Salmiakki auttaa flunssan aikana, joten syön salmiakkiaakkosia. Koska olen aikuinen ja karmean vanha, niin en tietenkään tee aakkosista lapsellisesti sanoja.
En missään nimessä.
Purkkaa en voi syödä julkisesti, koska puhallan huomaamattani purkkapalloja, mitä pidän lievästi sanottuna nolona tässä iässä. Teini-ikäisenä puhalsin HubbaBubba-purkkapallon, joka lätsähti naamaani. Purkan irrottaminen kulmakarvoista oli haasteellista.
Superkuu
Maanantaina 14.11.2016 iltapäivällä taivaalla voi nähdä pilvipeitteen lomasta superkuun, joka näyttäytyi edellisen kerran vuonna 1948. Ei, en nähnyt kuuta siinä vaiheessa.
Helsingissä kuuta voi tuijottaa klo 16 jälkeen. Oi katsokaa, on tuolla kuu.
Huh, muistin lapsuudestani Markku Suomisen (1949 – 2013) surullisen Hän-kappaleen. Laulu löytyy YouTubesta, jos joku haluaa kuunnella murheellisen tekstin. Teksti on muokattu käännös Bobby Goldsboron Honey-kappaleesta.
Pasi Soukkala (1963)
Harmittaa, etten huomannut ajoissa Pasi Soukkalan kiinnostavaa taidenäyttelyä, joka päättyi lokakuun lopussa ARTag-galleriassa Helsingissä.
Mänttäläinen Soukkala valittiin keväällä KETTUKI ry (Kehitysvammaisten tukiliitto ry) Vuoden 2016 taiteilijaksi. Erkki Liikanen luovutti hänelle 1000 euron stipendin.
http://www.hs.fi/elama/a1477448630118
Helsingin Sanomien mielipiteissä joku ehdotti, että Marimekko voisi laittaa kuoseihinsa taiteilijan tuotantoa ja olen ehdottomasti samaa mieltä. Taiteilija tekee lehtikuvien perusteella monipuolista, värikästä, tarkkaa ja mielenkiintoista taidetta.
Erityisen koskettavalta tuntui, että taiteilija sairastui terveenä kaksivuotiaana virusperäiseen aivokuumeiseen. Puhe- ja liikuntakyky katosivat vähäksi aikaa eikä keskittyminen onnistunut.
Huomaavaista, että hänen äitinsä Eila Soukkala vei pojalleen piirustuspaperia ja Pasi Soukkala on voinut mm. taiteen avulla ilmaista itseään.
Aivokuume eli enkefaliitti
Lähiomaiseni sairastui vuosia sitten aivokuumeeseen ja tilanne oli kauhistuttava. Soitin hänelle, hänellä särki tuskallisesti päätä ja hän oli huonovointinen. Hän vaikutti puhelimessa niin sekavalta, että ehdotin käyntiä tutkittavana.
Hänen puolisonsa vei hänet sairaalaan, jossa hän odotti oksennellen magneettikuvaan pääsyä. Tutkimuksissa selvisi, että hän sairastaa aivokuumetta. Häntä hoidettiin useamman viikon ajan sairaalassa.
Olin flunssassa enkä päässyt häntä katsomaan, vaikka olin todella huolestunut hänen tilanteestaan. Flunssa on niin suuri riski monille potilaille, etten koskaan mene kipeänä sairaalaan.
Puhuin hätääntyneenä aiheesta työpaikalla, työkaveri soitti ystävällisesti lääkärimiehelleen ja sain mieheltä lisätietoja sairaudesta ja saamani tieto rauhoitti minua. Netin mukaan kuolleisuus oli jopa 70 prosenttia ja monet vammautuivat pysyvästi aivokuumeen vuoksi.
Onneksi kaamea päänsärky ja oksentelu loppuivat hoidon aikana ja pystyimme puhumaan puhelimessa. Sain lähetettyä hänelle paketin sairaalaan (mm. hiustenhoitotuotteita ja erään suosikkikirjailijamme kirjan myöhemmin luettavaksi) ja hän pääsi kotiin pitkälle sairauslomalle. Liikkumisen kanssa hänellä ei onneksi ollut ongelmia.
Sanojen katoamisen huomasi alussa, mutta onneksi hän on älykäs ja lapsesta lähtien runsaasti lukenut henkilö, joka pystyi alkuvaiheessa kiertämään unohtuneen sanan. Mm. sana ruuhka unohtui ja hän puhui kanssani tilanteesta, jossa kaduilla liikkuu paljon autoja ihmisten mennessä tai tullessa töihin.
