Keraamiset koivuklapit

Janette

Kuulin, että lähikaupassa vuosia työskennellyt, erittäin ystävällinen ja kiireittensä keskellä asiakkaiden kanssa jutellut myyjä oli vaihtanut työpaikkaa.

Matkustin uuteen myymälään toivottaakseni hänelle hyvää joulua. Pidin hänestä, koska jaksoin raatokunnossa raahautua vain lähikauppaan. Hän oli aina mukava ja hyvin huomaavainen ja auttavainen kaikkia asiakkaita kohtaan.

Varmistin hänen nimensä ensin lähikaupasta, koska minulle hän oli ”pitkä, pitkähiuksinen ja erittäin mukava myyjä”.

Ostin uudessa liikkeessä jouluomenoita (tiedättehän, niitä punaisia, valmiiksi myrkytettyjä) ja maksoin ne miespuoliselle kassalle ja varmistin, koska kyseinen myyjä on töissä. Mies vastasi lyhyesti ja hymyttömänä, että ”en tietenkään saa kertoa hänen aikataulujaan asiakkaille”. En oikeasti tiennyt olevani epäilyttävä.

Hämmentyneenä totesin, että ymmärrän kyllä, koska minähän voisin olla sarjamurhaaja. Jatkoin, etten tietenkään ole. Bussimatkalla keskustaan mietin, että tapaamisemme oli tilanne, jossa ei tietenkään pidä mainita mitään mahdollisesta sarjamurhaajataustasta. Tosin en keksi yhtään tilannetta, jossa aiheesta pitäisi mainita.

Harmi, etten tavannut Janettea. Jos hän sattuu olemaan myyjänä kaupassasi, niin mm. hänestä kannattaa ehdottomasti antaa hyvää palautetta vaikkapa netin kautta.

SAMPO-palvelu yli 50-vuotiaille työttömille Uudellamaalla

Tapasin eilen rekrytointiyrityksen edustajan, jonka kanssa keskustelin paluustani työelämään kuuden sairauslomavuoden jälkeen. Tapaaminen sujui hyvin, sain useita hyviä neuvoja ja pääsen osallistumaan ryhmään, jossa on yli 50-vuotiaita ihmisiä. Ryhmään otetaan yli kaksi vuotta työttöminä olleita henkilöitä, jotka ovat työttöminä esimerkiksi mielenterveysongelmiensa vuoksi. Pääsen mukaan pitkän sairauslomani aiheuttaman poissaolon vuoksi.

Vähemmän positiivisena vaihtoehtona kuulin, että nykyisin on tarjolla ikäisilleni – ja työelämän aloittaville – lähinnä lyhyitä, määräaikaisia työsuhteita. Toisaalta hyvä, koska pidän vaihtelevista töistä. Toisaalta huono, koska olen aiemmin määräaikaisena tehnyt töitä, joita jatkettiin neljän kuukauden pätkissä yt-neuvotteluiden jälkeen. Tulevaisuuden suunnitteleminen ei pätkätöissä onnistunut.

Aivoaneurysma- ja myeloomadiagnoosit kahden viikon välein, aivoaneurysmaleikkaus, syöpähoidot, allogeeninen kantasolusiirto ja vuosien hankala käänteishyljintä. Palkintona (?) paluu työelämään ja pätkätöitä, jotka tuntuvat tällä hetkellä täysin vierailta.

Toisaalta lähes kaikkeen, mm. kipuun, tottui tautisuusvuosien aikana. Varmaan pätkätyöhönkin ja voin viikonloppuisin laventaa tienestejäni laulamalla altollani oopperaa Aleksanterinkadulla. Idea on tosin vielä kokeilematta.

Keraamiset koivuklapit

Kävelin näyteikkunan ohi, jossa mainostettiin keraamisia koivuklapeja. Siinäpä oiva lahjaidea, jolla selviää melkein tilanteesta kuin tilanteesta niin vapaamuurarien vuosijuhlissa (”tuo lahjasäkkiin kiva pieni paketti x eurolla”) kuin päiväkodin joulukarkeloissa!

Sauson tehtaanmyymälä, Malmi

Suomen Syöpäpotilaiden Paluu töihin -ryhmään mennessäni huomasin rakennuksen takapihalla Sauson tehtaanmyymälän.

https://sauso.com/historia

Tyylikkäitä nahkahansikkaita voi ostaa tiistaisin klo 12–18 Malminkaari 5 -osoitteesta Helsingistä.

Dr. Beckmann Värin- ja Liankerääjä Kestokäyttöliina

Ystävän mukaan tuote toimii erittäin hyvin eli erivärisiä tuotteita voi pyykätä samassa koneessa. Fanaattisena pyykkärinä en ole kokeillut tuotetta, mutta luotan saamaani lausuntoon.

