkä tuoksuihin tottuu tai pyörtynyt henkilökunta kannetaan säännöllisesti lepäämään raikkaaseen sivuhuoneeseen? Ei voi tietää.
Tyttökullat
Olen huvitellut katsomalla Golden Girls – eli Tyttökullat-sarjaa YouTubelta. Kyseessä on sarja menneisyyden hämäristä.
Sarja oli hauskaa katsottavaa jo steppauksen vuoksi! Betty Whitella on upeat sääret, joten yhtä kauniit sääret saadakseen pitänee osallistua steppikurssille?
https://www.youtube.com/watch?v=WxhqOBczvqY
lyödä hepnaadilla lyödä ällikällä, ällistyä, hämmästyä
shimmy 1920-luvun jazztanssi
Suruton kaupunki -sanasto, Hakasalmen huvila,
banaaninkuorella 