Testitulokset näyttivät joka kerta paremmilta eikä hänestä enää vuosien jälkeen huomaa mitään oireita aivokuumeesta.
Syy hänen saamaansa aivokuumeeseen ei koskaan selvinnyt.
Takaisin Karjalaan -valokuvia Gallen-Kallelan museossa -15.1.2017
Takaisin Karjalaan – Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä.
Gallen-Kallelan museo su 15.1.2017 asti ti–la klo 11-16, su klo 11–17.
http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1475978967166
Mm. lapsille tekemistä
Suolamaalausta voisi itsekin kokeilla, koska teokset ovat todella kauniita.
http://taidekoti.com/2016/11/suolamaalausta/
Vuosaaren joulupolku su 11.12.2016
Vuosaaren joulupolku 11. joulukuuta 2016 klo 12 – 17, kahvila Kampela
Käydä voisi jo kivan kahvilan vuoksi, jossa vierailimme useampi vuosi sitten tutustuessamme Aurinkolahteen.
Aviomies
Etsin aviomiehekseni haluavaa mahdollisimman fiksua, kiinnostavaa, vaaleaa, nättiä ja nuorta tupakoimatonta miestä, koska haluan nostaa eläkevakuutukseni pankista ja käyttää rahat toisen kissan hammashoitoon.
Etsin suomalaista miestä, koska enhän minä tietenkään osaa englantia lainkaan tai mitään muutakaan kieltä. Luulisin.
Avioehto on MUST, kuten sen pitäisi mielestäni olla kaikissa liitoissa.
Nätteys jne. ovat vain sen vuoksi, että miehen katseleminen ilahduttaa minua. Tupakoimattomuus on MUST, kuten avioehtokin.
En halua olla vuotta työttömänä saadakseni rahat, joten avioero on kätevämpi ja nopeampi ratkaisu.
Kuolinpesäni saisi eläkevakuutuksesta vain 80 prosenttia ja sekös harmittaisi minua. Tarkoitan tällä hetkellä.
Kenenkään kanssa en muuta yhteen, kotitöitä en tee kuin kotona, alkoholia en käytä ollenkaan, mutta voin joskus lähteä museokäynnille, kasvitieteelliseen puutarhaan tai ehkä leffaan eron harkinta-aikana (6 kk).
Sukunimen suostun vaihtamaan, jos saan paremman tilalle. Pidän esimerkiksi nimestä Adlercreutz.
Maksan maistraattihäät (kas, onkin ilmaista) ja eron, joka näyttää maksavan 300 euroa. Melko kallista, mutta Nökö tarvitsee eläinlääkärikäynnin ja hammashoidon.
Aiempi suunnitelma
Olin vuosia sitten päättänyt, että minut vihitään aurinkoisena toukokuun päivänä kauniissa ja valoisassa kirkossa lehmuksenvihreässä puvussa.
Juhlat ovat Viikin kartanossa, josta voin poistua juhlimiseen (tai mahdollisesti seuraan, ei voi tietää) kyllästyneenä välillä lukemaan joko Viikin kirjaston tai yliopistokirjaston puolelle. Kätevää! Ei erityisen kohteliasta, mutta äärettömän kätevää. Sulhasen pukeutumiseen en ota kantaa. Hän osannee valita sopivan asun.
Lauma morsiusneitoja olisi hillittömän hupaisa ajatus, mutta jotenkin en näe ystäviäni ruusunpunaisessa tai persikanvärisessä tyllissä. Harsohatut olisivat tietenkin ihania.
Nykyinen suunnitelma
En tiedä, mitä mies hyötyy tästä ehdottamastani mahdollisuudesta. Kävisikö vaatimaton 100 euron palkkio ja valkoviinipullo, jonka sain kauan sitten töistä? Pieni palkkio, pahoittelen.
Hyvin pieni eläkevakuutus, koska lopetin säästämisen pitäessäni ideaa huonona (kaikenlaiseen sitä ennen suostuikin) ja kissa tarvitsee hammashoitoa.
En to-del-la-kaan halua, että eläkekassa hautoo rahojani maailman tappiin, kun niille on parempaakin käyttöä.
Minuun voi ottaa yhteyttä osoitteeseen banaaninkuorella at gmail.com. Kiitos! Marja
Kurkin ulos ja taivas on pilviverhon peitossa. Taitaa jäädä superkuu näkemättä. Näin sentään useita lentokoneita, joten katselu ei mennyt ihan hukkaan…
Lontoo – onneksi on aina Lontoo
Superkuun inspiroimana Frank Sinatran Fly Me to the Moon
https://www.youtube.com/watch?v=mQR0bXO_yI8
banaaninkuorella 