Irtopiparkakku yläkorista

Lähikaupassa myydään Kanniston leipomon irtopiparkakkuja, joiden ostamista harkitsen. Kukaan meillä ei leiponut joulupiparkakkuja.

Ilokseni piparkakkuja myydään kahdessa korissa eli ala- ja yläkorissa. Onneksi yletän yläkoriin, koska olen kahdessa kaupassa nähnyt pienten sormien puristuvan tuotteiden ympärille alakorissa. Ensimmäisellä kerralla sanoin tapahtumasta isälle, joka oli selin lapseensa. Hän ystävällisesti osti pienen poikansa rutistaman suklaadonitsin. Jälkimmäisellä kerralla katsoin haavi auki, kuinka äiti otti lapsensa kämmenestä pois kähmityn karjalanpiirakan ja palautti tuotteen muiden myytävien tuotteiden sekaan. Selkeä ja karmea #ittoo-tilanne

Suosittelen, että tuotteet kannattaa ostaa pakastettuina ja noin kuuden metrin korkeudesta. Tapasin hiljattain miehen, joka oli arvioni mukaan noin 2,9–3,7 metriä pitkä. Hän näki kätevästi kirjahyllyn ylähyllyllä olleet kirjat eikä hän tarvinnut keittiötikkaita löytääkseen tavaroita keittiön yläkaapista.

Falafeltrauma

Jouluateriaksi päätin ostaa herttaisen perheen pitämästä paikasta pitafalafelin, jollaisen olen pari kertaa aiemmin ostanut. Muutin suunnitelmiani ja kävin jo eilen paikassa, mutta falafelit olivat loppu ja yritys on kiinni jouluna. Mukavaa, että heillä on lomaa, mutta pitafalefelisti sangen harmillinen tilanne.

Ostin lähellä olleesta kaupasta kostoksi kotiin pitaleipiä, jotka ovat kätevästi täyttökunnossa leivänpaahtimen jälkeen. Jälleen kerran tarjolla oli lähes ruokavinkki!

Melkein kuin mansikkahilloa

Tapasin hiljattain ystäväni, jonka kanssa vaihdamme ”kokkausvinkkejä”. Kerroin hänelle, että pakastemansikat maistuvat mikrossa sulatettuina makeilta ja melkein mansikkahillolta. Sokeria ei tarvita yhtään! Hän oli iloinen oivasta vinkistä ja nauroimme jälleen kerran vaihtamillemme ”kokkausohjeille”.

En vieläkään ymmärrä, miten joku voi kokata voitaikinaan käärityn lihafileen, vaikka useampi henkilö on väittänyt minulle reseptin olevan helppo ja kätevä.

Pitkän tauon jälkeen leivoin viikolla Viiden aineksen suklaakakun (tummaa suklaata, voita, kardemummaa, kanamunia, ruokosokeria), jonka reseptin näin aiemmin Helsingin Sanomissa. Huomasin paistovaiheessa, että olin vahingossa huitaissut kakkuun hillosokeria enkä kidesokeria, koska ruokosokeri oli loppu. Kakku hämmästyksekseni onnistui eli tätäkin vinkkiä (?) saa kokeilla.

Ruokokidesokeri on ehdottomasti paras versio sokerista. Erehdyin joskus maistamaan kookosvettä, joka EI ole paras mahdollinen versio vedestä. Neste on pahaa ns. vesi-gojia kaukaisilta palmumailta.

Näin kirjastossa Satu Koiviston Gastronaatti II Kuinka rakastua ruoanlaittoon -kirjan, jota hetken selasin. ”Tämä kirja ei kerro vain mitä vaan miten: miten saat kokkaamisen osaksi arkeasi kuten hampaidenpesun.” Mielestäni maailmassa on monenlaisia ihmisiä: niitä, jotka ovat hyviä kokkeja tai luulevat olevansa hyviä kokkeja ja meitä, jotka annamme ja saamme vinkkejä pakastemansikoiden sulattamisesta.

Ystäväni antama vinkki tilanteeseen: valitse kokkaava mies.

Loistouutinen Helsingin Sanomissa 22.12.2017

”Meriakvaarion sähköankerias Raipe nielaisi taskulampun pattereineen – ”Äkkiseltään saattoi kuulostaa pilapuhelulta, kun etsin auttamaan pystyvää praktiikkaa”

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005500217.html

PS Raipe pelastui!

KIRJAT

Lauri Törhönen                           Elämäni banaanin kuorena (2017)

Lainasin kirjan blogini nimen perusteella, ts. ei todellakaan hyvä syy lainata yhtään mitään.

Lainasin ja luin elokuva- ja teatteriohjaaja Lauri Törhösen (s. 1947) uutuuskirjan ja voin huonosti pettämistä ja parisuhdetta kuvaavien tapahtumien jälkeen. Neljän, toivottavasti kuvitellun lapsen vuoksi toivon, että katkeruutta uhkuva kirja oli täysin fiktiivinen.

Ilana Aalto                                     Paikka kaikelle (2017)

Kulttuurihistorioitsija ja ammattijärjestäjä Ilana Aalto (s. 1975) on kirjoittanut vuosia Paikka kaikelle -nimistä blogia ja hänen Facebook-ryhmässään keskustelevat tuhannet järjestämisestä kiinnostuneet ihmiset.

Miten meidät saadaan ostamaan tavaroita enemmän kuin tarvitsemme – ja miten tavarat liikuttavat meitä ja tunteitamme -aiheet olivat erityisen kiinnostavia.

Lahjoittamisesta oli fiksu kirjoitus, jonka mukaan vain käyttökelpoisia, puhtaita ja ehjiä tuotteita pitäisi lahjoittaa. Sinun epäsiisti tai likainen romusi ei ole kenenkään toisen aarre.

Paikka kaikelle on mielestäni hyvin kirjoitettu, asioita oli mietitty ja suosittelen kirjan lukemista.

Henkilökohtainen ongelma

Minulla on kirjastosta lainassa 32 kirjaa. Sain palautettua viime viikolla 13 kirjaa eli aiempi luku oli 45. Hankala henkilökohtainen ongelma, koska haalin tietoa hyvin monenlaisista asioista.

Kierrätyskeskus (ja kirjat)

Läheisen ihmisen omaisuuden karsiminen tuntui piinalliselta, joten tilasin Kierrätyskeskuksen maksuttoman noutopalvelun käymään luonani ensi viikolla.

https://www.kierratyskeskus.fi/tavaran_lahjoittaminen/lahjoitustavaran_noutopalvelu

  • ”haemme myös pakattuna astioita, kirjoja, vaatteita ja muita pientavaroita sekä kodin käyttötavaraa”

Onneksi kirjat eivät vielä ole kaikkialla roskaa. Nykyinen suhtautuminen kirjoihin tuntuu lähes koko ikänsä lukeneelta kauhistuttavalta.

En halua, että minulta jää kaappikaupalla (luin vahingossa jääkaappikaupalla) tuotteita, joita kukaan ei tarvitse.

Ihmesienellä eroon teetahroista

Lusikoista sai teen aiheuttamat tummentumat kätevästi pois ihmesienellä. En juo kahvia tai teetä, joten tilanne selvisi empiirisellä siivoustutkimuksella.

Hope

”Jaamme vähävaraisille ja kriisin kokeneille perheille konkreettisia vaate- ja tavaralahjoituksia, sekä lapsille ja nuorille harrastustukea ja vapaa-ajan elämyksiä.”

Kutomotielle vien pelejä, lastenkirjoja ja mm. tyylikkään tummanpunaisen villakangastakin, jossa ovat laput tallella. Tein vuosia sitten mielestäni hyvän heräteostoksen, mutta syystä tai toisesta en koskaan kasvanut riittävän pitkäksi kyseiseen takkiin. Melko yllättävää. Itse asiassa lyhenin matkan varrella, kun selkänikamani murtui, kolme muuta vaurioitui – ja mitä ilmeisimmin vanhenin, koska monille meistä käy niin.

http://www.hopeyhdistys.fi/

Lehtikuohu

Stockmannilla myytiin KontioMehun Lehtikuohua.

”Lehtikuohun raikkaan maun lähteenä ovat Kiiskisten omalta sukutilalta käsin poimitut, keväiset herukanlehdet.”

Houkuttelevalta vaikuttava juoma meille, jotka emme välitä alkoholista.

Aleksanterinkadun Stockan kalatiskin lähellä lauloivat perjantaina taitavasti tiernatytöt, mutta oopperan kannattajana olisin kuunnellut mieluummin vaikka Verdiä, Puccinia tai Mozartia.

Ripustin lauantai-iltana pyykkiä ja hoilotin muriaanien kuningasta ja Hee-roo-desta, kunnes siirryin parempaan Syyslauluun.

Joulu 

Talvipäivän seisaus oli tänä vuonna (jo) 21.12., eilen oli läheisen syntymäpäivä, huomenna on jouluaatto, viikon päästä on uusi vuosi ja PIAN on valoa ja kevät.

Kolme asiaa, joista olen kiitollinen: kätyrit, joulu ja tietenkin kevätkevätkevät.

Elämä hymyilee.

Äidin suosikki Jorma Hynninen ja En etsi valtaa loistoa

https://www.youtube.com/watch?v=Gt1qCgO_UH8

Toivotan hyvää joulua!

 

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.